KESKUSTELUT > MUUT AIHEET > RISTIKKOTARKKUUS JA VARMUUDEN MAKSIMOINTI
12836. Ristikkotarkkuus ja varmuuden maksimointi
iso S17.10.2026 klo 17:44
Ristikoissa on paljon vihjeen ja ratkaisun yhdistelmiä, jotka eivät ole sataprosenttisesti tosia (tapaus 1) tai eivät koskaan täsmällisesti tosia (tapaus 2), mutta "ristikkotarkkuudella" riittävän lähellä.Edellisestä esimerkkinä vaikka poikia => Pekat.
Etunimihaun mukaan miespuolisia Pekkoja on ollut 104573 ja naispuolisia alle 15. Kaikki Pekat eivät siis ole poikia. Yleisen oikeustajun mukaan tuo vihje ei kuitenkaan ole ole väärä eikä pahasti harhaan johtava, koska melkein kaikki Pekat ovat poikia.
Joskus voi tulla vastaan vihje, joka on joskus mutta erittäin harvoin tosi (tapaus 3).
Esimerkiksi Tyttöjä => Pekat on mahdollinen tapaus ja periaatteessa siis oikein, mutta käytännössä aiheuttaisi protesteja.
Jälkimmäisestä on kaksi kohtuullisen usein toistuvaa esimerkkiä: rinnastetaan nero ja viisas sekä laho ja mätä. Nero on huippuälykäs, mutta ei välttämättä viisas. Nerous on enemmän tai vähemmän peritty ominaisuus ja viisaus hankittu. Lahoaminen on aerobinen prosessi ja mätäneminen anaerobinen.
Varmuuden maksimointia (tapaus 4) on mielestäni tämä jokin aika sitten vastaan tullut esimerkki:
moni lastaan imettävä => äiti
"Imettävä" on moniselitteinen sana. Tutti on imettävä, sistä imetään. Se voi myös tarkoittaa teetttämistä: pakotta, käskee tai houkuttele jonkun imemään. "Lastaan imettävä" minusta viittaa aika yksiselitteisesti rintaruokintaan. Kuka muu muka voi imettää lastaan, siis omaa lastaan, kuin äiti? Laatija ehkä tietää tai on maksimoinut varmuutta siltä varalta että joku onnistuu imettämään lastaan olematta äiti. Pahasti metsään menemättä olisi voinut säästää tilaa ja jättää sanan "moni" pois?
Tänne voi kerätä esimerkkejä, joissa ristikkotarkkuus korvaa selvästi absoluuttisen tarkkuuden tai varmuutta maksimoidaan. Tapauksen 1 tyyppiset suhteellisesti ottaen hyvin lähellä absoluuttista totuutta olevat vihjeet voi ohittaa olankohautuksella. Jos kuitenkin närästää niin tänne vain sellaisiakin, opiksi ja ojennukseksi laatijoille.
2. Entinen17.10.2026 klo 18:09
Muistelen joskus kuulleeni pohdintaa siitä, onko Allah islamin jumalan erisnimi vaiko vain arabiankielinen sana Jumalalle. Vihje "Islamin jumala" (sekä isolla että pienellä alkukirjaimella) voi olla siis mielenkiintoinen tulkittava.Wikipedian Jumala (islam) -artikkeli sanoo näin:
"Jumala on arabiaksi Allah. Sana tarkoittaa myös jumalaa yleensä. Allah ei ole Jumalan erisnimi, sillä sellaista hänellä ei ole. Jumala (Allah) on kuitenkin yksi Jumalan nimistä. Malesiassa on käyty oikeutta siitä, saavatko muut kuin muslimit käyttää sanaa Allah."
3. clas17.10.2026 klo 18:11
Läheskään kaikki äidit eivät imetä - siksi moni.
4. iso S18.10.2026 klo 10:13
Olet oikeassa, clas. En tullut ajatelleeksi että kieli ei looginen keksintö, vaan monessa asiassa vähintään kaksimielinen ja joskus moniselitteinen. Tässäkin monen tulkinta riippuu tarkastelukulmasta."Moni vertaus - ontuva". Tuon ymmärtää helposti niin että vertauksia on monenlaisia; monet niistä ovat ontuvia, mutta eivät kaikki. Muutenhan moni olisi tarpeeton. Ymmärrys on oikea ja ilman sanaa moni väitettäisiin, että kaikki vertaukset ovat ontuvia. Jos tuollainen vihje ja ratkaisu olisi ristikossa, luultavasti hyvin harva pysähtyisi kääntämään tilanteen ympäri ja ajattelisi: toden totta, mutta kaikki ontuvat eivät ole vertauksia!
Ristikkoa ratkoessa meillä ei ole vihjeestä muuta tietoa kuin vihje. Ratkaisun synnyttyä on hyvä miettiä, onko ratkaisu looginen seuraus vihjeestä. Harvoin on tarpeellista pallotella asiaa muuten edestakaisin. Jonkinlaisena poikkeuksena on vihjetyyppi, josta käytän nimitystä täyttövihje, mutta "virallinen" termi lienee hirsipuuvihje. Äitiin sovellettuna jtakin tällaista:
Tämän roolina voi olla koti....ys! - äiti.
Hirsipuuvihjeeseen pitää sovittaa kirjaimia täyttömerkkien (tässä esimerkissä piste) tilalla niin että syntyy tarkoituksellinen sana, täytetyt kirjaimet muodostavat ratkaisusanan ja täydennetty vihje on looginen vihje ratkaisulle. Esimerkissä täytettävät kirjaimet sattuvat olemaan peräkkäin. Näin ei välttämättä ole, jolloin ratkaisun hoksaaminen on vaikeampaa. Se saattaakin syntyä poikittaisista sanoista ja tehtäväksi jää vihjeen täydentäminen ja ymmärtäminen. Siinä ajatuksen pitää liikkua edestakaisin.
Alkuperäisessä tapauksessa on siis luonnollista (seli seli, en mukamas ole tyhmä) ajatella lastaan imettäviä, joista moni on jotakin. Vihjettä vastaava on ainakin äiti eikä oikein muuta tulekaan mieleen, paitsi tietysti äidin synonyymit. Jotenkin umpikieroa on, jos pitää ajatella joitakin, joista moni mutta eivät kaikki ovat lastaan imettäviä, ja tämä vain siksi, että moni tuntisi itsensä tarpeeliseksi!
5. Jukkis18.10.2026 klo 10:32
Lainaus: 3. clas 17.10.2026 klo 18:11Läheskään kaikki äidit eivät imetä - siksi moni.
******************
Mutta kaikki, jotka lastaan imettävät, ovat äitejä. Siksi "moni" on turha.
6. Jaska18.10.2026 klo 10:57
1. "Kuka muu voi muka imettää lastaan, siis omaa lastaan, kuin äiti?"Vastaus: imettäjä. Nykänen: imettäjä tek. 1. nainen joka rintamaidollaan imettää toisen lasta. "Lapsi oli jäänyt äidistään i:n hoitoon."
Imettäjä oli etenkin entisaikojen korkeimmissa yhteiskuntaluokissa suht. tavallinen tapaus. Nykyisin tarkempi määritelmä olisi siis tek., hist.
7. Tuomas L.18.10.2026 klo 11:26
Imettäjä ei imetä omaa lastaan.
8. Jaska18.10.2026 klo 12:51
7. Kyllä imettäjä voi imettää myös omaa lastaan. Joko ennen imettäjän virassa toimimista, sen ohella tai sen jälkeen. On siis naisia, joilta riittää äidinmaitoa enemmän kuin kuin sitä vähemmän tuottavilta.
KOMMENTOI