KESKUSTELUT > MUUT AIHEET > MITÄHÄN SE TEKOÄLY TAHTOO

12089. Mitähän se tekoäly tahtoo

iso S3.10.2025 klo 10:59
Jotkut haut AI (tekoäly) ohittaa, mutta moniin se antaa oman tiivistelmänsä. Aina se ei mene ihan nappiin. Joissakin on virheitä, jotkut ovat huvittavia. Tässä esimerkiksi ensimmäinen moka.

Haku: Dias löytöretkeilijä

AI: Bartolomeu Dias oli portugalilainen löytöretkeilijä, joka oli ensimmäinen tunnettu eurooppalainen, joka purjehti Afrikan eteläisimmän kärjen, Hyväntoivonniemen, ympäri vuonna 1488. Hän sai alkujaan nimen «Stormudden» (Cabo Tormentoso) sen vuoksi, että hän joutui myrskyn keskelle, mutta myöhemmin Portugalin kuningas nimesi sen «Hyväntoivonniemeksi», sillä niemenkärjen kiertäminen antoi toivoa meritien löytymisestä Intiaan.

Ei hän saanut tuota nimeä, vaan Afrikan kärki. Sitä tekoäly ei kerro, antoikon nimen Dias itse vai joku muu, mutta tuskin ihan ensi hätään nimi annettiin ruotsinkielisenä.

Tekoälyn kehittymsen seuraamiseksi on hyvä mainita käytetty haku tarkasti. Sanojen järjestykselläkin on nimittäin väliä. Haulla löytöretkeilijä Dias tulee eri tulos:

Löytöretkeilijä Dias on portugalilainen Bartolomeu Dias (n. 1450–1500), joka oli ensimmäinen tunnettu eurooppalainen, joka kiersi Afrikan eteläkärjen eli Hyväntoivonniemen ympäri vuonna 1488 etsiessään meritietä itään. Tämän merkittävän matkan ansiosta hän avasi reitin Euroopasta Intiaan ja antoi samalla nimen Pöytävuorelle.
2. Funny3.10.2025 klo 12:10
Ihan hyvä juttu, että tekoälylle voi vielä naureskella. Vai haluaako joku, että tekoäly pystyy kaikkeen siihen, mihin ihminen?
3. iso S3.10.2025 klo 19:50
Tekoäly ei olw vielä älynnyt tahtoa nipistysotetta. Ilman sitä sen kyvyt tulevat pysymään rajallisina.
4. iso S5.10.2025 klo 18:11
Olinpa (taas) tyhmä. Useita kertoja olen tavannut vihjeen "koskissa" ja ratkaisu on ollut imut. Minusta siinä on ollut jotain kaukaa haettua, jopa väärää tai vaiin osatotuus (ei kaikissa koskissa). En ajatellut tarpeeksi pitkälle. Googlasin

koski imu
ja tekoäly valisti:

"Koski imu" voi viitata kahteen eri asiaan: urheilija Tomas Kosken suoritukseen uinnissa ja kosken voimaan tai nopeuteen, jolloin "imu" voi viitata veteen vedettävään voimaan. Uimari Tomas Koski rikkoi juuri Suomen ennätyksen 200 metrin vapaauinnissa. "Koski imu" voi myös tarkoittaa Oma opintopolku (Koski) -palvelua, joka on Opetushallituksen tietopalvelu koulutustietojen keräämiseen.

AI laskee väärin, tuossahan on kolme mahdollisuutta, joista keskimmäinen, "veteen vedettävä voima" on kielipuolinen ilmaisu. Siinä ollaankuitenkin lähimpänä totuuden jälkiä. Jos seisoo koskessa niin virta pyrkii viemään mukanaan ja niin käykin kaikelle irtoainekselle tai helposti irtoavalle. Onko se sitten imua, työntöä vai molempia (ja missä suhteessa), minun fysiikantuntuntemiseni ei riitä vastaamaan.

Olin kuvitellut että imulla tarkoitettaisiin sellaista pyörrettä joka vetää uimarin pinnan alle ja hukuttaa. Sellainen on kai mahdollista isossa koskessa jos siinä on sopiva pyörteen aiheuttava kivi. Vielä todennäköisemmin ilmiö voi kai esiintyä isossa putouksessa.

Googlen löydöksistä tajusin että imua todellakin pitää hakea kauempaa. Varsinaisen kosken yläpuolella on rauhalisemmin virtaava joki josta koski "imee" vettä, niin että vesi virtaa sitä nopeammin mitä lähempänä koskea ollaan. Tämä voi tulla ikävänä yllätyksenä soutajalle tai uimarille: jos menee liian lähelle niin takaisin ei enää pääse. Rantaan voi yrittää.

Itse asiassa olen kerran testannut asiaa turvallisemmasta suunnasta eli alhaalta lähtien. Koski kapeni ylöpäin ja virtaus voimistui sitä mukaa. Kroolaamalla pääsin tiettyyn pisteeseen asti ja siinä pystyi jonkin aikaa sinnittelemään, minkä jälkeen alkoi pikku hiljaa valua jalat edellä alaspäin kun paras puhti oli käytetty. Kosken reunoilla oli pinnan alla isoja kiviä ja niistä käsin vetäen pääsi hieman pitemmälle. Kun jossakin vaiheessa nostin päätäni tähystääkseni seuraavaa kiveä, vartalon asento muuttui samalla hieman pystymmäksi ja ote lipesi. Tuntuman mukaan siinä kyllä oii työntöä, ei imua! OIkein hauska kokemus se uintiosuus, kakkosvaihe pikemminkin mielenkiintoinen. Siinä olisi voinut tulla mustelmia, mutta tuli vain muistelmia.
5. iso S10.10.2025 klo 15:27
Vasta noin vuosi sitten törmäsin ristikossa minulle outoon sanontaan "tatti otsassa". Sen jälkeen olen törmännyt siihen useita kertoja. Suunnilleen ymmärrän sen tarkoituksen, mutta annoin tekoälyn täsmentää.

Haku: tatti otsassa tarkoittaa

"Tatti otsassa" on epätavallinen ja epäselvä sanapari, jossa "tatti" viittaa yleensä sieniin, ja se ei muodosta tunnettua tai ymmärrettävää idiomia tai ilmaisua suomen kielessä. Se voi olla virheellinen sanamuoto tai erittäin harvinainen, alueellinen tai slangimainen ilmaus, joka vaatii lisäkontekstia ymmärtääkseen sen merkityksen.

Haku: tatti otsassa:

"Tatti otsassa" viittaa sienimutanttiin, jossa sienen lakki kasvaa epänormaalisti, muodostaen "otsan" tai paksun, koveran muodon korkealle jalan päällä. Tämä on harvinainen poikkeama, jota pidetään yleensä syötävänä, jos sieni on muuten tunnistettavissa lajinmukaisesti tunnetuksi ja syötäväksi tatiksi.

Mitä tietoja tarvitaan sienen tunnistamiseksi?

Koska sienen ulkonäkö voi olla epätyypillinen "otsasta" johtuen, on erittäin tärkeää tunnistaa sieni huolellisesti sen muiden ominaisuuksien perusteella.

Tattista vaan! Nythän sanonnan ymmärtää luiskaotsainenkin (mutta ei itse ilmaus, joka vaatii lisäkontekstia).
6. iso S25.11.2025 klo 16:02
Tekoäly tahtoo, että Beethoven ei olekaan säveltänyt teosta "Für Elise":

Therese Malfatti oli naispuolinen muusikko, jota pidetään yleisesti Beethovenin tunnetun pianokappaleen
"Für Elise" (WoO 59) säveltäjänä. Vaikka kappaleen otsikko on "Für Elise", sen nimessä oleva "Elise" on todennäköisesti virheellinen tulkinta Beethovenin käsialasta ja se oli alun perin tarkoitettu Therese Malfatille. Beethoven oli ihastunut häneen ja kosi häntä, mutta suhde ei edennyt naimisiin asti.

Wikipedia ei ole samaa mieltä, mutta myöntää että epäilyssä saatta olla osittain perää. Beethovenin signeeraama luonnos löytyi säveltäjän jäämistöstä ja Ludwig Nohl viimeisteli sen esityskuntoon. Musiikintutkija Luca Chiantore epäilee, että Nohlin löytämässä paperissa oli vain suuntaviivoja, joten Nohlin on täytynyt säveltää Für Elise lähes kokonaan itse.

Onko tekoäly mies vai nainen? Mistäpä tuon tietää. Nainen saa kuulemma aina muuttaa mieltään ja väitetään että sellaista myös tapahtuu. Tekoäly joka tapauksessa on kohtalainen tuuliviiri. Kun olin konsultoinut Wikipediaa ja kirjoittanut tuon, kokeilin uudelleen samaa hakua (Ludvig van Beethoven; Therese). Nyt AI korjasi lausuntoaan:

Therese Malfatti oli säveltäjä Ludwig van Beethovenin oppilas ja ihastus, johon säveltäjä todennäköisesti sävelsi kuuluisan pianokappaleen "Für Elise" (WoO 59). Beethoven ei koskaan naimisissa ollut, ja hänen suhteensa nuoriin naisiin päättyivät usein onnettomasti, mutta hän oli läheinen ystävä monien heistä kanssa, kuten myös Malfattin perheen kanssa.
7. Jaska25.11.2025 klo 19:05
6. "...johon säveltäjä todennäköisesti sävelsi..."

Beethoven siis sävelsi kappaleen tavalla tai toisella Theresen fyysiseen olemukseen. Todennäköisesti ihoon tatuoimalla, olisihan tavallinen muste kulunut siitä pois jo Theresen seuraavassa kylvyssä. On toki mahdollista, että Beethoven sittenkin käytti mustetta, joten Therese ei enää voinut mennä kylpyyn kunnioittamaansa opettajaa häpäisemättä. Annaalit eivät kuitenkaan vahvistaneet tätäkään teoriaa, anna mun kaikki kestää.
8. Funny26.11.2025 klo 18:11
Lentoturmatutkinta-jaksossa erästä tutkijaa työssään esitti jotenkin tutun näköinen mies. Kiinnosti tietää, missä muualla olen hänet nähnyt. IMDb:ssä kyseisen jakson näyttelijöistä ei kuitenkaan kerrota juuri mitään, löytyvät vain omana itsenään esiintyvät sekä yksi näyttelijä. Yritin sitten Googlen kuvahaun avulla, kun samainen mies on jaksosta kertovan sivun kuvassa. Kun panen kuvan Google Lens:iin, Ai-yhteenveto kertoo vakuuttuneena: "Kuvassa esiintyvä henkilö on brittinäyttelijä Jonathan Aris. Hänet tunnetaan useista rooleista televisiossa ja elokuvissa."

En kuitenkaan vakuuttunut tuosta. Näköisyyttä ei löydy ollenkaan, ja tämä Aris vaikuttaa nuoremmaltakin. Kuvahaku on bongannut saman sivun, ja tekoäly on poiminut sieltä tuon nimen, joka on ohjelmasarjan kertojana toimiva Jonathan Aris. Ei löydy mitään mainintaa, että hän myös näyttelisi jaksoissa.
9. iso S23.12.2025 klo 13:40
Oletko aina murehtinut väärin? Anita Hirvonen ilmeisesti on.

De va kukku de (1982):

Ei mun tulis mielenkää
Lähteä ny Ruattiin ku ei oo kielipää

Tekoäly rohkaisee:

Lähteminen Ruotsiin ilman kielitaitoa on täysin mahdollista, etenkin nykyään: Ruotsi on niin lähellä Suomea, englanti toimii monin paikoin (nuoremmat, turistialueet), ja Ruotsissa on paljon suomalaisia; voit aloittaa helposti, työskennellä suomalaisten kanssa, ja oppia kieltä vähitellen arjen kautta (esim. Slangia, "sveksu" & suomi) – se on hyvä tapa oppia, vaikka alussa olisikin hankalaa, ja moni on pärjännyt noin!

Noin siis Google-tilassa. Tekoälytilassa tekoäly olettaa, että kyse on vain turismista:

Ruotsiin matkustaminen onnistuu nykyään erinomaisesti, vaikkei ruotsin kieli taittuisi lainkaan. Tässä keskeiset syyt, miksi matkaan kannattaa lähteä:

Englannilla pärjää loistavasti: Ruotsalaiset kuuluvat maailman parhaisiin englannin puhujiin (ei-äidinkielenään puhuvista).

Lähes kaikki asiakaspalvelijat puhuvat sujuvaa englantia.

Suomen kieli auttaa: Tukholmassa ja muissa suurissa kaupungeissa on paljon suomenkielistä henkilökuntaa erityisesti laivoilla, hotelleissa ja suosituimmissa turistikohteissa.

Digitaaliset apuvälineet: Google Kääntäjä kääntää reaaliajassa kylttejä ja ruokalistoja puhelimen kameran läpi.

Helppo navigointi: Lipunostot ja reittiohjeet hoituvat helposti sovelluksilla, kuten SL (Tukholman julkinen liikenne), jotka toimivat myös englanniksi.

Vinkki: Voit varata matkan Tallink Siljan tai Viking Linen kautta, jolloin saat palvelua suomeksi koko matkan ajan.
10. Funny27.12.2025 klo 14:10
Olen vähän tutkinut eräältä sivustolta löytyviä tekoälysovelluksia. Hämmästyttää, miten monenlaisiin tarkoituksiin niitä löytyy. Eniten kuvien ja tekstien luomiseen, tietysti myös musiikkiin, mutta sitten on paljon muuta monilta eri aloilta, esimerkiksi sovelluksia avuksi erilaisten sairauksien havaitsemiseen.

Testasin sovellusta, joka kertoo, onko jokin kuva tekoälyn vai ihmisen luoma. Tarjosin sille monta tekoälykuvaa, joita se ei tunnistanut. Todisteena sillä oli jotain mittausarvoja numeroina. Kun sitten panin kuvan, jossa naisella on kolme jalkaa, edelleen vastaus oli: "Human generated." Mutta tekoälyhän onkin oikeastaan jäävi arvioimaan tuollaista. Se ei ole oppinut, montako raajaa ihmisellä on, montako sormea tai varvasta. Jonkun pitäisi sille kertoa.

Kaikkea hyödyllistäkin olen löytänyt. Esimerkiksi sovelluksen, joka todella hyvin parantaa kuvien laatua. "Image-Upscaler-Restoration-Enhancer-Ai" Aiemmin kokeilemani sovellukset eivät ole tehneet yhtä hyvää jälkeä. Nopeimmillaan jopa kymmenessä sekunnissa saadaan parannettu kuva. Varsinkin kasvojen kanssa se on etevä. Joskus jopa liiankin tehokas. Eräs näppylänaamainen tyttö olisi tyytyväinen, jos kasvot siliäisivät noin kätevästi.

Mutta harmikseni yksi kätevältä kuulostava sovellus ei toimi. Room Cleaner. "Clean your room with the help of AI." Siinä luki "Runtime error" On pakko kai kohta ruveta imuroimaan.
11. pius27.12.2025 klo 15:23
Katsokaapa käytettyjen myytävien autojen kuvia, näyttävät jotkin pelleiltään kuin pakasta vedettynä, niiin että eiköhän tekoälyllä ole jotain tekemistä niissä kuvissa.
12. Funny27.12.2025 klo 16:36
Minäkin aikoinaan ostin käytetyn auton, joka oli pelleiltään kuin pakasta vedetty. Ei kuitenkaan mennyt kauan, kun ruoste yhdessä ovessa alkoi kukkia. Myytävät autot on ennen tekoälyäkin osattu ehostaa houkuttelevan näköisiksi.
13. iso S1.1.2026 klo 13:32
Vanhassa ristikossa tuli vastaan vanha mitta ortti. Tekoäly kytki sen sanaan kortteli mutta ei seittänyt tarkemmin. Haulla ortti kortteli sen mielikuvitus lähti laukalle. Alkuperäisessä haussa se väitti että ortti on lyhenne sanasta ortodoksi ja ortti kortteli viittaa mahdollisesti Helsingin vanhoihin kortteleihin, joissa on mm. Uspenskin katedraali. Tätä (huomattavasti puheliaampaa) lennokasta selitystä en tullut ottaneeksi talteen, kun jatkoin selvittelyä ja sain selville että ortti on tilavuusmitta, neljäsosa korttelia.

AI on oppivainen kakara. Nyt kun kysyin uudelleen ortti kortteli, se hylkäsi ortodoksit ja korjasi vastaustaan:

"Ortti kortteli" viittaa yleensä Helsingin vanhoihin, eläin- tai kasvinimillä nimettyihin kortteleihin, joita löytyy erityisesti keskustan alueelta, kuten Kruununhaasta ja Kluuvista, ja ne ovat osa kaupungin historiallista ruutukaavaa. Esimerkkejä ovat Elefantti, Leopardi, Kirahvi ja Pöllö, ja termi voi viitata myös vanhaan tilavuus- tai pituusmittaan, kuten 1/4 litraan (noin 0,3 dl) tai 1/4 jalkaan (noin 14,8 cm).

Sekä ortti että kortteli ovat ilmeisesti käytössä kuluneita muunnelmia sanasta quarter (vartti, neljäsosa). Wikipedian mukaan pituusmittana kortteli eli vaaksa on neljäsosa kyynärää, noin 0,1 metriä. Outoa matematiikkaa, kun kyynärä on saman lähteen mukaan 0,6 metriä! Ei ihme jos tekoäly kertoo epätarkkoja asioita. Tilavuusmittana kortteli on saman lähteen mukaan nejäsosa tuopista (0,3 litraa) joka on 1,3 litraa. Pieni epätarkkuus tässäkin.

1 tynnyri (146,5 litraa) = 4 vakkaa, vakka 8 kappaa, kappa 1+3/4 kannua (eli 7/4 kannua, siis kannu on 4/7 kappaa; tässä on pienempiin päin mennessä hankala epätarkkuus), kannu on 2 tuoppia ja tuoppi on 4 korttelia.

Ylöspäin laskien tuoppi on 4 korttelia, kannu 8 korttelia, kappa 56/4 korttelia, vakka 448/4 korttelia ja tynnyri 1792/4=448 korttelia. Jos tynnyrin koko on fakta, korttelin pitäisi olla 0,327 litraa. Jos korttelin koko on fakta, tynnyrin pitäisi olla 134,4 litraa. Joku taitaa juoda kuormasta 12,1 litraa. Se on sellainen teko että äly menee pihalle ja tekoäly tulee tilalle!
KOMMENTOI

Pakolliset kentät merkitty tähdellä *