KESKUSTELUT > RISTIKOT > KIELOSEN HAUSKUUKSIA

9689. Kielosen hauskuuksia

Eki17.5.2021 klo 08:23
Joskus Kielioimiston sanakirjan viitteet eivät johda mihinkään. Jos katsoo sanaa AUKOA, viitataan vain, että on sama kuin AVAILLA. Sanaa AVAILLA ei kuitenkaan ole hakusanana. Noh, toki me kaikki ymmärrämme, mitä se tarkoittaa ja sitäkin sanaa voi käyttää.

Ehkä mielenkiintoisempi on sanan (verbin) OSIA tapaus. Se löytyy sanan PALOITELLA synonyymijonosta. Muuten se ei esiinny Kielosessa. Ainoa paikka, jossa se on hakusanana, on Uudissanasto 80, Nykäsen jälkeinen pieni sinikantinen teos. Liitän jatkoksi vanhaa tarinaa tältä sivustolta.

Luulen, että laatijat eivät nykyisin juuri uskalla tai kehtaa käyttää vastaussanaa OSIA. Sitä kun ei siis käytännössä helposti löydy mistään, ellei osaa hakea. Sehän olisi tosi käyttökelpoinen.
2. Eki17.5.2021 klo 08:24
316. HT 4.12.2009 klo 16:22
Osia-verbistä vielä kerran.

Huomautin Kielitoimiston sanakirjan toimitukselle, että 'osia' mainitaan vain paloitella-verbin synonyymien joukossa, ei itsenäisenä hakusanana, eli on jatkettu Perussanakirjan käytäntöä. Epäilin, onko tällainen sana edes oikeasti käytössä.

Vastauksessaan sanakirjan päätoimittaja Eija-Riitta Grönros kertoi aluksi, että "Osia-verbi on kyllä sinänsä mahdollinen sana, vaikka harvinainen. Se on osa-sanan johdos. Samanlaisia johtosuhteita on sanoissa sota - sotia, oksa -
oksia, suora - suoria. "

Sana on kuin onkin kuulemma olemassa ihan oikeasti: "Osia-sana esiintyy vanhassa Elias Lönnrotin Suomalais-ruotsalaisessa sanakirjassa, jossa sen vastineiksi on annettu 'skifta i delar, dela'. Sanaa esiintyy myös murteissa jonkin verran; Suomen murteiden sana-arkistossa on tietoja Laihialta, Vähästäkyröstä, Himangalta ja Konginkankaalta. Myös Nykysuomen sanakirjan kokoelmista löytyy yksi esimerkki. Harvinaisuuttaan sana ei ole kuitenkaan päätynyt itse Nykysuomen sanakirjaan."

"Se, miksi verbi esiintyy Suomen kielen perussanakirjan ja sitä kautta myös Kielitoimiston sanakirjan paloitella-artikkelissa synonyyminä, on meille arvoitus. Emme olleet asiaa huomanneet, koska sanakirjaa ei tältä osin ole
käyty järjestelmällisesti läpi Perussanakirjasta Kielitoimiston sanakirjaan siirryttäessä, eikä asia myöskään ole tullut sattumalta vastaan. Ehkä sana on ollut Perussanakirjassa myös hakusanana, mutta poistettu harvinaisena käsikirjoitusvaiheessa ja synonyymi on unohtunut paloitella-artikkeliin. Vaikea sanoa näin vuosien jälkeen."

"Joka tapauksessa sellaisen sanan ei pitäisi esiintyä sanakirjassa synonyyminä, joka ei ole myös hakusanana. On siis syytä joko poistaa synonyymi tai lisätä hakusana. Kun sanan käyttö on ilmeisesti suhteellisen harvinaista ja murrepohjaisesti alueellista, sitä ei liene aiheellista ottaa
hakusanaksi, ainakaan tässä vaiheessa."

Grönros huomauttaa, että Googlella löytää muutamia esimerkkejä nykykäytöstä, esim. "Onko Päijänne osittu kalastuskuntiin?", "Kurssi on osittu neljään osaan". Hän päättelee: "Tavallisin on varmaan juuri osittu-muoto, joka
saattaa myös olla ikään kuin lyhentymä ositettu-sanasta."

Se tulos tästä kaivelustani ainakin oli, etten enää kitise, jos 'osia' sattuu silmään ristikosta.
3. Eki17.5.2021 klo 08:25
Ovat siis saaneet kuulla asiasta jo liki 12 vuotta sitten, mutta mitään ei tunnu tapahtuneen sanaston sisällössä.
4. peter17.5.2021 klo 09:57
Ekiltä mainio "anteeksi pyyntö" ....
Olen käyttänyt OSIA sanaa kymmeniä vuosia.
Ja saanut moitteita, että tuota sanaa ei ole olemassa.
-Niin sitä vanhemmiten viisastuu.
5. Eki17.5.2021 klo 10:37
Uutta asiaa tässä oli vain, että AVAILLA ei ole Kielosen hakusanana.
6. peter17.5.2021 klo 10:43
Sana (OSIA) on kuin onkin kuulemma olemassa ihan oikeasti.
-Olen saanut vuosia moitteitta laatijoilta (nimiä en kerro :) )
Olen siis ollut vuosia oikeassa.
7. Eki17.5.2021 klo 10:54
Itse en käytä enkä tiedä tuominneeni. En vastaa muiden laatijoiden sanomisista. Vuodesta 1980 olen tiennyt sanan olemassaolon.
8. Jukkis17.5.2021 klo 11:29
Ei löydy OSIA-sanaa kovista kansista. Sitä siis ei ole olemassa.
9. Jukkis17.5.2021 klo 11:33
Jaha, heti ekassa viestissä mainitaan että on Uudissanasto 80:ssä. Pitäisköhän enemmänkin ruveta lukemaan aiempiakin viestejä? Ehkä se oli pehmeäkantinen? Sanaa ei ole v. 1980 Nykäsen 5. osan uudissanastossa, joka on kovakantinen.
10. Eki17.5.2021 klo 11:38
Kovat oli kannet.
11. peter17.5.2021 klo 11:40
Ihan kielitoimiston linkissä netissä......
Jukkis katso uudelleen.........
12. Jaska17.5.2021 klo 12:46
Onko netti mahd. kovakantinen?
13. Pike17.5.2021 klo 14:06
Mitä ihmeen höpötystä teillä on ilmiselvästä ja tutusta suomen kielen sanasta? Suvussani se on ollut käytössä koko elinikäni.
14. Pike17.5.2021 klo 14:08
...siis todellakin verbin perusmuotona (tarkennan)...
15. peter17.5.2021 klo 14:19
Onko netti mahd. kovakantinen?
Jaska. Kielitoimisto on kovakantinen. Nykyisin se on nettinä.
16. Eki26.7.2021 klo 13:37
Kielosesta tsekkasin sanaa KOISA. Kirjan mukaan koisat on "eräs runsaslajinen pikkuperhosten heimo". Kirja ei kuitenkaan kerro, mikä on pikkuperhonen. Se piti selvittää muualta.
17. Jaska26.7.2021 klo 18:09
Perhostutkija rakastaa koisia?
18. Miesneuvoja26.7.2021 klo 20:04
"15. peter

Onko netti mahd. kovakantinen?
Jaska. Kielitoimisto on kovakantinen. Nykyisin se on nettinä."

No ei ole. Sanan "netti" voisi kuvitella taipuvan inessiivissä. Ristikkomestarilla mopo keulii kesät talvet ja rapa lentää pitkin pientareita. Luehan kirjoja.

Lue esmes vaikkapa novelleja päivittäin, ovat lyhyitä, ja siten kenties helppolukuisia. Ja pihvi: sanavarasto karttuu kirjailijoiden huikeita vertauksia ja kielikuvia omaksumalla.
19. peter29.7.2021 klo 11:06
Miesneuvoja
Nuo sinun neuvot ovat ihan metsästä.
Sinun moposi keulii. Varo, ettei osu puuhun.
KOMMENTOI

Pakolliset kentät merkitty tähdellä *