KESKUSTELUT > RISTIKOT > TÄMÄN SANAN HALUAISIN RISTIKKOON
↶ Takaisin aiheisiinSiirry alalaitaan ↓

705. Tämän sanan haluaisin ristikkoon

Pekka Pietari3.2.2004 klo 09:59
Jokainen sanaseppo tietää suomen kielen loppumattoman rikkauden. Mielestäni jokaisessa ristikossa saisi olla ainakin yksi tuore sana, miten se tuoreus sitten määritelläänkin.

Minkä sanan Sinä haluaisit nähdä joskus ristikossa? Aloitan omalla toivomuksellani: DUMDUMLUOTI. (Nyt tulee tietysti joltain laatijalta viesti, että minähän käytin sitä silloin ja silloin...)
2. tero3.2.2004 klo 11:40
No jos noita d-kirjaimia haluaa niin vanhana geologian opiskelijana haluaisin tietysti nähdä sen ristikon jossa luke ROMBIDODEKAEDRI.
3. Rafflesia3.2.2004 klo 11:41
Oma nimimerkki olisi aika kiva. =)
4. Titta3.2.2004 klo 12:26
Eilen radiossa käytettiin termiä eläköityminen. Se olisi hauska.
5. ++juh3.2.2004 klo 12:57
Ensin eläköidytään ja lopulta vainajoidutaan.

Perussanakirja:
eläköityä, pitää olla: siirtyä eläkkeelle.
6. Pekka Pietari3.2.2004 klo 12:58
Nimimerkki Rafflesia, löysin kuvasi netistä: http://www.lostworldarts.com/asia/rafflesia_2.htm !
7. Rafflesia3.2.2004 klo 13:16
Pekka Pietari> Hitsi, joku on kuvannut minua salaa.

Täältä löytyy lisää:
http://www.science.siu.edu/parasitic-plants/Raffle siaceae/Rafflesia.gallery
8. Tane3.2.2004 klo 13:35
Llanfairpwllgwyngyllgogerycfwyrndrobwyllllantysili ogogogoch

Tämä oli uusimman (3/2004) tieteen kuvalehden tietokilpailuvihjeen osana.
9. Maiju3.2.2004 klo 13:47
Noin helppo sana, mutta silti meni väärin. :)

Kaivoin muististani, että jotakuinkin näin se kirjoitetaan:

llanfairpwllgwyngyllgogerychwyrndrobwllllantysilio gogogoch.
10. Leena3.2.2004 klo 14:31
Humuhumunukunukuapuaa.
Sellaisen näin käydessäni Waikiki Aquarium'issa.
11. Eki3.2.2004 klo 14:57
Leena, sana teksti koristaa Havaijilla käyneen Antti Skytän rintapieltä melkein aina kun tavataan.

Yllä olevia eri immeisten kertomia sanoja en yhtäkään muista käyttäneeni ristikossa.
12. jupejus3.2.2004 klo 17:05
Olitpa melkoinen ilmestys Rafflesia, todella upea!!, Olivatko nuo Pekka Pietarin linkin alla olevat seuraavat kuvat sukulaisiasi - hmnn.. tyylikkäitä omalla tavallaan
c/;)
13. 14-vuotias ratkoja3.2.2004 klo 19:24
Hauska sana olisi kaikille tuttu:


Epäjärjestelmällistymättömyydelläänsäkäänköhän


Se olisi kyllä kiva, joten tehkäähän "mestarilaatijat" ristikoiden perussanaksi tuo.


d=)


PS: Terveisiä Oulusta kaikille!
14. jupejus3.2.2004 klo 22:22
Ammagaru - kunnioitettu äiti. Intiassa.

Katselin ajankoht. kakkosta ja mieleen juolahti, että sanaristikkoon kelpaa henkilö, jos hän osallistuu Suomen edustajana esim. urheilun MM-kisoihin (menestyksestä huolimatta) tai levyttää jonkun biisin tai kirjoittaa kirjan tai, tai, ja jne.

Mutta suuren ja kunnioitetun elämäntyön tehnyt ja vieläkin hyvävoipaisena tuloksiaan katseleva 90-vuotias Aune Hyny tuskin on päässyt edes suomalaisen sanaristikon alanurkkaan.
No, leikkiähän vertaukseni oli, mutta olipas mielenkiintoinen 'suuri suomalainen' maailmalla. Äiti Teresaan verrattavissa ja erittäin ansiokasta kunnioitusta Intiassa ansaitseva, Aune Hyny, oli rakentanut orpokodit ja koulut ja jakanut köyhille lapsille sivistystä ja menestystä elämään.
Kannattaa katsoa ohjelma uusintalähetyksestä, jos ei nyt ehtinyt nähdä.
15. mats4.2.2004 klo 10:31
eki- miksi sana -teksti- koristaa skytän rintapieltä?
16. Eki4.2.2004 klo 11:37
mats, se oli jotain Havaijiin liittyvää, tervehdys tms.
17. Maiju4.2.2004 klo 11:47
Googlella löytyi tämä seltys sanalle Humuhumunukunukuapuaa:

Määritelmä: "According to a friend, what a Hawaiian male bee says to the female bee right before ejaculation. According to the dictionary, the Hawaiian state fish, a very pretty snout-nosed triggerfish".
18. iso S4.2.2004 klo 11:57
Eki, matsilla on veitikka silmäkulmassa. Lue tarkasti, myös ja varsinkin oma tekstisi, niin huomaat.
19. Tuomas L.4.2.2004 klo 12:06
Kielitieteellinen termi BAHUVRIIHI olisi mahtava ristikkosana. Valitettavasti sitä eivät taida tuntea muut kuin hardcore-tason kieli-ihmiset.
20. Eki4.2.2004 klo 13:21
No joo, kyllä mä huomasin sen virheen, kun se viesti oli aika kauan etusivulla.

Onnea, mats, isos ja upposi... plup, plup...

Huom! isos = osui
21. Jouni4.2.2004 klo 13:48
Maiju, eivätkös mehiläiset lisäänny pölyttämällä?
22. mats4.2.2004 klo 13:58
Kuka muuten pelailee vielä (vanhoilla päivilläänkin) merisotapeliä - tuli vaan mieleen tuosta Ekin "osui ja upposi" sanayhdistelmästä joka ainakin minun korvaani kuulostaa siihen peliin kuuluvalta sanonnalta. ei niin kauan sitten ole siitä kun jonkun kanssa sitä pelasin. Merisotapeli - hmmm. olisiko se sana jonka haluaisin joskus ristikkoon. Voisi olla mukava vihjeistää.
23. Eki4.2.2004 klo 14:02
Ruutupiilo-ohjelmassa tv2:ssa 1997 aloitettiin ratkonta siten, että tätä merisotapeliä hyväksi käyttäen saatiin ruudukko näkyville.
24. jupejus31.5.2004 klo 20:38
Kun tuli keväällä (3.2.2004 - 22.22) mainittua suuresti kunnioitettu Ammagary Aune Hyny, niin nyt tuossa lehteä lukiessa havaitsin, että hän oli siirtynyt ajastamme ikuisuuteen toukokuun 28. päivänä.

Hän oli tehnyt suurena suomalaisena Intiassa arvokasta työtä aina vuodesta 1951 asti. Tällä hetkellä siellä on orpokoteja 7 ja niissä on 500 lasta. Kouluissa opiskelee 1600 lasta.

Hankkeet Aune Hyny rahoitti kotitalostaan ja metsistä saatujen perintörahojen turvin. Mieleen vaan tulee, että voiko yksi ihminen arvokkaammin vaalia leiviskäänsä. Aune Hyny antoi omalla tavallaan ihokkaastaan toisen sitä tarvitseville.

Kunnia hänen sielulleen.
25. Matti1.6.2004 klo 17:02
Laitetaan nyt vaikka tähän säikeeseen.

Tämänpäiväisen IS:n höyryssä pystyvihjeiden loppuosa oli jäänyt pois. Laitoin tällaiset:

34) Japanista
37) Hänellä ääni
39) Tämä tunne?
40) Valuutta yhäkin
41) Tsehovilta
26. Eki1.6.2004 klo 17:13
Ja tässä viralliset:

34) Ohjaaja Kurosawa 37) Kartanolla 39) Kaipuu 40) Laitetaan koukkuun 41) Lintu 42) Puu-
27. Kravattimies2.6.2004 klo 05:19
Tämän sanan haluaisin ristikkoon: ULURU.

Uluru on maailman suurin kivi. Sen vanha nimi oli Ayer's Rock. Se sijaitsee Australian keskellä erämaassa. Sen väri vaihtuu auringonvalon ja sääolosuhteiden mukaan. Tämän aamun lehden etusivulla kivi on kuvattuna sateen jälkeen ja on väriltään purppura.

http://www.theaustralian.news.com.au/
28. Hui_hai2.6.2004 klo 10:42
lisätään toivelistalle vielä NMRSPEKTROMETRI
29. Matti2.6.2004 klo 17:43
Mulla oli

42) Kaksoisäiti?

Unohtui loppu, kuten IS:ssäkin.
30. Tapsa2.6.2004 klo 18:29
Jos puhutaan suomalaisista sanoista, niin ODOTE tulee
mieleen tuolta sosiaalipuolelta. "Tilastollinen elinikä" on
nykyään "elinikäodote".
31. Titta2.6.2004 klo 18:46
Semmareitten Alkuvoimassa mainitaan Ayer's Rock. :) :) :)
32. Helge2.6.2004 klo 19:02
ODOTEhan on tosi herkullinen vihjeyttäjille.
Voi vain kuvitella, mitä tilastotiedettä ja Raamattua käyttäen saadaan aikaiseksi. Raamatussahan ihmisen ikä on 70v ja loput armoa.
33. Kravattimies9.6.2004 klo 07:07
>"Tilastollinen elinikä" on nykyään "elinikäodote".


Sana "eliniänodote" kuulostaa paremmalta.

Keskimääräinen eliniänodote on 74,5 vuotta.
http://fi.wikipedia.org/wiki/Euroopan_unioni
34. Juhani Heino9.6.2004 klo 16:24
Titan kommenttiin viitaten:
No niinpä olikin. Tuo uusi nimikin sopisi hyvin rytmiin.

alkuvoimaa (alkuvoimaa)
alkuvoimaa (alkuvoimaa)
alkuvoimaa (alkuvoimaa)
U LU RU!

Pitäisikö vinkata Semmareille...
35. Titta9.6.2004 klo 20:52
Sehän sopisi hyvin siihen kohtaan! :D
36. Matti11.6.2004 klo 21:47
Anoppi on käymässä Rovaniemeltä. Opin juuri, että kaltio on lähde. Lapin maastosanastoa, kuten kivalo, rakka etc. Milloinkahan törmään ristikossa kaltioon.
37. Eki11.6.2004 klo 22:00
Timo Kaltio soitti Hanoi Rocksissa.

Kaltiota en ole tainnut käyttää eikä ole ollut yrityslistallakaan.
38. jupejus11.6.2004 klo 22:25
Nuo murresanathan ovat listattu jotensakin "pannaan" sanaristikoista, kylläkin hieman outoa, sillä eivät kaikki tuon tyyppiset sanat ole välttämättä murresanoja, vaan sanoja jotka kertovat tai kuvaavat jostakin (eli on sanoja, joille ei ole oikeastaan toista kielessämme vastaavaa sanaa).

"Murresanoillahan" on kieltämme huimasti rikastuttava vaikutus, ja luulisi, että sanaristikot olisi yksi kauttakulkureitti tuollaisille sanoille ja olisi myöskin sanojen hengissäpitävä voima. Mutta ilmeisesti niin ei haluta.

Kielikuva köyhtyy melkoista vauhtia. Se on selvästi nähtävissä, mutta kai se on hyvä niin, koska niukemmalla sanavarastolla on helpompi kamppailla vastaan euroopan vahvoja kieliä, jotka kumminkin jyräävät tulevaisuudessa meidät.

Esim. kaltio sanana on kumminkin melko laajalla ollut kielessämme käytössä. Ehkä se on enää jäänteenä vain pohjoisessa. Siellä sangen yleinen, mutta sehän ei riitä, koska kattaa esiintymisalueena vain puoli Suomea.

Kivalo on oudompi sana (en edes sitä ole kuullut). Kiveliö olisi erämaa. Kivalot taas suurehko (historiallinen) alue Kemin, Rovaniemen ja Ranuan kolmiossa.

Rakka on taas sana, jolle ei ole hyvää vastaavaa sanaa. Jos näkee oikean kivisen rakan, niin se hyvin hieno näkymä.
39. Matti11.6.2004 klo 22:40
Olen ristikoista oppinut, ellei muisti petä, että kivalo on tunturijono.

SK:n Pari sanaa ristikoista -palstalla esiintyy joskus mainio nimimerkki Olavi Kivalo. Ellei ole peräti oikea nimi.
40. Eli11.6.2004 klo 22:45
Ei ole sentään oikea nimi. Lääkäri Erkki Kivalon vanhemmilla ei myöskään riittänyt palindromihenkeä kyllin, mutta ehkä suvussa on joku Olavi. Olisi kiinnostavaa tietää. Googlen ainoa osuma johtaa Raijan sivuille ja ko, nimimerkin vastaukseen anagrammikisaan.
41. Seija11.6.2004 klo 22:53
Eki: Oiva Kaltiokumpu sitä vastoin on edustanut hieman erilaista musiikillista suuntausta. :)
42. Eki11.6.2004 klo 22:55
Lapin seriffi, oli ehdolla viime vaaleissa, Porissa ollessa näin katujen varsilla runsaasti mainoksia, mutta eivät äänet riittäneet.
43. Seija11.6.2004 klo 22:57
Enpä hänestä enempää tiedä. Jossain takaraivossa alkoi soida"Mua ethän hylkää oma armain..." :)
44. jupejus12.6.2004 klo 00:05
Katselin tuossa kuukkelilta tuota kivalo -sanaa ja se on Kemistä koilliseen n. 100 km pitkä vaarajono.

Mutta tarkoittaako kivalo tuntriujonoa noin sanan varsinaisessa merkityksessä?
45. Timppa12.6.2004 klo 13:37
Keskustelun avauksessa Pekka Pietari kaipaa tuoreita sanoja, mutta paljon vanhojakin on käyttämättä ristikoissa. En muista kohdanneeni vihjeissä enkä ratkaisusanoissa esim. seuraavia: isintimä, kalahaukka, kissaviikko, liehtari, linjaali, piettiö, rusikka, siivatta, sälkö. Pesosesta näitä ei löydy, mutta ei kai Nykästä ole vielä kumottu...:) (<hymiö)
46. Matti12.6.2004 klo 14:38
Nykänen ei tuntenut kivaloa, kaltion kylläkin. Kivalo on esiintynyt ristikoissa, kai kaltiokin siis kelpaa.
47. Seija12.6.2004 klo 16:13
Ei Pikkujättiläinenkään kerro, että Kivalo olisi jokin yleisnimitys vaarajonoille vaan, että: "Kivalo, vaarajono Simojoen ja Kemijoen välillä pääasiallisesti Simossa; pit. n. 120 km. Kivalon vaarajono alkaa Simosta ja päättyy Rovaniemen maalaiskunnan itäosaan, ja se käsittää yli 30 erillistä vaaranlakea." Siis vaarajono on vaarajono ja vain tämä nimenomainen vaarajono on Kivalo?
48. Timppa12.6.2004 klo 17:31
Aisaisemmin mainittu Oiva Kaltiokumpu näyttää olevan komisario Porin poliisissa. Nimi sattui silmään tämän päivän Iltiksestä kadonnutta poikaa koskevassa jutussa.
49. jupejus12.6.2004 klo 18:44
Kaltio - on varsin hvvä sana.

-io -loppuiset sanathan kuvaavat myöskin tilaa, esim. komsio, posio, vuopio ja jne.

Kaltiovesi on kylmää. Kylmän lähde. Kaltti (ruots. kalt) + tilaa kuvaava pääte -io.
50. Sakke16.6.2004 klo 13:16
Itse en ole törmännyt elävässä elämässä enkä ristikoissa sanaan kaljurotta, mieluummin tekisin sen jälkimmäisessä.


http://www.sciam.com/article.cfm?chanID=sa003&arti cleID=000AED48-9301-100C-930183414B7F0000
51. Hui_hai17.6.2004 klo 11:51
Kaltio:

Pohjoissuomalainen kulttuurilehti Kaltio on ainoa pääkaupunkiseudun ulkopuolella yli 50 vuotta säännöllisesti ilmestynyt valtakunnallinen kulttuurilehti.
52. Matti18.6.2004 klo 22:40
No sepä se. Juuri sitä lehteä rovaniemeläinen anoppini luki kun utelin mikä on kaltio. En tiennyt että lehti on noin iäkäs.
53. Kravattimies19.6.2004 klo 04:10
Krypto-Pelikaanissa käytetään paljon sanoja, joissa on suomelle vieraita aakkosia, joten tämäkin sana sopinee joukkoon: COCO-DE-MER.

Mutta onhan se voinut jo ollakin, kun tietää, mistä on kyse!

Coco-de-mer on eräs tietty trooppinen kookospalmu, kotoisin Intian valtameren Seychelles-saarilta, ja se voi kasvaa yli 30 m korkeaksi. Sen lehdet voivat olla 10 m pitkiä. Melkoinen jättipalmu siis.

Coco-de-merillä on kasvikunnan suurin yksisiemeninen hedelmä. Kaksilohkoinen hedelmä voi painaa jopa 30 kg, mutta voi silti kellua ja kulkeutua valtameren aalloilla kauaskin.

Hedelmän muotoa on usein verrattu puiseen sydämeen, miehen kiveksiin tai isoihin pakaroihin. Mies- ja naiskukat ovat eri puissa; miesurvut ovat jopa metrin mittaisia eikä olekaan ihme, että niistä (kuulemma) valmistetaan sukuviettiä kiihottavia myyntituotteita.
54. iso S19.6.2004 klo 16:20
Kuinkas sattuinkaan, osuin asumaan tuota nimeä kantaneessa hotellissa viime vuonna Praslinin saarella, jota on pidetty alkuperäisenä Paratiisina. Siellä on Valle de Main luonnonsuojelualue, mikä on maailman suurin ja taitaa olla ainoakin noiden palmujen luonnonvarainen kasvupaikka.

Onko kukaan kuullut että viime vuoden maaliskuussa siellä olisi tapahtunut jokin katastrofi tai sabotaasi missä iso osa palmuista tai hedelmistä olisi tuhoutunut? Lähtöpäivänä sain sellaisen käsityksen paikallisen television uutisista, mutta kreolintaitoni on sen verran ruosteinen etten saanut täyttä tolkkua eikä tuo mahdollinen tapahtuma ylittänyt kansainvälistä uutiskynnystä. Kuukkelikin on asiasta vaiti.

Paikallinen tanssi on nimeltään sega. Sitä voi mennä vaikka sambalta vivahtavana letkana ilman jenkkaa. Meidätkin haettiin hotellin ravintolan segailtana jonon jatkoksi, joten ehdotan ristikkosanaa SEGAHAKU. Siinä on raumalainenkin ratgoja äimän kägenä.
55. Eki19.6.2004 klo 16:51
Ei taida tulla Krypto Pelikaaniin COCO-DE-MERiä, mutta Etelä-Amerikkaa on eilen painoon lähteneessä numerossa runsaasti, kiitos Kravattimiehen ja hänen naapureidensa.
56. Kravattimies20.6.2004 klo 04:14
Kiitos, Eki. Mielenkiinnolla odotamme, mitä uusi lehti sisältää.

Ei ole mikään katastrofi, vaikka COCO-DE-MER jää pois, kunhan jää eloon sinne, missä iso S vieraili.

Tämä juttu on aikaisemmilta vuosilta.

http://www.k2group.freeserve.co.uk/africa/seychell es1.html

1. sivulla on Seychellien sijainti kartalla ja myös kerrotaan, että ilmastolliset muutokset olivat tuhonneet koralleja; syypäänä tuolloin oli siis El Niño. Sama on voinut toistua.

2. sivulla on maininta suomalaisesta naissukeltajasta.

3. sivulla on kuva coco-de-meristä juuri siellä paratiisisaarella, missä "segoilit", iso S.
57. Kravattimies30.6.2004 klo 05:21
TASMANIA usein unohtuu Australian kartalta eikä olisi pahitteeksi, jos se joskus olisi ristikoissa. Asiaan liittyvä poliittinen pilapiirros on tänään netissä sivun alaosassa:
http://www.theaustralian.news.com.au/cartoon/
58. aviomies25.11.2004 klo 14:24
tietääkö kukaan missä l aguarium sijaitsee barcelonassa? Menisin sinne vaimon kans häämatkalle...
59. Matti25.11.2004 klo 15:49
Kravattimies, miksi Australian alkuasukkaita kutsutaan aboriginaaleiksi eikä originaaleiksi. Minun korvaani ab-etutavu viittaa vastakohtaan - abnormaali.

Saa muutkin vastata.
60. Kravattimies26.11.2004 klo 01:41
Alkuliite ab- tarkoittaa jostakin (from), "from origin".

Tässä kerrotaan, että ruotsinkielinen Turku on haukkumasana:

The word aboriginal, in use in English since the 17th century to mean "first or earliest known, indigenous", was used in Australia as early as 1789; it was soon capitalised and became the standard name for indigenous Australians.

Strictly speaking Aboriginal is an adjective and Aborigine is a noun. It is therefore correct to refer either to Aboriginal Australians or Australian Aborigines, but not to Australian Aboriginals. This is partly because Aboriginal people increasingly dislike being called Aborigines. (Note that the once-common abbreviation Abo is highly offensive.) Today the preferred usages are Aboriginal People (as in "This is what Aboriginal people want") or Indigenous Australians.

http://en.wikipedia.org/wiki/Australian_Aborigine
61. Matti26.11.2004 klo 11:26
No niin, tämäkin selvisi. Kiitos.
62. ljj27.11.2004 klo 13:01
Tampereen suunnalla ratkottavissa ristikoissa voisi käyttää sanaa Holo. Tarkoittaa panttilainaamoa. (Panttilainaamon omistaja Holopainen)
Murresanahan se on muutenkin, tarkoittaen syvennystä ym. ...
63. aviomies2.12.2004 klo 13:31
No kuule Kravattimies missä l aquarium sijaitsee kartalla?
64. Hessu2.12.2004 klo 17:15
Tällä sivulla on etsimäsi kartat Barcelonan akvaarioon:
http://www.aquariumbcn.com/ing/informacio/index.ht m

Kartat voi klikata suuremmiksi. Samalla sivulla on myös aukioloajat, hinnat ja liikenneyhteydet.

Googlella muuten saa vastauksia melko lailla nopeammin kuin keskusteluryhmistä. Tämäkin löytyi heti ensimmäisen linkin takaa. :-)
65. Ville2.12.2004 klo 17:22
Tuolla IS:n keskustelupalstalla on par'aikaa aiheena sanaristikot. Sieltä löysin varsin vokaalivoittoisen sanan: hääyöaie. Kelpaisiko ristiikkoon?

Ulkomaalaisten kanssa keskustellessa kuulee usein väitettävän että suomen kieli on vaikeaa. Voi heittää lisää löylyä kiukaalle pyytämällä ulkomaalaista lausumaan tuon yllämainitun sanan. Sen jälkeen voi vielä herkutella kertomalla mitä sana tarkoittaa :)
67. Kravattimies2.12.2004 klo 23:20
> No kuule Kravattimies missä l aquarium sijaitsee kartalla?

Niitähän riittää. Hessulla oli Barcelona. Se on pikaisesti tuttu kaupunki minullekin, mutta jos käyt Australiassa, suosittelen Brisbanen lähellä olevaa Vedenalaista maailmaa, reilun tunnin ajomatkan päässä pohjoiseen:
http://www.underwaterworld.com.au/

Merimaailma, tunnin ajo etelään:
http://www.seaworld.com.au/
68. Hessu2.12.2004 klo 23:35
Kraka: Barcelonasta oli kysymys.

Lähettäjä: aviomies 25.11.2004 klo 14:24
tietääkö kukaan missä l aguarium sijaitsee barcelonassa? Menisin sinne vaimon kans häämatkalle...

Hakutulos Googlella n. 30 sekuntia. Hakutulos Sanaristikot.netistä n. 7 päivää...
69. Kravattimies3.12.2004 klo 00:54
Linkki sinne
http://www.aquariumbcn.com/

aviomies, huom! q eikä g.

Menin lankaan, kun hain tämän ketjun alusta enkä löytänyt, koska olit kirjoittanut sanan g:llä.
70. IiKoo3.12.2004 klo 10:45
Tulipa viikonloppuna kuunneltua Peer Gyntiä. Sanan vihje on "Kettula". Haettu sana on luonnollisesti silloin Tsöötz...
71. wren4.12.2004 klo 21:24
Olisiko herkullinen Mahi mahi sopiva sana
72. aviomies5.12.2004 klo 20:22
no kiva että jotku tietää ja kiitoksia... en tainnu sitä ite löytää kun kävin joskus silmät lukkiutuneena ruudussa sitä ettimässä...
73. Juhani Heino7.12.2004 klo 17:18
> ljj 27.11.2004 klo 13:01 Tampereen suunnalla ratkottavissa ristikoissa voisi käyttää sanaa Holo. Tarkoittaa panttilainaamoa.

Mansessa varmaan tulee jänniä mielleyhtymiä kun Star Trekissä puhutaan holokannesta.
74. matts8.12.2004 klo 14:44
aukeeko
vihje: keilojen alla !
vastaussanassa 11 kirjainta.
75. ljj9.12.2004 klo 15:54
Olisiko keilojen alla kaatopaikka ?
76. matts10.12.2004 klo 08:01
no sehän siellä luuraa - hyvin vedetty ilman apuja.
77. Eki4.2.2005 klo 02:43
Näillä sivuilla on paljon mukavia polveilevia säikeitä unholaan vaipumassa...
78. Eki30.4.2005 klo 18:06
Kaupunkilehti Kympissä 14.4. otsikko:

Öky-Eastend nousee meren rannalle

Siinäpä olisi tavaamista - ja ymmärtämistäkin ehkä vähän kauempana asuvalle.
79. Juhani Heino30.4.2005 klo 18:19
Sopii hyvin nousemiseen että keskeltä löytyy YEAST.
80. Eki30.4.2005 klo 18:21
Hiivatti soikoon!
81. Zett1.5.2005 klo 23:47
Kierrätyspulloissa käytettävä muovilaatu tarjoaa oivan ristikkosanan. PET kun on polyeteenitereftalaatti.
82. Tsööts2.5.2005 klo 05:42
MAHOOHOO - afrikkalainen, valkoinen kaksisarvinen sarvikuono (suora suomennos).
83. Minä31.8.2005 klo 12:49
Hei Jupejus, saanko hieman täsmentää asian mitä kirjoitit Aune Hynystä... Se on ammaguru, ei ammagary...
84. minä31.8.2005 klo 12:56
anteeksi virhe.. Siis ammagaru......
85. ö31.8.2005 klo 13:00
Vuorella guru
puserossa suru.
Syöty on viimeinen leivänmuru.
Saapuisi tyhmä
turistiryhmä.
Loppuisi tympeä vatsanpuru.

Juice Leskinen
86. Pekka Pietari31.8.2005 klo 13:22
Tarjosin aamulla työtovereilleni kesänpäätöskorvapuustikahvit. Näin pitkä sanaa sopinee vain koko aukeaman ristikkoon. Kuka ehtii ensin;)
87. kirre31.8.2005 klo 13:31
Itseäni on aina kiehtonut ruokalaji sanana, joka on yhtä
pitkä: Jauhelihaperunasoselaatikko.
88. ile31.8.2005 klo 13:53
En ole koskaan kuullutkaan ruokalajista sanana, mutta jos se on jauhelihaperunasoselaatikkoa, niin täytyypä tutustua siihen.
89. iso S31.8.2005 klo 14:55
Taisi olla eilen sarjassa "Kolmas kivi auringosta" (alkoi pyöriä uusintoina SubTv:llä) vastaava sananmuljahdus. Tohtori Solomon pyysi anteeksi "from the heart of my bottom". Kääntäjä valitettavasti hukkasi tämän, en muista mikä latteus siihen tuli kun ihan hyvin olisi voinut kääntää "pohjani sydämestä".
90. Gael31.8.2005 klo 15:19
Sanana on kuin onkin ruokalaji, ja varsin suosittua meillä Irlannissa.

Muusattua perunaa ja jauhettua mullia muotoillaan painamalla sitä pallonomaiseen, hieman liereähköön, muottiin, jonka pintaan on sorvattu sierakivellä reikiä.

Ruoka paistetaan kypsäksi avotulella.

Muotti poistetaan varovasti, jotta rei'istä pursuneet ylikypsät ulokkeet eivät katkeaisi.

Komeus muistuttaa lautaselle nurin kumottua ananasta, ja siitä tuleekin ruoan nimi sanana.

Lisukkeeksi tarjoillaan usein perunoita.
91. jupejus31.8.2005 klo 21:44
Niinpä näkyy olevan ammagaru. Katsoin vain silloin teeveestä tuota ohjelmaa varsin mielenkiinnolla ja siitä jäi sana mieleen - hyvä 'Minä' kun korjasit.
92. JTak31.8.2005 klo 21:45
Pekka Pietarin kehotuksesta dumdumluotia tuli jossain tehtävässä käytettyä joskus tämän tai viime vuoden aikana.
93. Juhani Heino1.9.2005 klo 00:02
Ai JTak onkin palkkamurhaaja ;-)
94. Pekka Pietari1.9.2005 klo 09:50
Mukava tietää, JTak! Uudesta Kirkko ja kaupunki -lehdestä löysin itselleni uuden, mukavalta kuulostavan sanan KEHARIKAVERI. Se on Kehitysvammatuki 57 ry:n järjestämää toimintaa, jossa kehitysvammainen ihminen voi saada kaverin vaikkapa elokuviin tai kirpputorille.
95. Pekka Pietari2.9.2005 klo 08:18
Tämänkin aamun lehti tarjosi mulle uuden sanan ASENNERANNEKE. Vihje: liittyy Sauli Niinistön vaalikampanjaan...
96. Matti29.9.2005 klo 19:42
Hei, mitkä ovat kreikkalaisten aakkosten "viralliset" suomalaiset nimet? Alfa on selvä. Beta - beeta, lamda - lambda, ksi - ksii, ro - roo - rho jne? Tietääkö joku? Ja olisiko ystävällinen ja vastaisi.
97. H. Lavonius29.9.2005 klo 20:01
Matti: tuommoiset näin äkistään löytyi:

http://www.cs.tut.fi/~jkorpela/alfa.html

Muttamutta, haluatko näitä tosiaan ristikkoon? ;)
98. Matti30.9.2005 klo 10:13
Heikki: kiitos!

No enpä halua ristikoihin, mutta saattavat tulla ratkottaessa vastaan. Ainakin iota, siis yhdellä i:llä, on esiintynyt, samoin omega yhdellä o:lla. No tämähän voi olla Opel.
99. Pekka Pietari30.9.2005 klo 15:40
Mainio sana esim. ristikon oikeaan alakulmaan: röyhtäyttää (verbi röyhittäkin...)!
100. Pekka Pietari3.2.2006 klo 11:17
Ajankohtainen, oivallinen sana esim. koko aukeaman ristikon alariville: SYYTTÄMÄTTÄJÄTTÄMISPÄÄTÖS (24 kirjainta)!
101. iso S3.2.2006 klo 12:19
Jos laatija on jahkailija eikä osaa päättää käyttäisikö noin mainiota sanaa vai ei, häntä odottaa PÄÄTTÄMÄTTÄJÄTTÄMISSYYTÖS. Jos laatija ei pysty osoittamaan päättämättömyyteensä pätevää syytä, on kyseessä SYYTTÄPÄÄTTÄMÄTTÄJÄTTÄMINEN.
102. Pekka Pietari3.2.2006 klo 13:33
Hiihtokisojen tulostauluilla komeili aikoinaan nimi Haemaelaeinen. Äsken ehdottamani sana saisi samalla periaatteella muodon Syyttaemaettaejaettaemispaeaetoes (jo 32 kirjainta)!
103. ,-viilari3.2.2006 klo 14:21
Moniosaisin tuntemani suomenkielen yhdyssana KOLMIVAIHEKILOVATTITUNTIMITTARI olisi aika upea.
104. Matti3.2.2006 klo 16:36
,-viilari, seuraava ihan oikea ja mittarin kyljessä lukeva yhdyssana on jo useinkin esiintynyt täällä, mutta laitetaan taas

Kaksitariffikolmivaihevaihtovirtakilowattituntimit tari
105. Matti3.2.2006 klo 16:37
Miksi se sen pätkäisi? Oliko liian pitkä?
106. JPQ3.2.2006 klo 20:20
Matti: muutakaan en keksi. Tosin en ole selain guru.
107. m19.4.2006 klo 11:35
Mistä löytäisin lapin murresanoja ?
108. m19.4.2006 klo 11:36
mistä löydän lapin murresanoja?
109. marjaana19.4.2006 klo 11:37
Nämä eivät varsinaisesti ole murresanoja... Mutta laitan tämän tähän silti:

http://www.netti.fi/~akaskoul/lapinsan.htm
110. iso S19.4.2006 klo 11:55
Täällä lisää:
http://www.lapland.fi/miekojarvi/perinteet/Tuttuja _sanoja/tuttuja_sanoja.html

Linkin löytää Googlella laittamalla hakusanoiksi vaikkapa
räpäkkä nilinotta

Tosin Google kysyy kohteliaasti
Tarkoititko: räväkkä niilinrotta
111. marjaana19.4.2006 klo 11:59
Totta nuo riithää?
112. iso S19.4.2006 klo 12:06
Helsingin kirjaston haulla
http://www.helmet.fi/
löytyy Oiva Arvolan teos Yliperän kielen sanakirja.
113. marjaana19.4.2006 klo 12:51
laita kaiutin päälle ja voit aloittaa meänkielen kurssin:

http://www.ur.se/ur/sok/frameset_web.html?/sprak/f inska/n&mmeny.htm
114. iso S20.4.2006 klo 10:52
TV1 tänään klo 18.36
Rauhoitettu: Meriotakilokki
Karulla merenrannalla sinnittelevään piikkiseen meriotakilokkiin kipeästi tallaava saa olla onnellinen; kasvi on harvinainen tuttavuus.

Kerran olen tallannut kipeästi otakilokkiin ilen ristikossa, mistä urputin kun outo yrtti oli ristikon vaikeusasteeseen nähden liian hankalassa ympäristössä. Silloin ei ollut merta näkyvissä ratkaisusanassa, mutta vihjeessä saattoi olla.

Näin lintuinfluenssan luvattuna aikana näkee uhkakuvia sielläkin missä niitä ei ole. Meriotakilokin voisi kasvia tuntematon maantietoekspertti hahmottaa näin: meri-otaki-lokki.

http://communities.co.nz/Otaki/

Otaki is one of New Zealand's oldest urban settlements and the pre-eminent historic place in the Kapiti district. It has been, is and always will be a celebration of Maoritanga.

Otaki was an important refreshment and overnight stop on the early stagecoach runs between Wellington and Foxton, which used the beaches as roads.
115. Kravattimies21.4.2006 klo 04:49
Eilen iltamyöhällä täällä oli 90 minuutin televisio-ohjelma "An Evening with Kimiko Itoh". Netin mukaan tämä laulajatar tunnetaan Radio Helsingissäkin. En nähnyt ohjelmaa kuin muutaman minuutin verran jostain keskeltä, kun pitikin jo mennä kirjoittamaan nimi muistiin ja sitten muualle. Voi ITOH, kun nätti tyttö osaakin laulaa niin sievästi. Jos joku tarvitsee nelikirjaimista hoohon loppuvaa sanaa joskus ristikkoon, niin voi harkita tätä. On aika lailla maailmankuulu.
116. Matti22.4.2006 klo 15:13
KALOS

Mainoksessa komeili Chrysler Kalos (vai mikä jenkkirauta se oli). Autojen nimiä ei näköjään ole niinkään helppoa keksiä, uusia ja aina vaan uusia.

Tuleekohan Honda Huopik, tai Talbot Tohve, tai Volvo Villasuk.
117. Timppa22.4.2006 klo 15:23
Se Chrysler on nykyään etelä-korealainen, entinen Daewoo. Mitenkäs olisi Saab Saap..
118. Matti22.4.2006 klo 18:35
Vai etelä-korealainen. Niin maailma muuttuu. Vaan näkyyhän Volvokin kuuluvan Fordin talliin.
119. ile22.4.2006 klo 23:03
iso S,

eikö muistisi pelaa?

Oletko juonut liikaa bentseeniä?

Ei se otakilonlokki -ristikko minun laatimani ollut, vaikka sen yllä nimeni olikin.

Katso keskustelu 88. ImperatiiviEläin
120. iso S23.4.2006 klo 13:13
Aivan, niinhän se olikin, toimituksen töppäys. Kahden ristikon laatijoiden nimet olivat vaihtuneet ja olen jo kerran pyytänyt anteeksi että olen maininnut ilen nimen tässä yhteydessä. Uudelleen anteeksi ja etukäteen vielä kerran anteeksi, koska painettu "totuus" istuu sitkeässä eivätkä oikaisut aina tehoa. Virheellinen muistikuva saattaa siis putkahtaa päähäni vielä kerran, koska ei kahta kolmannetta!

Tässä yksi esimerkki painetusta totuudesta:

"Modus ei muuten tarkoita millään maailman kielellä yhtään mitään. Sanalla ei ole historiaa. Modus kelpasi nimivaihtoehdoista siksi, että se luo myönteisiä mielikuvia."

http://www.iltasanomat.fi/autot/Renault+Modus/7835 67
31.5.2004

Tuon mukaan modus ei olisi kelvannut ristikkoon ennen Renaultin pikkutila-auton nimeämistä, koska modus olisi ollut epäsana.

Dekkareita lukeneet tuntenevat kuitenkin käsitteen modus operandi.

Websterin sanakirjan mukaan modus on substantiivi, jonka merkitykset ovat

1. A fixed compensation or equivalent given instead of payment of tithes in kind, expressed in full by the phrase modus decimandi.

2. A qualification involving the idea of variation or departure from some general rule or form, in the way of either restriction or enlargement, according to the circumstances of the case, as in the will of a donor, an agreement between parties, and the like.

3. The arrangement of, or mode of expressing, the terms of a contract or conveyance.

Muissa kielissä:
Afrikaans: modal value.
Czech: mode, mood.
Danish: mode.
Dutch: mode, fashion.
French: Modi.
German: mode.
Latin: manner, measure, limit, mode, bound, method, way.
Netherlands: mode.
Norwegian: mode, mood.
Serbian (Latin Script): mood.
Slovak: mode, mood.
Slovak old: mode, mood.
Slovenian: modal value.
Swedish: modus, mode.

Herra Renault ei ole tainnut tutkia kaikkia "harvinaisia" kieliä?
121. Tsykologi23.4.2006 klo 20:24
Haluaisin nähdä joskus ristikossa verbin TÄTTÄHÄÄRÄTÄ.
122. T.Avis24.4.2006 klo 13:54
ISO s(uomen kielioppi) kertoo moduksesta myös
http://www.kotus.fi/cgi-bin/julk1/termit.cgi?h_id= mBCGCGCIJ
123. iso S15.5.2006 klo 12:32
Jokin aika sitten tuli maanvyöryjä käsitelleessä ohjelmassa esiin sana lahari, mikä tarkoittaa jopa 140 km/h liikkuvaa mutavyöryä. Siinäpä mainio sana visaiseen ristikkoon - netissäkään ei ole liiemmälti tietoa tästä. Ainoa suomenkielinen taitaa olla
www.cs.helsinki.fi/u/nkoskela/wordtyo.doc
eikä siitäkään paljon heru.
124. Kravattimies16.5.2006 klo 03:25
En avannut tuota word-tiedostoa, joten en tiedä, tuleeko tässä esille samoja asioita. Kokeilin nimittäin, löytyisikö netistä lahareihin liittyviä juttuja, jos taivuttaa sanaa lahari. Olihan siellä niitä. Tässä kaksi tapausta. Ensimmäinen käsittelee maanvyöryjä, toinen ei.


Laharit ovat pyroklastisen materiaalin ja veden muodostamia mutaisia vyöryjä. Useimmat ovat hyvin liikkuvia ja laharipatjojen paksuus voi olla jopa satoja metrejä ja liikkumismatka jopa kymmeniä kilometrejä. Ruapehun huipulta lähteneet laharit ovat syntyneet kraaterijärven patovallin murruttua. Ruapehun rinteeltä on 37 tonnin painoinen järkäle kulkeutunut yhden laharin aikana 75 kilometriä (Ollier 1988).

Uudessa-Seelannissa rakennetaan nykyisin betoniesteitä, joilla lahareiden liikettä pyritään hidastamaan tai suuntaamaan se alueille, joissa se aiheuttaa mahdollisimman vähän vahinkoa ihmisille. Myös muita varotoimia on tehty. Esimerkiksi Ruapehu-tulivuoren luoteispuolella sijaitsevan Whakapapan laskettelukeskuksen lähelle on asennettu seismometrejä, jotka havainnoivat laharien liikkeistä syntyviä pieniä maan liikkeitä. Jos maanliikkeen voima ylittää 3.8 Richterin asteikolla, automaattinen hälytysjärjestelmä varoittaa laskettelijoita. Läheisessä Whakapapan kylässä ennaltanauhoitetut viestit varoittavat kovaäänisten välityksellä mahdollisesta laharista. Automaattinen hälytys estää myös junia saapumasta alueelle. Myös Tongariron sähkövoimalan suojaamiseksi laharivirralta on tehty valmiit suunnitelmat (Bryant 1991).

Ongelmia lahareiden pysäyttämisessä tuottaa se, että lahareita saattaa syntyä myös sellaisilla alueilla, joissa ei ole ollut tulivuorenpurkauksia vuosikymmeniin. Näin tapahtuu silloin, kun eroosio saa vanhat tefrakerrokset liikkeelle. Tämä tekee lahareiden ennustamisesta vaikeaa, eikä suojarakennelmia ole aina osattu rakentaa oikeisiin paikkoihin (Bryant 1991).

Uudessa-Seelannissa vuonna 1944 voimaan tulleen maanjäristys- ja sotavahinkolain vuoden 1956 lisäyksen mukaan kaikki omaisuus, joka on palovakuutettu, on myös samalla vakuutettu tulivuorenpurkausten aiheuttamien vahinkojen varalta. Vuoden 1970 jälkeen myös maanvieremät ovat kuuluneet vakuutuksen piiriin. Vuonna 1984 vakuutuksen piiriin otettiin myös hydrotermisen toiminnan aiheuttamat vahingot. Näin Uuden-Seelannin lainsäädäntö takaa edes kohtalaiset korvaukset vulkanismista aiheutuvien hasardien uhreille (Brook 1992).

http://www.helsinki.fi/jarj/mao/uusiseelanti/tuliv .htm


Jotain murretta?
Syysteurastuksen (laharin)
http://kunta.hyrinet.fi/sukututkijat/lehti95.html
125. iso S16.5.2006 klo 08:09
Pohoojalaasta tuntuisi olevan. Dee-kirjain korvautuu ärrällä (ämpärit ovat veren kantamista varten, vai sankojako siellä käytetään) ja normaali-ihmisille käsittämättömien sääntöjen mukaan lisäillähän vokaaleita. Tällä lienee kaksi tavoitetta. Lausuminen helpottuu (sama peruste kuin umpikieroilla savolaisilla näennäisessä venkoilussaan - murre on muotoiltu niin että suu piäsöö helepolla) kun kielen ei tarvitse voimistella konsonanttien välillä ja samalla puheen mahtaileva sävy korostuu.

Lahtaamisesta eli lahdista on siis kysymys kun lakeuksilla puhutahan laharista. Tarkan kellotuksen mukaan toinen a taitaa olla 50 % pitempi kuin ensimmäinen.

Paikkakuntalaiset voivat täsmentää, ei tarvitse leikistä suuttua ja tulla puukolla lyömähän.
126. Pena18.5.2006 klo 19:29
IHVI

En minä tuota nyt välttämättä ristikkoon halua! Mutta olenpas joskus ratkonut semmoisen ristikon, johon tuo tuli.

Tuossa vähän ennen pääsiäistä oli radio-ohjelma, johon kuuntelijat saivat soittaa, pääsiäisruoista oli puhe. Asiantuntijana studiossa oli ortodoksimunkki isä Hariton. (Ei siis omaa haria, osanneeko mataa?)

Eräs naissoittaja sanoi, että lammasruoassa on ominaishaju; ihvi. Eräs miessoittaja puolestaan totesi, että ihvi on "piipunperät", jonka ukot (jossain kai akatkin) söivät piiputtelun jälkeen. (No huhhuh, varmaan hyvää!)

Erkki Vuokilan ristisanakirja toteaa ihvistä: "eläimen rasvainen villanhiki". Veijo Wirénin kirja puolestaan kertoo ihvin olevan "tupakanterva". Molemmat merkitykset siis löytyvät kirjoista.

Ennen varsinaisia kysymyksiä kevennys: ohjelman lopussa joku soittaja kysyi isä Haritonilta ohjetta "husaarin lammas" -ruokaan. Ortodoksimunkki asiantuntevasti selitti, että siihen tulee ruiskuori. Minulle tuli mieleen semmoinen juttu, että sehän sopii tavallaan "nimi on enne" -osioon. Varsinkin jos husaarilla itsellään on ruiskuori, joka voi olla

a) usein virtsaava hevonen, tai

b) douppaamalla tuunattu menopeli!


No niin, ja sitten asiaan:

1. Onko ihvi tuttu sana? Jos on, niin
2. Missä merkityksessä?
3. Missä päin Suomea olet kuullut sitä käytettävän?
127. RA18.5.2006 klo 19:46
1. On tuttu
2. Molemmissa jo mainitsemissasi (villahiki, piipputerva) +
yleisemmin, kun joku haisee pahalle
3. Savossa (tietysti) - muuallakin

Ruiskuori
c) siitoshevonen
128. Timppa18.5.2006 klo 19:47
Eipä ihvi ole tullut vastaan muualla kuin jossain ristikossa, silloin selitykseksi löytyi tuo villanhiki. Nykänen kyllä tuntee merkityksen tupakkaankin liittyvänä.

Mikähän olisi sitten 'ruiskuvalakka'...?;)
129. tonimikael18.5.2006 klo 20:27
Ei tuttu. Joskus nähnyt jossain, ehkä ristikkorengin ehdotelmalistassa. Eikä mitään hajua (ennen tätä) mitä se tarkoittaa.
130. jupejus18.5.2006 klo 20:42
Ihvi - on tuttu. Hikeä.
131. mor18.5.2006 klo 20:51
Ihvi on hyvää - aistettuna!
132. Matti19.5.2006 klo 11:01
Haluaisin ristikkoon sanan tatatar. Tai pääkuvasta lauseen Tataari tatattaa tatatarta.
133. Ö19.5.2006 klo 11:29
Ja millaista pääkuvaa siihen ajattelit, Matti?
134. pekka19.5.2006 klo 14:10
Eihän se tarvitse kuin Unkarilaisen naisen kuvan
135. Matti19.5.2006 klo 20:14
Tosikkomaisesti ajattelin, että hurjan näköinen sissi ampuu konekiväärillä kiven takaa unkaritarta. No, eipä taida kukaan laatija innostua.
136. iso S22.6.2006 klo 08:58
Tämä Tata mi matamin kasvattaa...

Paali ja opaali on ristikoista on tuttu, mutta entä kopaali? Afrikkalainen valtioko kyseessä oleva paali, kongokopaali tai angolakopaali?

http://www.coloria.net/varit/lakat.htm
on varsinainen paalipaikka:

Kopaalilla tarkoitetaan erilaisia meripihkan kaltaisia luonnonhartseja, mutta myös eräänlaista fossiilijätettä. Kopaalilajeja ovat mm. kovat sansibar, lindikopaali, kongokopaali, kamerunkopaali, punainen angolakopaali, Sierra Leonen piikopaali sekä keltainen ja valkoinen benguelakopaali; keskikovat kaurikopaali, keltainen manilakopaali ja valkoinen angolakopaali; pehmeitä mm. hymeneakopaali.

On se niin epistä että listasta puuttuu episkopaali.

Siinä kuitenkin joukko sanoja missä riittäisi ristikkoon joutuessaan selittämistä.
137. Jaska22.6.2006 klo 10:49
Lokeroveriviemäri. Siinä on ytyä veineen ja ärrineen.
138. Hui_hai22.6.2006 klo 20:00
Lähettäjä: Matti 19.5.2006 klo 11:01

Haluaisin ristikkoon sanan tatatar. Tai pääkuvasta lauseen Tataari tatattaa tatatarta.

--

Minusta Taatatar olisi hienompi. Tai lauseena Tataarin taatatar taas taatan taakkana.
139. qwer22.6.2006 klo 20:30
Ulanbaatartar olisi mahtava
140. Teppo22.6.2006 klo 20:57
Se lienee oikeammin ulanbaataritar?
141. Pekka Harne1.8.2006 klo 12:59
Uusimman Kielikello-lehden (2/2006) sarjakuvassa esiintyy herkullinen yhdyssana JOKIRAPUMUSTAPIPPURITUOREJUUSTOTÄYTE.
142. Sami4.8.2006 klo 18:29
Eikös TUUSAUS ole ihan kelpo sana? Ja tietysti verbin perusmuoto TUUSATA.

Onko kenelläkään tietoa sanan "virallisesta" merkityksestä? En löytänyt sanastoista, mutta minulle tuo tarkoittaa jotain hommaamista, puuhaamista, työstämistä.
143. Taata4.8.2006 klo 20:14
Tulen kanssa voidaan tuusata ja raasua laittaa pesään,
uuniin tai kakluuniin. Syttytyshommissa on omat kommer-
värkkinsä ja joskus sai tuusata aikansa. Häkää piti myös
sitten varoa. Ihmisiä kuoli paljon häkämyrkytykseen.
144. iso S6.8.2006 klo 13:14
Eikö kysymys sisällä vastauksen? Jos sitä täytyy kysyä eikä sitä löydy sanastoista niin sana lienee murretta, ikivanha tai muista syistä useille ratkojille tuntematon. Silloin sitä on syytä välttää.

Jos elämää suuremmat arvot vaativat juuri tuon sanan käyttämistä niin silloin voi pitkin hampain joustaa, jos sanalle löytyy jokin merkitys mikä on edes kohtalaisen kansanosan käytössä tai mielessä. Nyt voi olla että Taataa lukuunottamatta kaikki muut sanan tunteneet ovat kuolleet häkään.

Sanastot tarkottanevat tässä ristikkosanastoja? Jotta laatija olisi varmalla pohjalla tuontyyppisen sanan kanssa, olisi suotavaa että sana löytyisi jostakin suomenkielen perusteoksesta (Nykänen, Pesonen, Kielonen).
145. Taata6.8.2006 klo 13:25
Nyt sinä iso S osuit leukaillussasi melkein naulankantaan.
Minä tunsin yliopistomiehenkin, joka kuoli mökillä häkään.
Häkä on edelleen vaarallinen kaasu, vaikka nykyaikana sii-
hen ei muista syistä enää kuolla niin usein. Ei kato säätyä
häkä! Niinkö alas on kansan sivistystaso mennyt, että ei
enää TUUSATA- sanaa tunneta? Voi minun päiviä...

Meilläkin on täällä keskustassa tietenkin nykymallin mukaan
kaukolämmöt, mutta ihmiset tuusaavat varsinkin kesäaikaan
mökeillä puulämmityksen kanssa. Eilen jotkut olivat tuusan-
neet Koskikeskuksessa tulen kanssa kuivettuneella nurmi-
kolla. Tulimme Misun kanssa paikalle ennen palokuntaa.
146. AB8.8.2006 klo 14:17
No ei kai Nykästä, Pesosta tai Kielosta voi sentään pitää "suomen kielen perusteoksina" (iso S). Sen sijaan Suomen kielen perussanakirja, Nykysuomen sanakirja ja sarjaan kuuluva Nykysuomen sivistyssanakirja ovat sellaisia.
147. airisto8.8.2006 klo 14:25
Sano, Taata, tuusaamiselle jokin synonyymi, ja kerro missä murteessa sitä (tuusaamista) käytetään.
148. tonimikael8.8.2006 klo 15:49
AB:lle tiedoksi, että:

Nykänen = Nykysuomen sanakirja
Pesonen = Suomen kielen perussanakirja
Kielonen = Kielitoimiston sanakirja
149. Taata8.8.2006 klo 17:18
Ainakin Tiernakaupungissa tuusattiin ennen tulen kanssa.
Kakluuniin tulta tehtäessä oli monta kertaa yhtä tuusamista,
että sai syttymään, jos puut olivat vielä märkiäkin ja piti uu-
destaan ja uudestaan tuohella ja muilla sytyillä koettaa saa-
da syttymään. Sitten piti varoa, että kohennettaessa ei tipu
kekäleitä lattialle. Tätä vuoksi lattialla oli pelti uunin edessä.

Kaupunki paloi monet kerrat, kun ihmiset olivat tuusanneet
varomattomasti tulen kanssa esim. vuosina 1882 ja 1882.
Myös myöhemmin on ollut pienempiä paloja, joista osat yl-
tyivät suurpaloiksi varomattoman tulenkäsittelyn vuoksi. Ta-
lojen välissä olivat leikkipaikkamme palosolat rajoittamassa
tulenleviämistä.

Myös poikasten keväiset nurmikoiden kulotukset olivat tulen
kanssa leikkimistä ja tämä tuusaus työllisti myös palokuntaa,
kun kakarat eivät enää hallinneetkaan sytyttämäänsä pien-
tä paloa vaan kuiva nurmikko sai tuulen avustamana tulen
riistäytymään hallinnasta. Historiassa monet tulen kanssa
tuusaukset ovat johtaneet suuriin aineellisiin vanhinkoihin
kuin myös henkilövahinkoihin.

Tuusausta voi olla siis hyvässä ja pahassa eikä vahinko tule
kello kaulassa. Ei taida täälläkään olla enää ennen jokavuo-
tisia palonäytöksiä torilla, jotka päättyivät vakinaisen palo-
kunnan, VPK:n, Nuottasaaren palokunnan, Pateniemen palo-
kunnan, Toppila Oy:n palokunnan ja Typen palokunnan yh-
teiseen ruiskunäytökseen sekä paraatiin läpi kaupungin.
Sen muistan, että Äimärautiolta tuttu Piisalo johti paraatissa
VPK:n joukkoja, joilla oli siihen aikaan paloasema keskus-
tassa vakinaisen palokunnan naapurikorttelissa.
150. Taata8.8.2006 klo 17:19
Ensimmäinen vuosi piti olla 1822.
151. jupejus8.8.2006 klo 17:22
Kyllähän uunin tai piisin tai yleensä tulen kanssa tuusaaminen on aivan tuttu sana.
152. jupejus8.8.2006 klo 17:25
Tai eikös sitä tuusaamista käytetä vähän muunkin ajan kanssa kuluvassa merkityksessä. Kun ähertää jonkun homman kanssa, niin eikö sekin ole tuusaamista, mutta erityisesti tulen kanssa on vanhastaan tuusattu, kun huonosti tai hitaasti syttynyt vielä.
153. RA8.8.2006 klo 21:05
Ihme tuhertelijoita, kun ei sitten millään - pyynnöstäkään -irtoa synonyymi-sanoja.
154. jupejus8.8.2006 klo 21:27
Kielemme on hyvin rikas ja lisäksi kielessämme on paljon sanoja joille ei yksinkertaisesti tahdo löytää synonyymejä. Siksi olenkin ollut toisinaan täälläkin keskusteluissa hieman kritisoiva nykykielenhuoltoa kohtaan, kun se harventaa koko ajan kielemme sanoja selittäen "nykäs-sanoja" vanhentuneiksi esimerkiksi (tai jotain sinne päin - ainakin sellaista kuvaa herkästi saa).

Ymmärrän sen näkökohdan, että katoamassa olevan kielen tekohengitystä on tavallaan järkevää tiivistää, jotta se saadaan elämään edes pienimuotoisempana. Siinä ajatuksessa on tietty juju. Toisaalta monet murresanat, murrepakinat, murrerunot, tai muut "murre-aku-ankat" kohtaavat tiettyä mielenkiintoa tänä päivänä. Ristiriita on siinä, ettei haluta menettää mitään vanhaa, mutta silti halutaan samanaikaisesti terävöittää "virallista" kielen kuvaa poistamalla vähäkäytettyjä sanoja.

Itse pidän "vanhoista" sanoista ja tahtoisin, että niitä vaalittaisiin pitämään kielemme rikkaana.
Tuusaaminen - on myös mielenkiintoinen sana. Olisikos sille oikeastaan mitään täydentävää synonyymiä olemassakaan. Se on vain tuusaamista, tietyn tapaista toimintaa, tekemistä. Tuhertaminen on melko hyvä. Tulen kanssa tuhertaminen esimerkiksi ei kaukana ole merkitys-vaihtoehtona.
Ja ei tuo tuusaaminen näyttäisi olevan mikään outo sana nuorisollekaan. Vasitella googletin sanaa, ja sehän näyttäsi voivan hyvin. Nykyään vain näytetään tuusaavan autonmoottoreita ym. konehommia. Sanahan on kuvaava ja voi saada osakseen hyvinkin revanssin - mikä tietää.
155. Sikar9.8.2006 klo 19:15
Tiernakaupungissa kuulemma pojankoltiaiset saattoivat TUUSKATAkin tulen kanssa ja silloin oli vaarassa palaa nurmikon lisäksi koko talo TUUSANnuuskaksi.
156. Antti Skyttä13.8.2006 klo 21:03
Poikani Janne (s. vuonna 1983) kertoi eilisiltana yhdestä hauskanoloisesta sanarakennelmasta.

Kun koulussa heille opetettiin yhdysviivan käyttöä, annettu esimerkkisana oli heteka-rämä.

Kun kokeissa pyydettiin antamaan yksi esimerkki yhdysviivaa tarvitsevasta sanasta, kaikki oikean vastauksen saadakseen osasivat kirjoittaa koepaperiin HETEKA-RÄMÄ.

Ope aivan ilmeisesti sai omakohtaisia kokemuksia jossakin 1950- ja 1960- luvuilla.
157. Jaska20.8.2006 klo 11:35
Aamulla vajavainen sanavarastoni karttui yhdellä Helsingin Sanomien sivulta D1: SUVAUS = sukupuolivaikutusten arviointi. Kuka uskaltaa ensimmäisenä käyttää suvausta tai verbiä SUVATA ristikossa? Rohkeimmille on tarjolla myös uudisjohdoksia kuten SUVAUTTAA, SUVAUTELLA = altistaa sukupuolivaikutuksille ja SUVAUTUA = altistua sv:lle. Joku saattaa joskus päästä ristikkotohtoriksikin suvaamalla eli väittelemällä laatijoiden tuotannosta suvauksen pohjalta.
158. Taata20.8.2006 klo 11:43
ITULOOTA=HETEKA
159. Pekka Harne31.8.2006 klo 08:33
Opin työtoveriltani eilen kiinnostavan yhdyssanan CHIHUAHUAKOKOONTUMINEN. Hau hau!
160. JTak27.9.2006 klo 10:13
Tosi-tv-hiphop-tähti

Hoksasin jossain uutisjutussa tuollaisen sanan.
161. iso S20.11.2006 klo 10:51
Kauan sitten oli Mad-lehdessä tällainen keksitty vessanseinäkirjoitusvitsi (muistinvaraisesti siteerattuna):

I like gurls.
Girls, stupid, girls!
What about us gurls?

Sama juttu oli suomenkielisessä Madissa (edelleen muistinvaraisesti):

Tykkään tötöistä.
Tytöistä, pöljä, tytöistä!
Mitä meistä tötöistä?

Nythän sen vasta hokasin kun nimipalvelusta kokasin että Töttö on oikea sukunimi. Professori Pertti Töttö on julkaissut 1977 teoksen "Pirullinen positivismi" ja 2000 "Pirullisen positivismin paluu: laadullisen ja määrällisen tarkastelua".

Nyt positivismin ja vitsismin kunniaksi kipinkapin Töttö ristikkoon!
162. Matti20.11.2006 klo 13:57
Opin viime perjantaina uuden sanan: timanttiananas (huonekasvi). Olisi kiva nähdä se ristikossa.
163. RA21.11.2006 klo 12:17
Matti, vilkaisepa tämän päivän IS-Ristikkoliitettä! :-)
164. Matti21.11.2006 klo 17:30
Vaude, tuskin maltan odottaa. Mutta ensin tunnille Keravan Opistoon.
165. Ritu21.11.2006 klo 17:42
Minulla ei ole kyseistä lehteä, mutta jos se on sitä mitä kuvittelen RA:n antaman vinkin perusteella, niin minussa heräsi pieni uteliaisuus: oliko se sattumaa vai oikein ajatuksella suunniteltu ylläri Matille? :)
166. Matti22.11.2006 klo 11:58
Jippiiiiii! Jihuuuuuu! Kiitos Eki. Ei voi olla sattumaa. Tunnen itseni vaikuttajayksilöksi.
167. airisto22.11.2006 klo 12:20
SP keinolla millä hyvänsä, hyvää PR:ää? :(
168. Mäkis-Tartti25.11.2006 klo 18:40
"Sinappihuntu" sopisi ainakin näin joulun alla ristikkoon, ja muutenkin näihin aikoihin: kuulin iltapäivällä radiosta, että se sana on armoitetun sanasepon, Juice-vainaan luomus, joka on jo yleistynytkin siinä määrin, että löytyy joistakin keittokirjoista.
169. Jaska25.11.2006 klo 20:17
SK:n jyvistä ja akanoista SYYTTÄMÄTTÄJÄTTÄMISPÄÄTTÄMÄTTÖMYYS (34). Menee reippaasti ohi iso S.n ehdokkaista viime talvena. Mahtuisi hyvin Pelikaanin kokoaukeamalle vaakasanaksi, mutta onko ylivoimainen mestarilaatijoillekin?
170. iso S21.12.2006 klo 11:05
Websterin sanakirjasta:
isovanhempaispoikanen = grand parent stock chick.

Olisi mielenkiintoista nähdä tuon sanan vihje, jos se täyttää nämä ehdot:
- on niin helppo että ratkaisusanan pystyy arvaamaan
- mahtuu yhteen ruutuun
- selittää ymmärrettävästi mitä se on!

Websteristä ei ole tähän apua, se ei edes osaa kääntää antamaansa käännöstä takaisin suomeksi. Grandparent stock chick (alku yhdyssanana) kääntyy muutamalle kielelle mutta ei suomeksi:

Danish: avlskylling (grandparent chick)
Dutch: fokkuiken
French: poussin de reproduction
German: Zuchtkueken (grandparent chick)
Italian: pulcino riproduttore
Pig Latin: andparentgray ockstay ickchay
Portuguese: pinto de reprodução
171. Matti21.12.2006 klo 21:49
Haluaisin sanaristikkoon sanan keltamo. Ei, kyseessä ei ole painovirhe, vaan mykerökukkaisiin kuuluva keltainen pieni kasvi, jote ei-expertti ei juuri keltanosta erota.

Keltamo löytyy Kärjen Värikuvakasviosta. Voi tietysti olla, että kasvienkin nimiä on "päivitetty", ja keltamo onkin ent. kasvi. Miten on, kuka tietää?
172. Aulikki Nenonen21.12.2006 klo 22:17
Matti, keltano on yhä edelleen mykerökasvi. Suomessa kasvaa monta sataa erilaista keltanokasvia.

Keltamo on unikkokasvi, joka viihtyy lehdoissa tai puutarhan hoitamattomissa nurkkauksissa. Sitä on viljelty satoja vuosia sitten lääkekasvina. Weilin+Göösin Suomen luonto-kirjan Kasvit-kirjojen 1. osassa on pitkä selostus keltamosta. Kuvassa keltamo näyttää lähinnä niittyleinikiltä.

Kasvit-kirjan 2. osassa on tarkka kuvaus keltanoista.
Keltano ja keltamo ovat siis aivan eri kasveja.
173. Ritu21.12.2006 klo 22:23
Suomalainen luonto-kirjassa kerrotaan keltanosta seuraavaa: Tutkijat ovat tavanneet Suomesta noin 800 keltanolajia ja Pohjoismaista tunnetaan noin 3000 lajia, joten lajintuntemuksen kannalta keltanot ovat "toivoton" ryhmä.
174. Matti22.12.2006 klo 21:44
Aulikki Nenonen, kiitos oikaisusta. Muistini teki minulle tepposet. Minulla ei enää Kärjen Värikuvakasviota ole, mutta muistini mukaan, joka siis petti, keltamo muistutti keltanoa piirrettynä yhtä paljon kuin kirjoitettunakin.

Sen muistin kyllä oikein, että keltanoita ei tarvinnut tarkemmin oppia tuntemaan, kun niitä on niin montaa eri lajia.
175. Seppo4.1.2007 klo 17:07
Mietin tuossa loppuvuonna, olisiko ruotsalainen avaruusmies hurrinautti vaiko svedunautti, mutta uudesta Suomen Kuvalehdestä löysin uusiosanan svekonautti. Lehden mukaan nettisivuilla www.suomenkuvalehti.fi pitäisi olla lisää uutta sanastoa, mutta äsken siellä käydessäni taisi olla vielä viime vuoden päivitykset näkösällä. Kurkatkaapa joskus, mikä on esimerkiksi huteroseksuaali...
176. Matti4.1.2007 klo 21:30
Haluaisin ristikkoon sanan desjatiina. Se on Nykäsen mukaan vanha venäläinen pinta-alamitta, noin hehtaari. Jostain vaan tuli mieleeni.
177. Pekka Harne12.1.2007 klo 12:22
Työtoverini oli oppinut kurssilla uudissanan DIGINATIIVI. Sillä tarkoitetaan nuorta, joka elää jo synnynnäisesti digiajassa. Eipä löydä vielä Kuukkelikaan tätä sanaa...
178. Matti12.1.2007 klo 12:25
Inessiivi, elatiivi, illatiivi, diginatiivi ...
179. Jukka Sinkko12.1.2007 klo 23:40
Eventiivi, optatiivi ja kävellä -verbin yksikön ekan persoonan imperatiivi kävelkäämi.

http://www.cc.jyu.fi/~hetahein/tiede/verbikaava.ht ml
180. Jaska12.1.2007 klo 23:47
En ole kertaakaan kohdannut ristikossa sanaa HAPSENKAKKIAINEN, johon on suuresti mieltynyt. Epäkohta olisi pikimmiten korjattava.
181. Pekka Harne20.1.2007 klo 10:55
Kettutytöistä ja muista vihreistä ihmisistä käytetään usein nimitystä VIHERPIPERTÄJÄT. Eipä ole tämäkään sana tullut vielä vastaani ristikkomaailmassa. Perussuomen sanakirjakaan ei tunne sitä, ellei se sitten ole tullut mukaan CD-versioon.
182. veileh20.1.2007 klo 12:23
Mielestäni sopivia ristikkosanoja olisivat esim. feissaus, pissaliisa (=pissis), wicca-noita ja housutuuli. Ne eivät ole erityisen pitkiä ja mutkikkaita, mutta Pitkälä keksisi niihin varmasti hyvät vihjeet.
183. Hui_hai23.1.2007 klo 22:34
Varsinainen sanani vaatii hiukan pohjustusta. puupuuha on ilmeisesti jotain jota tehdään puun kanssa. Vaikkapa kun jänis pureskelee puiden vuosikasvaimia. Siis kun jänis kaataa puremalla petäjän kyse on pupupuupuuhasta. Kun tyhmä kani puree mäntyä on kyse siis puupääpupupuupuuhasta ja tämän sanan haluaisin siis nähdä ristikossa. Siis PUUPÄÄPUPUPUUPUUHA on sana.
184. Jaska9.2.2007 klo 15:05
Vanhasta ranskalais-suomalaisesta sanakirjasta löytyy kerrassaan mahtavia, ja taatusti ennen käyttämättömiä ristikkosanoja. Esimerkiksi SUITSUPERÄINEN. Tahtoo sen ristikkoon. Mitä? Ei käy vai? No pitää sitten kai laatia se ristikko itse. Niin että mitä tarkoittaa. Arvatkaa! (Jos ette tiedä.) Oikeasta vastauksesta kunnian kukolta kunnon kiekaisu!
185. heli k9.2.2007 klo 15:37
Arvaus: ilmavaivainen enkeli.

(Arvokas isoäitini väitti, että enkelit eivät piere, vaan päästävät tupsauksia, jotka eivät haise, vaan tuoksuvat.)
186. Jaska9.2.2007 klo 16:27
Hienosti psyykattu, mutta enkelintupsahdus ei ole oikea merkitys.
187. hah9.2.2007 klo 17:46
Takapuolella soitettava ylistyslaulu?
188. Jaska9.2.2007 klo 18:34
Ei myöskään hahin petomaaninen tulkinta osunut kohdalleen. Vielä yksi yritys, ennen kuin leväytän salaisuuden verhon seljälleen. Vihje: oikea vastauskin on varsin syvältä...
189. iso S9.2.2007 klo 19:31
Sieluaraastavan jännityksen laukaisemiseksi ehdotan että nykysisin suitsuperäinen on tuliperäinen (kivilaji). Tällä ovelalla manööverillä joko osun onnenkantamoisella oikeaan tai ainakin pakotan Jaskan leväyttämään!
190. Jaska9.2.2007 klo 20:20
Komea kiekaisu iso Slle. Tuliperäinen eli vulkaaninen, mitä termiä kivilajeista puheen ollen kai enimmäkseen käytetään. Lipariitti ja basaltti ovat vulkaanisia kivilajeja.
Yksittäisten sanojen ohella kyseisessä Edwin Hagforsin opuksessa on myös nykysuomalaiselle täysin outoja, eriskummallisia ilmauksia: ils ont accordé leurs vieilles = panneet tuumansa tukkoon. Sananmukaisesti ranskan ilmaus kääntyisi lauseeksi "He ovat panneet kampiliiransa (posetiivin tapainen soitin) sointumaan yhteen."
Vuonna 1954 painettu sanakirja on viides painos Hagforsin suursanakirjan (1914) lyhennetystä laitoksesta, mutta suomen sanastoa ei ilmeisesti ole rukattu lainkaan. En silti usko, ettei naseva metafora "veisaavat samaa virttä" olisi ollut käytössä jo viime vuosisadan alussa. Tuon Hagforsin ilmauksen viljelijät ovat joka tapauksessa panneet jo aikoja sitten turpansa tukkoon!
191. hah11.2.2007 klo 17:39
Meikä haluaisi nähdä sanaristikossa joskus sellaisen sanan, joka alkaa samalla tuplakonsonantilla ja vihjeen voi kirjoittaa yhdellä kirjaimella. Sellainen sana on nimittäin LLEWELYN.
192. pösilö11.2.2007 klo 18:35
Soome-eesti sönaraamat 1986 tarjoaa mielenkiintoista suomenkieltä. Ilmeisesti toimittajakunnassa ei ole ollut yhtään äidinkieleltääm suomalaista asiantuntijaa.
Muutama esimerkki:
mielisurmin - mitte mingi hina eest (ei suurin surminkaan)
mielihaikea - mure
miehenkantamus - mehe last
lounnonsäästiö - reservaat
kiikariviivoitin - kippreegel ??
hieste - higi
jne
mielenkiintoisia sanoja, kai ne kelpaisivat ristikkoonkin, kun kerran arvovaltaiseen sanakirjaan...
193. Matti11.2.2007 klo 23:31
pösilö, ihan upeaa luettavaa pukkaat.
194. just23.2.2007 klo 21:31
Kovin on muotia (TV:n vaaliohjelmissakin) verbi

kopipeistata.

Kukahan laatija ehtii ensin, liekö ollut jo?
195. Matti1.5.2007 klo 18:37
Kuuntelin radiosta, kun nainen kertoi asioinnistaan kelan luukulla:

- No tunteethan siinä kuumenivat molemmin puolin, ja kohta kanssakäyminen oli pelkkää desibelidemokratiaa.
196. pikku c1.5.2007 klo 19:11
On just ollut jo kaksikymmentä vuotta pois työelämästä? (tai muusta vastaavasta). se pitää lukea kopypeistata. Edellinen muoto oli kopypaste.
197. tonimikael1.5.2007 klo 23:12
Sitten kun tuo sana tulee virallisiin suomen kielen sanakirjoihin, seitsemästätoista eurosta vetoa, että OIKEA muoto EI ainakaan ole tuo pikku c:n antama kopypeistata. Ja toisesta mokomasta veto, että se ON tuo kopipeistata.

:)
198. iso S2.5.2007 klo 08:33
"Se pitää lukea kopypeistata", mutta miten se pitää kirjoittaa? Jos luetaan kuten kirjoitetaan ja päinvastoin niin just noinhan just sen kirjoitti.

Edellinen muoto oli kopypaste"? Mihin verrattuna edellinen?

Saan sen käsityksen että pikku c:n mielestä 20 vuotta sitten työelämässä olisi käytetty muotoa kopipeistata (just "erehtyy" käyttämään tätä muotoa). Käytettiinkö esimerkiksi 30 vuotta sitten kopypaste-muotoa (koska se on edellinen) ja vaikkapa 40 vuotta sitten muotoa copypaste?

Termihän on sellaisenaan nykyisiä hiirivetoisia systeemeitä vanhempi. Sitä on käytetty jo muinaisena paperi, sakset ja liima -aikana (no, silloin kai enimmäkseen cut and paste), mutta laajojen kansankerrosten normaalikäyttöön menetelmä tuli luullakseni myöhemmin kuin 20 vuotta sitten.

Kopypaste ei ole millään muotoa looginen. Sanan suomettaminen jää siinä puolitiehen. Joko muokataan äänteet kunnolla suomalaisen suuhun sopivaksi tai jätetään kokonaan alkuperäiseen asuun: kopipeistata tai copypasteta (substantiivina kopipeistaus tai copypaste).

Lämminhenkisyydessään tutulta tuntuvaan tyyliin perustuva arvaus: pikku c on ennen kirjoittanut eri nimimerk(e)illä.
199. Olavi Kivalo2.5.2007 klo 09:06
Ennenkuin aletaan mahdollisesti lanseerata kopipeistausta, toivon, että harkittaisiin kopiliimausta, kopiliitosta tai kopiliittämistä.

Vaikka 'lanseeraaminen' on jo vakiintunut, niin 'peistaaminen' kuulostaa karmealta, kun verbille paste on kunnon suomennos: liimata tai liittää. Toisaalta, ei sitä tiedä mihin kansa mieltyy ja Kielitoimistohan tulee sitten perässä.
200. iso S2.5.2007 klo 09:47
No, jos mennään selvää asiaa sotkemaan harkitsemisella niin miksi kopiteltaisiin? Lyhyyden vuoksi epäilemättä, mutta kopioimisen tulokselle on jo olemassa sana, yllättäen kopio. Siis kopioliitos tai kopionliittäminen?

Liimaamista en suosittelisi, koska siinä otetaan turhan fyysisellä tavalla kantaa liittämisessä käytettävään menetelmään ja liimaaminen on sentään vielä käytössä oikeassa maailmassa.
201. Olavi Kivalo2.5.2007 klo 11:15
Jaskalle. Vielle (ei vieille, joka tarkoittaa vanhaa) on edelleen keskeinen soitin Bretagnen kansanmusiikissa. Se on yleisesti käytössä muuallakin Ranskassa ja ilmaisu on aivan luonteva: soittimethan viritetään ennen yhteissoittoa. Suomennos onkin jo sitten kukkanen. Kyseinen sanakirja on näitä täynnä ja ehtymätön hupi. Esim. HAULIVALIN on ihan nätti sana, jota voisi käyttää.
202. Opa7.5.2007 klo 19:26
Kyllä osmankäämikerttunen tai entokonesuihkuturbiinimoottoriapumekaanikko on jo kiduttavan pitkä ja vielä vaikea lausua. Hauskimpia nimiä mitä olen kuullut on kyllä Aliaune Damala Bouga Time Puru Nacka Lu Lu Lu Badara Akon Thiam ->lyh. Akon *Usalainen hiphoppari
203. iso S8.5.2007 klo 08:34
Johdannoksi muistutan että tässä säikeessä voi puhua (tai ainakin vaikuttaa siltä että on puhuttu) sekä todellisesta haluamisesta että ironisesti "haluamisesta".

Kohtuullisen usein näkee ristikossa vihjekuvan missä nuoli menee riman ali (tai jotain vastaavaa) ja ratkaisusanaksi tulee alta, alitse, alitus tai jotain sellaista. Nyt tarjoan visaiseen laitettavaksi hieman vaikeammin arvattavaa: laitetaan kuvan ympärille sitaatit osoittamaan ylimääräistä päättelyaskelta ja ratkaisusanaksi Mahershalalhashbaz.

Selitys, ikään kuin kaikki eivät tätä tietäisi: Mahershalalhashbaz Ali esittää Richard Tyleria 4400-sarjassa.
204. Pena13.5.2007 klo 07:30
Molitva!
205. Jaska15.5.2007 klo 19:17
RUUSUKKO. Oli tänään Jeopardyn finaalikysymyksenä. Aivan outo minulle niin kuin kilpailijoillekin. Ei löytynyt (tieto)sanakirjoista, piti googlettaa. Lienee siis "upouudissana"? Ristikkoon ihan kelvollinen, vai mitä?
206. iso S15.5.2007 klo 20:19
http://en.wikipedia.org/wiki/Rosary

The Rosary (from Latin rosarium, "Crown of Roses"), is a traditional popular devotion in the Roman Catholic Church. The term denotes both a set of prayer beads, and a system of set prayers to be said as the beads are told.

Elokuvista ja sarjafilmeistä on tullut tutuksi rukousnauha eli rosary. Joskus se on jopa käännettu ruusukoksi tai puhuttu ruusukkorukouksista. Rukousnauhahan ei ole mikään satunnainen määrä samanlaisia helmiä vaan siinä on tietty systeemi ja sarja rukouksia.
207. Libero15.5.2007 klo 23:02
Katolisen tiedotuskeskuksen julkaisemassa kirjasessa "Ruusukkorukous" kerrotaan, että RUUSUKKO on helminauha, jossa on viisi kymmenen helmen sarjaa ja sarjojen välissä aina yksi erillinen helmi. Eräänlaisena johdantona siihen kuuluu lisäksi risti tai krusifiksi ja viisi helmeä, joista kolme keskimmäistä muodostaa kokonaisuuden.

Myös ruusukkorukouksesta käytetään pelkkää ruusukko-sanaa.

Asia on tullut tutuksi elävästä elämästä, kiitos katolisten ystävien. Elävä elämä vahvistaa toisin sanoen kaiken, minkä iso S saattoi tiedoksi. :)

Jaskan ehdotukseen sanan kelpuuttamisesta ristikkoon on helppo liittyä. Ruusukko olisi kaunis ja sivistäväkin ristikkosana.
208. Kravattimies16.5.2007 klo 04:40
Sain lahjaksi tuollaisen Liberon kuvaaman helminauhan, kun jossain vaiheessa elämääni tulin katolilaiseksi. Nyt piti oikein etsimällä etsiä sitä ruusukkoa, mutta löytyihän se sitten lopulta jostain kolosta. Tällaista on elämä täällä nyt. Ihan uskomatonta!

http://au.pg.photos.yahoo.com/ph/kravattimies/deta il?.dir=/2809scd&.dnm=a530scd.jpg&.src=ph
209. iso S16.5.2007 klo 10:14
www.catholic.fi/usko/ruusukko.htm

toteaa saman kuin Libero: "Ruusukko" terminä tarkoittaa sekä kyseistä rukousta että rukousnauhaa, jonka avulla sitä rukoillaan.

Sieltä selviää että ettei ole kiireisen hommaa tuo. Äkillisen hengenhädän uhatessa lienee turvauduttava perinteiseen suomalaiseen pikarukoukseen: jumal' auta!

Itse tutustuin aiheeseen kun saimme viime kesänä välineen ilman käyttöohjeita. Azorien pääkaupungissa on yhden kirkon takaseinässä "lahjoituskaruselli", väliseinällä jaettu pyörivä sylinteri. Siihen voi laittaa rahaa orpolapsia varten. Sylinteriä pyöräytetään niin että seteli häviää näkyvistä luostarin puolelle. Pienen odottelun jälkeen sylinteri pyörähtää uudelleen ja nunnat ovat laittaneet kiitokseksi jonkin vastalahjan. Se voi olla ruusukko, krusifiksi, "mitali", postikortti jossa on lievästi Uuno Turhapuroa muistuttava paikallinen versio Kristuksesta tai jotain vastaavaa. Toisin kuin kotimaisen kaupan kassalla kumpikaan osapuoli ei näe toista eikä kassia tarvitse avata molemminpuolisen luottamuksen lujittamiseksi.

Kahden oman (no, paremman puoliskon, minä en ole noin hyvä ihminen) suorittaman kokeilun ja jonossa edellä olleesta porukasta tehtyjen havaintojen perusteella näyttää siltä ettei kiitollisuus ilmene aina samalla tavalla samalla rahalla mutta keskimäärin lisääntyy setelin arvon mukana.
210. airisto16.5.2007 klo 14:01
Jossain vaiheessa elämääni minäkin huomasin, että anekaupalla voisi vaikka rikastua, kunhan pääsee "sisäpiiriin". Sen lisäksi ikävän naapurin, joka uskaltaa olla eri mieltä raskaudenkeskeytyksestä ja käyttänee vielä varmuusvälineitä, voi sytyttää tuleen inkvisitioon vedoten. Joku uskonveli, en tietenkään minä, saataisi naapurin puoliorvosta pikkupojasta löytää hauskan "leikki"-kaverin.

Kunhan muistaa ripittäytyä ja hiplata "ruusukkoa", niin ei edes omatunto soimaa.

Em. "sisäpiiri" ei kyllä todennäköisesti olisi vaimon mieleen ;)

http://fi.wikipedia.org/wiki/Selibaatti

Taidan valita kuitenkin islamin, jotta voisin alistaa Vaimoani ja muitakin naisia, sekä tappaa kaikki toisinajattelijat. Hellävaraisesti kivittämällä tietenkin, kuten ainoa "naispaavikin" koki kohtalonsa.

Hmm, olisikohan vielä joku vielä houkuttelevampi...
211. iso S16.5.2007 klo 15:00
No, miten olisi tämä?

http://en.wikipedia.org/wiki/Jonestown

Ensi vuonna tulee kuluneeksi 30 vuotta siitä kun Kansan Temppelin lahkolle kävi Guayanassa kuten kävi. Miksi et ryhtyisi Jim Jonesiksi Jim Jonesin paikalle. Perusta Airistotown! Lähes rajattomat valtuudet, kaikinpuoliset nautintaoikeudet koskien lahkolaisten omaisuutta ja lahkolaisettaria ja ainoana haittapuolena hengenmeno.

Vaadittava karisma lienee hallussa ettei homma karahda kivelle kannattajien puuttuessa.
212. tsiisus!16.5.2007 klo 16:15
iso S alkanut sinuttelemaan. Kohta hän on peräti chatissa ;)
213. iso S17.5.2007 klo 14:30
Eipäs nyt sentään heittäydytä chattavalliseksi!
214. tero25.6.2007 klo 23:59
Paikallisessa turistipyydyksessä vieraillessani sain hyvät fibat törmätessäni sanaan: ISTUKASSIPULI. Kaipa sen joku on joskus piilosanaankin keksinyt laittaa? :)
215. â26.6.2007 klo 14:23
HÖPÖHÖPÖ
216. JT26.6.2007 klo 14:54
tämmönen sana ois kiva: kaksitariffikolmivaihevaihtovirtakilowattituntimit tari (53 kirjainta) XD
217. Pekka Harne30.8.2007 klo 08:23
Tässä pitkä sana (24 kirjainta) isoon ristikkoon: MONIPISTOSINSULIINIHOITO! Itse asiasta ei ole omaa kokemusta...
218. JPQ30.8.2007 klo 22:35
Tää krypto toive mutta menköön:
HÄTÄVARA
219. Jaska31.8.2007 klo 17:02
KÄVELEIKSENTELEHTIÄ
220. iso S2.10.2007 klo 08:40
Alussa puhuttiin kielen rikkaudesta. Sivulla

_http://www.uta.fi/~km56049/finnish/ainaplur.html

Kimberli Mäkäräinen opettaa sumen monikollisia sanoja. Tässä sieltä muutama rikka, ilman näitä on kai turha kuvitella selviävänsä Suomessa:

Words in the plural
aparat mittens
byysat pants (Helsinki slang)
hamilat #
huleet #
jorat dance
jällit #
kakkulavaljaat thills?, thill harness?
kalmanvihat #
kalmoilliset #
kerinlaudat #
#konsut #
kääsit chaise, cabriolet
litkat celebration of a deal
niidet heddle
näpistimet tweezers
peijaat feast held when a bear was killed; funeral feast (NB. This is a secondary meaning that is only used in some parts of the country.)
pirakat party
propylaiat #
puukat tympani, kettle drum
pälsyt #
reaaliat #
rotinat gifts given to a women who has recently given birth
#sampaat #
sapilaat #
sapilat (cf. sapilaat) #
taksiat #
taksisliikkeet #

There are some words that refer to parties that aren't in the plural:
kestinki party

Words that I have no idea if they are in the plural or not:
ryypyt

Ryypyistä muistan kuulleeni. Rotinat ja niidet ovat lapsuudesta tuttuja, taksiat ja huleet harvakseltaan ristikoissa esiintyneitä. Muita täytyy saada äkkiä ristikoihin että oppisimme ymmärtämään Mäkäräisen opetuslapsien puhetta!
221. ö2.10.2007 klo 12:04
Sumen kieli näyttää olevan vaikeampaa kuin omamme:)
222. Miimu2.10.2007 klo 12:20
Tämä Kemijärven murteen hauska sana sopisi kirjaintensa puolesta mainiosti ristikoihin. Ei vaan taida olla tarpeeksi tuttu... ;-)

HUNTALO; lapsi, lapsellinen, ymmärtämätön.

- Muuten: minäki oon vielä aika huntalo, vaikka ikää onki kertyny :-)
223. iso S2.10.2007 klo 13:47
Varmuuden välttämiseksi korostan että sumen kieltä ei puhu kitaristi Jimi Sumen. Sitä kirjoittaa pieni vähemmistö jonka ulkoisena tuntomerkkinä on nakkisormisuus ja sisäisenä rasitteena hulimattomuus.

Vaiva kohdistuu erityisesti o-kirjaimiin, jotka loistavat ajoittain pissaolollaan jos veriryhmä on O, rhesus plus, ja anemia vaivaa. Nuorempana veri oli sakeampaa joten kuluaikana tästä ei vielä tullut humautuksia.
224. JPQ2.10.2007 klo 18:22
iso S: ja he tekevät kait paljon kirotusviheitäkin.
225. Olavi Kivalo3.10.2007 klo 10:20
Suomessa asustaa eräs kielivähemmistö, josta ei juuri tiedetä eikä keskustella. Tämä yhteisö on elänyt niin täydellisessä eristyksessä, että on säilyttänyt sen kielen, mitä ihminen puhui siinä vaiheessa kun nousi vedestä kuivalle maalle. Nämä ahvenkieliset asustavat pienellä alueella Pohjois-Suomessa, mutta heihin ja heidän kulttuuriinsa pääsee tutustumaan seuraamalla tienviittaa Ahvenkielinen, joka on tienposkessa, muistaakseni lähestyttäessä Kolaria jostain suunnasta. Ansaitsisi tulla enemmän esille, ristikkoonkin.
226. Jukkis3.10.2007 klo 10:39
Eikös noita ole Ahvenenmaallakin?
227. ö3.10.2007 klo 13:06
Iso S:lle ja muillekin tiedoksi, että Firefoxin selaimeen saa oikulukuohjelman liitteenä.

Minulla se plaa ihan hyvin;)
228. iso S3.10.2007 klo 14:49
Olen asentanut suomenkilisen oikkuluvun Firefoxiin mutta ei se auta yhtään kun käytän Exploreria.

Työkoneella se on ns. pakkorako kun tähän ei pääse asentamaan mitään. Kotona kyseessä on tottumus. Siellä turvaudun Firefoxiin silloin jos pitää ladata netistä jotain. IE ja erään suurimman suomalaisen operaattorin toimittama tietoturva pelaavat niin lujasti yhteen että minkään lataaminen ei onnistu eikä minun olemattomilla taidoillani pysty tuota suojausta kiertämään. Ennen lomaa kun yritin niin kaikki meni todella pahasti sekaisin. Firefox lataa kakistelematta, en tiedä mitä pöpöjä sitten tulee kylkiäisenä.

Esimerkiksi joitakin viikkoja sitten kun kone takkusi, muistin että on olemassa Ad-Aware joka tunnistaa sellaisia ötököitä joista F-Secure ei ole kiinnostunut. Se piti imaista Firefoxilla kun Explorer ei halunnut. Firefox itse piti napata työkoneella ja kuskata kotiin muistitikulla (vai mahdoinko laittaa sähköpostilla, en muista) kun ei ollut Firefoxia jolla olisi voinut ladata Firefoxin. Ei ole elämä helppoa aina mutta olisipa joskus.
229. Mäkis-Tartti5.3.2008 klo 09:20
Tämän sanan haluaisin takaisin ristikoihin (sillä nimenomaan ristikoista sen aikanaan opin, joskus viisitoista tai ehkä kaksikymmentä vuotta sitten): TADE.

Kummaa, ettei edes ristikkosanojen listassa sitä noteerata. Kakkaahan se merkitsee, mutta ei kai se tyylillisesti mikään ns. ruma sana silti ole.

Ja jos ei kukaan laatija laatimuksiinsa tuota ymppää, niin ainakin ristikkosanojen listalle se mielestäni kuuluisi; on siellä hyllyllä paljon toisarvoisempiakin sanoja.
230. Guest5.3.2008 klo 13:25
iso S, ei pääse asentamaan vai et ole edes yrittänyt asentaa? Vai onko annettu ukaasi, ettei mitään saa asentaa?

Kirjauduin tämän tietokoneen Vieras-tilille (Guest), latasin IE:llä Firefoxin asennustiedoston, asensin Firefoxin ja kirjoitan tätä nyt Firefoxilla.

Firefox siis asentuu ilman järjestelmävalvojan oikeuksia ja jopa vieras-tilille, kun oletusasennuksen sijaan valitsee mukautetun asennuksen ja asentaa ohjelman hakemistoon, johon on kirjoitusoikeudet (esim. C:Documents and SettingsGuestMy DocumentsFirefox).
231. Guest5.3.2008 klo 13:28
Kenoviivat eivät tälle systeemille kelvanneet.
Pannaan sitten tilalle vinoviivat:
C:/Documents and Settings/Guest/My Documents/Firefox
232. Pena5.3.2008 klo 15:14
TADEMAALARI aiheutti paljon pähkin(t)ää Pekka Joutsin ristikossa. Taisi olla Sanasepossa.
233. iso S5.3.2008 klo 19:19
Hämäläiset naapurukset pitivät tapana saunoa yhdessä jouluna. Kerran toinen totesi saunan kuistilla jähhdytellessä: jäniksen jäljet. Seuraavalla kerralla toinen vastasi: niinpä näkyy.

Tuohon verrattuna meidän Firefox-keskustelumme käy suorastaan kiihkeänä. Lyhyt yhteenveto tilanteesta:

Entisessä työpaikassani oli estetty asentaminen niin kattavasti kuin se oli teknisesti mahdollista estäjien kykyjen puitteissa. Loppu hoidettiin kirjallisesti kieltämällä.

Kotona esteenä on koneen suojaukset ja oma tumpeluus mikroasioissa. Asiaan ei ole odotettavissa parannusta koska tarvittava mielenkiinto puuttuu. Teen vain sen mikä on pakko tai selkeästi hyödyllistä tai kiinnostavaa, koska tarpeeksi monta kertaa asentelu on johtanut ongelmiin.
234. Mäkis-Tartti5.3.2008 klo 20:02
Helkkariakos te siinä häsläätte Firefoxeinenne tai sentapaisine "Tämän sanan haluaisin ristikkoon" -otsikkoon ja tematiikkaan liittymättömine epäajankohtaisine puheenvuoroinenne? Tateestahan piti olla puhe; vasiten vielä aamulla isolla työllä kaivelin tämän säikeen esille jostain tuolta syvältä, sinnikkäiden surffausten takaa. Minua kiinnostaa se tade-sana, ja haluan sille arvostusta. Mutta yhet ei kun rellestää ihan asian vierestä.

(Ei tähän laatijoiden tarvitse vastata, en siis silleesti mitään kommentteja ole kinuamassa, vaan heitinpähän vain aamulla pisaraksi mereen tuon tade-sanan, kun se tosiaan takavuosina oli varsinainen ristikkosana an sich & per se. Ihan vain pienoinen ripaus nostalgiaa siis.)
235. Jaska5.3.2008 klo 21:38
TADENAUTINTO
236. PP30.8.2008 klo 11:49
Uudet nisäkäsnimet. Sieltä löytyy runsaasti erittäin hyviä 'ennenristikoissaesiintymättömiä' sanoja:

_http://www.luomus.fi/nisakkaat/showlist.php
237. kp30.8.2008 klo 11:52
truismi ois hyvä
238. qwer30.8.2008 klo 17:39
Katselin päivällä luonto-ohjelmaa. Oli käännetty tanskasta suomeen.
Vuotinen ja keloa. En ole moisia sanoja aikaisemmin kuullutkaan.
239. PP6.10.2008 klo 10:46
Tällä säikeellä on jo antamani linkki uusiin nisäkäsnimiehdotuksiin. Sienillekin on uudet nimiehdotukset, mutta niille ei ilmeisesti ole linkkiä, joten taidan kirjoitella, jos nyt jotakuta sattuisi kiinnostamaan. En välttämättä halua näitä ristikkoon, vaikka kyllähän ne sinnekin kävisivät, kunhan ensin virallistetaan.

Eduard Hisingerin "Sienikirja eli Sieni-Kallen osviitta tuntemaan ja käyttämään syötäviä sieniä" vuodelta 1863 on Suomen ensimmäinen kansalle tarkoitettu opas sieninimistöön. Hän kirjoittaa mm. "Morska ja huhtasieni (Morchella conica)", on "tapin näköinen, sen jalka valkoismainen ja lakki pruuni taikka tumman-ruskea, ahdas, huitukas ja kuoppainen."

Nyt on Suomen sieniseura, joka muuten täyttää tänä vuonna 60 vuotta, ehdottanut uusia sienten nimiä. On esitetty nimiksi mm. lätikkö, nupukka, maahikas, tantereinen ja korvakko. Hauskoja ovat myös aarnimäihiäinen, koipeloinen, lättämantukuntikas ja pohjanrypykkä.

Suomessakin on koulutettuja sienikoiria, useimmiten italian- tai espanjanvesikoiria (mm. Easy, josta kerrotaan viimeisen IS-kovuksen vieressä). Mutta on myös varsinaisia tryffelikoiria, lagotto romagnolo. Eräs sellainen on lahtelainen Siiri. Se löysi uuden maanalaisen sienen, joka sai nimen manalainen. Lystiseitikki taas saa nimensä latinalaisesta nimestään Cortinarius lustrabilis. Löyhkäseitikin alkuperää ei edes tarvitse arvailla. Aku Ankka innoittaa nimeen kamarainen. Kirsumaahikas on pyöreä ja musta kuin koiran kirsu. Lehtopielikkiseitikki ei kuulema tunnu hyvältä, se saakin nimekseen mummonseitikki. Pielikki on pelargonian toinen nimi. Siis oikeastaan Kari Kuuva risti tämän sienen.

Biologi Seppo Huhtinen, joka kantaa osavastuun sieninimistöstä, sanoo nimiä sienirunoudeksi. Runollisia nimiä hänen mielestään ovat soreahiippo, virvaseitikki, salohaltijanseitikki, haituvahiippo tai lemmonhapero. Kauniimpiahan ne ovatkin kuin jo olemassa olevat napanahikas, limanuljaska, haisuhapero, löpö tai pökkösieni l. pirunmuna, jonka olen kerran nähnyt. Hyi! Se oli vihreä, täynnä kärpäsiä ja niinkuin nimikin kertoo, se oli muodoltaan kuin palanen kuuluisasta Tupolevin veljesten kortista.

Nimettyjä sienilajeja on maailmassa n. 57 000. Suomessa tunnetaan n. 7 600 lajia, joista tuhatkunta on vielä ilman nimeä. Vielä riittää pakertamista Sieniseuran nimistölautakunnalla.

Nimet poimin HS/kuukausiliitteen artikkelista ”Sienten runoseppo”, jonka on kirjoittanut Eeva-Kaarina Ahonen.
240. Bella6.10.2008 klo 11:26
PP:
Luin saman kirjoituksen Kuukausiliitteestä.
Hauskasti kirjoitettu.
Kannattaa lukea, tosin osan jo kirjoitikin
tänne.
Tuttua aluetta sienet. Olin jo pikkutyttönä
isäni kanssa usein sienestämässä.
Toisesta tyttärestäni tuli biologi ja on
sienitutkija.
241. PP6.10.2008 klo 11:43
Bella: Olen pienestä pitäen ollut silläkin tavalla hullu, että mieluummin painuin yksin metsään luonnon helmaan kuin lähdin joihinkin kissanristiäisiin tai muihin porukkatapahtumiin.

Sieltä juontaa alkunsa myös kamala hämähäkkifobiani, josta pääsin, kun näin ensimmäiset taskuravut jossakin kaukomailla. Olin sienimetsässä taaperrellessani törmännyt seittiin ja kiljunut kurkku suorana: Hyi, hämähäkinpesä!! Eniten kaipaan juuri noita sienireissuja nyt, kun olen kykenemätön sinne enää menemään.
242. Bella6.10.2008 klo 12:25
PP:
Se oli minustakin ainoa häiriötekijä
sienestyksessä, siksi kuljin aina isäni takana,
jos oli sellaisia ryteikköjä.
Minä sain hämähäkkikammoni pois tottumalla
niihin, koska villalla appeni laittoi joka ilta
kuistille valkoisen lakanan perhosten pyydystyksen
takia ja en yksinkertaisesti miniänä kehdannut
kiljua nähdesäni hämäkkejä.
Siellä istuin monet illat ja katselin siinä
kirkkaassa valossa kauniita seittejä (kuten appeni
niitä kuvaili) ja kuinka joku kärpänen eksyi siihen
ja jostain näkymättömästä salamannopeasti
hyökkäsi hämähäkki aterialle.

Nyt on tullut uusi kammo HIRVIKÄRPÄSET.
Karmean kokemuksen jälkeen käyn nyt
sienessä torilla.
243. Bella6.10.2008 klo 12:30
Ei ollut appeni perhosten suhteen mikään
turha harrastaja hän testamenttasi n. 13 000
perhosta kaupungille, jossa hän oli tehnyt
elämänytönsä.
244. aarno6.10.2008 klo 13:51
ei niitä hirvikärpäsiä pidä pelätä. pukeutuu kunnolla niin
ei kun sieneen. harsohattu päähä. sain juuri aamusella
suppilovahveroita niin paljon jotta sai naapuritkin.
oikia tapa on sitten putsata ne sienet mehtässä.
ei tuoda yhtään roskia kotiin.
245. aarno6.10.2008 klo 17:55
se piti vielä sanoa että yhtään hirvikärpästä ei vaattehis
ollu. mutta hyvää oli suppilovahverokastike jauhepihvin
päällä.
246. TJV6.10.2008 klo 18:38
Arkkitehtikilpailun näyttelypaviljongista voittanut "kirnu" pani
tarkistamaan sanaa jopa ristikkosanastosta. Kirnupiimää
lähemmäs ei Ekin kirjassa ainakaan näkynyt. Vihjeen saakin
sitten laatijat keksiä.
247. seuraaja6.10.2008 klo 20:50
kirnu on astia, jossa kermasta sitä porkkamaisella männällä
valmistetaan voita. tämä sinulle TJV.
248. Seitenvitonen6.10.2008 klo 21:24
80 -luvulla VTT alkoi kokeilla siitakesienen viljelyä leppäpölkyissä. Rihmastot tuotiin Japanista, ja olin yhtenä kuudesta kokeilijasta mukana. Rihmastokannat olivat nimeltään Oohikari ja Sanko.
(Hikari ja Ämpäri). Viisaammat älysivät lopettaa ajoissa mutta päätin katsoa homman loppuun asti.

Taidan olla ainoa joka on toimittanut Strandin keittiöön suomalaisessa puussa kasvatettua siitakesientä (krhm!
Tuotanto on lopetettu muutama vuosi sitten.

Bella, onko tyttäresi työpaikka Otaniemessä?
249. TJV6.10.2008 klo 21:38
seuraaja,

Kyllä kirnu ihan hallussa on ja oli, ehdotin sitä vain ristikkoon,
kun tuli mieleen, etten muista siellä nähneeni.

Kun tunnustelin sanaa, ajattelin myös, voisiko käyttötapaa
tuntematta "kokea" jonkin tällaisen sanan, tämä kun tuntuu
niin kuvaavalta vaikka ei ole onomatopoeettinen.

Sitten erikseen on esim. sorvinkivien joen pohjaan kuluttamat
hiidenkirnut, joita voi tarkastella vaikkapa Askolassa.
250. Bella6.10.2008 klo 22:08
Seitenvitonen:
Ei ole, kun tuli yhden lapsen
seuraksi kaksoset.
Kasvitieteellisessä Kaisaniemessä ollut.
Teki kyllä sienikirjan odotusaikana Tammen
kustantamana
Sienet tunnista. poimi. varo.
251. Bella6.10.2008 klo 23:14
Seitenvitonen:
Oli hieno kokeilu ja aivan myyntiin
saakka. Tuliko kuitenkin sen verran,
että jäit plussan puolelle?
252. mamma7.10.2008 klo 12:54
kokeile aarno suppiloista tulee hyvä keitto myös.
253. Bella7.10.2008 klo 14:57
PP:
Ei taida kysymykseni kuulua tänne,
mutta oletko koiraihmisiä?
254. aarno7.10.2008 klo 19:28
kiitos kovasti mamma. hyvää soppaa olen useasti tehny
suppiloista ja moniin muihin ruokiin niitä käyttänny.
minä olen koiraihminen. itelläni on kaksi aina sienessäkin
mukana borderterrieriä.
255. Seitenvitonen7.10.2008 klo 20:19
Bella 6.10 , 23;14

Jos kaikki vuosien aikana viljelykokeeseen käytetyt tunnit olisin kirjannut, sienten kilohinnaksi olisi pitänyt panna nelinumeroinen luku (80 -luvulla). Onneksi rihmastoympin sai ilmaiseksi.

Kokeiden tuloksena syntyi VTT:n tutkijan väitöskirja siitaken viljelystä leppäpölkyissä (Raaska).

Nykyisin viljely tapahtuu puristetuissa pötkylöissä, ja kierto on
monta kertaa nopeampi, mutta puupölkkysieni todettiin laadultaan yliveroiseksi. Haittana on hidas kierto: lahottaminen vie pari vuotta. Joten vahverometsästä saa satoa vähemmällä vaivalla, ja mahdollinen myyntitulo on verotonta!
256. Bella7.10.2008 klo 20:29
Seitenvitonen:
Kiitos vastauksestasi.
Ei kuitenkaan turhaa ollut, koska
tuloksena Raaskan väitöskirja ja kehitys on
mennyt eteenpäin puristetuissa pötkylöissä
kasvattamiseen.
Vahverot ja hirvikärpäset saavat minun
osaltani olla rauhassa metsässä.
257. pekka9.10.2008 klo 00:32
taidenautinnostako piti kirjottaa vai mistä? sienistä?
258. aarno9.10.2008 klo 14:36
minä olin rouskumehtällä ja kori tuli hetkessä täyteen.
eikä edellenkään ollut hirvikärpäsiä. tiedoksi vaan.
259. Matti9.10.2008 klo 15:18
aarno, kelpuutatko mustarouskut sienikoriisi?
260. aarno9.10.2008 klo 17:31
kyllä olen aina ottanut joukkoon myös niitä. tosin aina
olen ne nylkenyt (siis sen vihreän osan) paljon ennen
kuin tuli se haloo että niissä olis jotakin myrkkyä.
ne ovat reilustu keitettävä n5 minuuttia. uusien tutkimusten
jälkeen ei saa syödä joka päivä ja kiloa kerrallaan.
nykykirjoissa kahden tähden sieni ja aina keitettävä.
hyvä sieni.
261. aarno9.10.2008 klo 21:51
miksi Matti kysyit? jäi vaivaamaan josko sinulla on epäselvyyttä tosta mustrouskusta siksi tämä uusin
tieto:
Lactarius turpis
Svartriska
o** (tark. tähteä *)
262. Matti9.10.2008 klo 22:56
aarno, vastasin osassa Muut aiheet.
263. musukukkeli11.10.2008 klo 00:36
tämän haluan ristikkoon kerran! se ei ole sieni.
264. Jaska11.10.2008 klo 11:49
TITATUTUTTAA. Vihjeenä puhekuplassa KÄSKE HÄNEN SÄHKÖTTÄÄ.
265. PP11.10.2008 klo 11:57
Sähkötytyttääkö?
266. kp11.10.2008 klo 12:46
Vaikka sanaa ARIN näkee se on kiellettyjen listalla.
267. Eki11.10.2008 klo 13:14
Superlatiiveja ei ehkä haluamalla haluta ristikoihin, mutta ovatko ne jossakin kiellettyjen listalla?

Tarkennus: en muista, koska olisin viimeksi käyttänyt sanaa arin (siis arka-sanan superlatiivi).
268. kp11.10.2008 klo 13:23
oulussa on
269. Eki11.10.2008 klo 13:32
Kaunein? Pahin? Paras? Ylin? Alin? Enin?
270. HT11.10.2008 klo 14:00
Aikanaan ristikkoja laatiessani pidin ohjeena, että ainoa superlatiivi teelmissäni olkoon PARAS.
271. Eki11.10.2008 klo 14:20
Superlatiivit omaan säikeeseen. Tämä on jo täynnänsä!
272. Matti11.10.2008 klo 15:01
PP, eikös se ole sahkötätyttää, kun pyytää jotakuta sähkötyttämään.
273. PP11.10.2008 klo 15:15
Olet Matti oikeassa, mutta minähän kysyinkin, onko se niin. Päivänsankari vahvistaa, että sinun säkötätyttää on oikein.
274. Seitenvitonen11.10.2008 klo 15:18
Hevonen vettää, hevosmies veättää, kymppi veätyttää, isompi pomo veätätyttää, metsäyhtiö veätytätättää, vai miten se nyt menee...
275. putko20.10.2008 klo 16:49
Siitä jauhelihaperunasoselaatikosta. Oulussa päin sen nimi on sementti ja aika tavallista arkiruokaa
276. Timppa19.11.2008 klo 16:46
RAIDANKÄÄPÄRIPSIKKÄ.

"Puolen millin mittainen raidankääpäripsikkä pitää majaa Haagan korkeudella, kertoo Luonnontieteellinen keskusmuseo."

Näin kertoi IS, nyt odotellaan tärkeän uutisen pääsyä Uutisristikkoon...;)
277. 025.11.2008 klo 21:04
TÄTTÄHÄÄRÄ (vilkas lapsi)
278. Owlie27.11.2008 klo 00:03
Helsingin Pihlajamäen hiidenkirnut ovat 50 000 - 100 000 vuotta vanhoja. Elokuussa 2008 kirnut saivat nimet
AARNIPATA ja RAUNINMALJA.

Ovatko jo esiintyneet ristikoissa?
279. Eki27.11.2008 klo 00:25
Olen asunut Pihlajamäessä 80-luvun molemmin puolin, mutta tämä asia on minulle uusi. Pitääpä muistaa Varttia ajatellen.
280. Aurinkosade6.12.2008 klo 14:37
Owlie
Mikä yhteensattuma! Tulin tälle säikeelle juuri äsken ilmiantamaan nuo mainitsemasi hiidenkirnujen nimet. Löysin ne perjantaina lukiessani GTK:n Geofoorumi-lehteä.
281. Owlie6.12.2008 klo 15:25
Aurinkosade ja Eki,

Toinen yhteensattuma: asuin minäkin kirnunukkumalähiössä, ilmeisesti vähän myöhemmin kuin Eki. Siksi kirnut hyvin tuttuja, vaikka voit joudun ostamaan kaupasta.
282. Ritu19.4.2009 klo 20:23
Rakennuslupapapereita tutkiessa törmäsin sanaan HULEVESIVIEMÄRI.
Hulevesi voi olla tuttu yhdelle jos toisellekin, minulle ihan uusi.
283. Juhani Heino20.4.2009 klo 00:22
Jep, ennen puhuttiin sadevesiviemäristä, mutta sinnehän menee muutakin vettä.

Onkohan KUVAKE esiintynyt usein ristikoissa? En itse ole huomannut. IKONI on usein, mutta tavallisesti tarkoittaa ortodoksista taulua kuten oikein onkin.
284. PP20.4.2009 klo 15:27
Tänään törmäsin vahingossa sanaan NYPLÄYSNYPYLÄT. Kun mietin, että murteessamme käytettiin sanaa nyplyy (vrt. kaipaus/kaipuu), niin kehittelin hauskan sanan NYPLYYNYPYLÄ. Ja eikös ne nypylät makaa nypläystyynyllä, niin se olisi sitten NYPLYYNYPYLÄTYYNY. :-)
285. Eki20.4.2009 klo 16:02
Nyt taisi PP osua Tonia hermoon.
286. RA20.4.2009 klo 22:19
On aika lyhyt. Miten olisi NYPLYYNYPYLÄTYYNYNPÄÄLLYS.
287. Hemuli20.4.2009 klo 22:54
Kankaasta kai tuota päällystä suunnittelet?
Kunnon nyplääjä näprää tarvikkeensa itse - ja on päivisin aika ylösotettu. Seuraus on
NYPLYYNYPYLÄTYYNYNPÄÄLLYSTYYKINVÄSÄÄMISYÖSYDÄN.
288. Matti20.4.2009 klo 23:38
Siirrettäköön säikeeseen ainakin viisiosaiset yhdyssanat :-)
289. Owlie17.5.2009 klo 15:40
Luontoretkeltä bongattua 7-kirjaimista namupalaa en muista nähneeni ristikoissa. Pehmisvihjeeksi riittäisi "peittävä päätön syötävä".
290. antti3.6.2009 klo 15:59
iltalehden ristikossa erite vastineeksi tuli HIESTE.onko oikein?
291. Jukkis3.6.2009 klo 16:03
Nykysuomen sanakirjan mukaan on.
292. Jaska10.6.2009 klo 12:56
Seuraavista on laatijan lupa vapaasti valita, elleivät mahdu samaan ristikkoon!

LETTOVÄKÄSAMMAL, HIIRENHETESAMMAL, TIHKUPINTALÄHTEIKKÖ (HS 10.6. s. A8).
293. Olavi Kivalo10.6.2009 klo 21:48
Käytin eräässä orkideaväen ristikossa sanoja SIITINTUKUT ja TAKABULBI. Jokapäiväisiä sanoja heille, mutta voivat panna muut ratkojat yskimään.
294. Matti11.6.2009 klo 18:08
Keulabulbi on laivoissa, mutta takabulbi? Bulbi on kai jonkin sortin pullistuma. Esim. hehkulamppu. EU:lta on kai tulossa bulbinkieltodirektiivi. Tämä sana ristikkoon!
295. Auroran pappa26.6.2009 klo 08:39
LUKONPALAUTTIMENPIDÄTTIMENALASPAINIMENNOKKA = sana
jonka haluaisin ristikkoon.
Selostan vähän tätä, tai en sanokaan. Esitän tässä haasteen kuka
tietää mikä tämä on? Palataan tällä palstalla asiaan, kun olette
ehdottaneet missä ko, "hilavitkutin" on!
296. jh26.6.2009 klo 09:48
Kuulostaa automaattiaseelta. Toki ovessakin voisi moinen olla, mutta nokka tuntuu hieman liioitellulta siinä. Lukitusasennon vaihdinhan on yleensä hyvin pieni tappi.
297. Auroran pappa26.6.2009 klo 12:17
Juu jh on jyvällä. Se on esim. 20 mm tykin lukkopesässä se väkä joka
ottaa ammuksen siihen missä sen sitten iskuri lyö nalliin ja se räjähtää.
Tämä piti osata kun sitä kouluttajat kysyivät.Tämä ko.tykki oli 20 ITK
/VKT 2. Tarkoittaa 20mm Ilmatorjuntakanuuna, valmistanut Valtion
kivääritehtaat ja 2 et se on 2 putkinen.Putken ja piipun raja miel-
lettiin juuri siinä 20 mm, se on jo putki mut sitä pienempi oli piippu.
Eräskin tykkimies luetteli tykin osat:ressu, rööri ja rattaat!
298. mor15.7.2009 klo 14:53
TS:n Treffi-liitteessä oli pieni juttu Aurajoen penkalla kasvavista kamomilloista. Toimittajan mukaan poimijaa odottaa oiva YRTTITEEAINESAPAJA.
299. tonimikael15.7.2009 klo 15:25
Hauska muuten tuo, kun ylempänä puhuvat aseista ja toinen on jyvällä, tai eihän se hauskaa ole ollenkaan, eihän
300. jh15.7.2009 klo 16:24
On se ihan hauskaa, kun hengissä ollaan vieläkin.
301. Matti16.7.2009 klo 17:59
Kyyjärven valtuusto käärmeissään kunnan kaksikielisyydestä.
302. Ritu17.8.2009 klo 22:14
Mieleeni on jäänyt menneeltä kesältä jostain lehdestä hyttysten ja muiden häiritsevien pikkueliöiden karkotukseen tarvittava ÖTÖKKÄTÖKÖTTI.
Niin mukavalta kuulostava sana, että jäi pysyvästi sanavarastooni.
303. Ryyti18.8.2009 klo 09:44
Äteritsiputeritsipuolilautatsibaari..
no en tiedä haluaisinko oikeasi ristikkoon mutta hauska sana.
304. PP14.9.2009 klo 10:23
ONTONMANTUKUNTIKAS (Bisnius subuliformis). Se on mm. Träskändan suojelualueelta tavattu kovakuoriaislaji, jonka isäntäkasvi on metsälehmus. Kuuluu Suomen erittäin uhanalaisiin ja silmälläpidettäviin lajeihin.

HÄRMÄHUHMARJÄKÄLÄ (Sclerophora coniophaea) kuuluu myös erittäin uhanalaisiin lajeihin. Sitä kasvaa tammessa ja löytyy ainakin Kirkkonummen Myllykylästä.

En tiedä näiden sopivuutta ristikkosanoiksi, mutta minusta ne ovat hienoja suomenkielen sanoja, sointuvia ja rytmikkäitä. Ensimmäisessä kolme nt-yhdistelmää ja toisessa etu- ja takavokaaliosia.
305. RA14.9.2009 klo 14:48
Ei voi kuin ihailla noiden eläin- ja kasvitieteilijöiden etevyyttä. Kuinka ihmeessä he saavat selville, minkäniminen joku kovakuoriainen on. Tai joku jäkälä.
306. Jukkis14.9.2009 klo 15:38
Niin. Tämä on lähes yhtä ihmeellistä kuin se, miten radiossa juontaja voi tietää, mitä asemaa kuuntelen.
307. Matti14.9.2009 klo 18:53
Aikoinaan radiossa oli jumppahetki. Vetäjä heitteli eteen/sivulle/eteen/taakse-ohjeitten lomaan sellaisia huomautuksia kuin Tekin herra siellä Kuopiossa, taivuttakaa vaan kunnolla. Se kuulosti aavemaiselta.
308. HT26.10.2009 klo 11:19
Meistos. Tunnetaan lakitekstissä ja nettikeskustelussa, tuntematon sanakirjoille. Muutaman kerran olen tuon hinkannut puhtaaksi ennen katsastusta.
309. RA26.10.2009 klo 21:31
Mistäköhän tuo MEISTOS tulee? Onko sanalla 'meisti' mitään yhteyttä meistoksen kanssa?

Ristikoista opittua, että meisti = stanssi. Meistos ei ole tullut vielä ristikossa vastaan.
310. Matti26.10.2009 klo 21:49
Voisi arvata, että meistos meistataan meisteillä metalliin. Katsastuksessa katsastusmies lukee runkoon meistatun numerosarjan ja vertaa sitä papereihin. Rikollisten aseissa aseen identifioiva meistos on fiilattu pois.
311. RA26.10.2009 klo 22:38
Pesonen selittää, että MEISTI on puristintyökalu, jolla rei'itetään tai leikataan.
312. Matti26.10.2009 klo 23:04
No niinpä näkyy Nykänenkin kertovan. Omassa kielenkäytössäni stanssaussakset ovat hohtimia muistuttava työkalu, jolla tehdään esim. nahkavyöhön lisää reikiä (nuorempana reikärivin alkupäähän, nykyään loppupäähän). Meisti taas on taltta, jonka kärkeen on kaiverrettu kirjaimen tai numeron kohokuva, samaan tyyliin kun kirjoituskoneissa. Kun puikon asettaa metallia vasten ja lyö napakasti vasaralla, metallin pintaan syntyy numeron tai kirjaimen muotoinen syvennys.

En tietenkään väitä mitään, mutta jos tuo iskutyökalu ei ole meisti, niin minkä niminen sitten?
313. Marco Poloinen26.10.2009 klo 23:53
Matti, ole huoleti, on se meisti. Ja stanssikin. Niitä on näitä vanhempia ja uudempia nimityksiä rinnakkain ja päällekkäin näille härsvärkeille.

Tuosta RA:n ilmeeraamasta puristintyökalusta kyllä uskoisin yleisimmin (ja virallisesti) käytettävän nimitystä PISTIN. Niistä löytyy muotoja ja kokoja joka lähtöön. Pitempiä suoria tai mutkaisia leikkauksia (pitkin ja poikin) tehdään yksinkertaisesti LEIKKUREILLA, joiden nimissä on erilaisia etuliitteitä. Käyttökoneistot em:lla olivat ennen mekaanisia (epäkesko-), nykyisin lähes järkiään hydraulisia.
314. Marco Poloinen27.10.2009 klo 00:09
Täytyy vielä parsia edellistä sen verran, että kokonaisuus, johon pistin tyynyineen kuuluu on LÄVISTIN.
315. HT27.10.2009 klo 00:11
Matti 21.49: "Voisi arvata, että meistos meistataan meisteillä metalliin."

Verbi on 'meistää", ja sanakirjoissa taivutusohjeessa on mallisanana 'muistaa' (kuten myös veistää-verbillä), eli 'meistetään". Ja kuten veistää - veistos, johdonmukaisesti myös meistää - meistos.
316. MM27.10.2009 klo 08:27
Laivatelakoilla oli aikoinaan meislareitten ammattiryhmä, jotka paineilmataltoilla meislasivat kuonat hitsisaumoista ja muut epämääräiset knöölit ja tarpeettomat kökkäreet raudasta irti.
317. Matti27.10.2009 klo 19:04
HT:ltä saa aina luotettavaa kielenopastusta, kiitos siitä.
318. PS27.10.2009 klo 22:03
Stanssaussaksilla en ole koskaan kuullut vyönreikiä tehtävän. Sananakin tuollainen työkalu on mielestäni ristiriitainen. Minun mielikuvissani saksilla leikataan ja stanssilla stanssataan eli meistetään.
Itse käytän vyönreijitykseen NAHKAPASKAA, joka on vanha hyvä kansanomainen nimitys rei´ittäjälle joka on yksittänen vasaralla päähän lyötävä tai pihtimäinen kalu.
Minulle opetti vanha suutari 50-luvulla, mistä tuo nimitys tulee.
" Kun suutari tekee nahkapaskalla reijän, niin työkalu ulostaa aina vastaavan nahkapyörylän. Niitä on siis työkalun sisuksissa päällekkäin useita. "
319. Marco Poloinen27.10.2009 klo 22:08
Näin (PS:n lailla) minäkin tuon nahkahomman näin.
320. Owlie5.3.2010 klo 17:41
Näpsytetään tämä säie henkiin.

Kirjastossa tutustuin tänään eliöön, joka ei ole eläin, kasvi eikä sienikään. Kuuluu limasieniin ja on nimeltään KAULUSKIILUNEN (lamproderma acryrionema).

PUTTE (Puutteellisesti tunnettujen ja uhanalaisten metsälajien tutkimusohjelma), joka näitä harvinaisuuksia on tuonut esiin, on sekin herkullinen ristikkonimi.
321. HT5.3.2010 klo 19:59
Yritin hakea netistä tietoa tuosta eliöstä tieteellisen nimen perusteella. Ei onnistunut, ja syykin selvisi: nimi on Lamproderma aRCyrionema, ei aCRyrionema.
322. Owlie6.3.2010 klo 00:00
Kato HT,

Selvä kirjoitusvirhe. Löysit kuitenkin.
323. JPN18.3.2010 klo 10:50
Päivän suosikkini, mielelläni jossain törmäisin: facebook-ahtaaja.
324. Sami19.3.2010 klo 11:06
HANAHAWUNENA
(=Arapaho-intiaanien heimo)

Iäkkään niiskuttelijan avuksi:
NUHANENAWAHA
325. Miimu18.4.2010 klo 13:12
EYJAFJALLAJÖKULL - Jäätikkö Islannissa, jolla Eyjafjöll tulivuori just purkautuu.
326. ( . ) (.)18.4.2010 klo 17:26
ULAANBAATARTAR. Sopiva sana perjantaihesariin.
Onneksi on toinen rinta terve
327. Juhani Heino18.4.2010 klo 19:54
VAIHTOAUTOKAUPPARADIOMAINOS - kuultu mainoksessa itsessään
PAIKALLISVALELULIUOS - nähty tutulla eläinlääkärillä, koettakaapa sanoa nopeasti
328. Matti20.4.2010 klo 20:56
TUHKAUHKA olisi kiva löytää ristikosta.
329. ö21.4.2010 klo 18:47
KATLA lienee ihan käyttökelpoinen ristikkosana.
330. PP15.5.2010 klo 12:17
Äsken alueellisissa uutisissa poroista puhuttaessa tuli esiin minulle uusia sanoja. Musikki oli yksi niistä ja etsin sanasta enemmän tietoa. Löysin mm. tällaista:

"Lappilaisilla on poroille kymmeniä, jopa satoja erilaisia nimityksiä, joilla kuvataan mm. poron sukupuolta, ikää, väriä, kuntoa ja luonnetta.

kermikkä = noin vuoden ikäinen poro
kosotus = neljä vuotta täyttänyt poro
nimiloppu = yli kuusivuotias poro
runo = naarasporo, joka ei voi saada jälkeläisiä
musikki = karvanväriltään tumma poro
kalppinokka = valkeaturpainen poro
mouhtikas = iloisen ylpeä
kesukka = kesy poro
kippa = sairas poro
nulppo = sarveton poro
pailakka = kesyttämätön, kuohittu (purtu) urosporo"

Jokin on kaiketi ollut ristikoissa, mutta useimmat eivät. Ihan hyviä suomalaisia sanoja ja sietävät tulla tutummiksi. Olisin mouhtikas, jos tulisi vaikka kesukka tai musikki vastaan ratkoessani..
331. PP4.6.2010 klo 12:29
NAISPIISPUUS. Enpä ole koskaan kuullut puhuttavan miespiispuudesta. Piispuus mikä piispuus, hauska sana joka tapauksessa.
332. Jaska4.6.2010 klo 12:50
NAISPAAVIUS. Vihjeeksi VATIKAANIN VALLANKUMOUS?
333. Jaska7.6.2010 klo 21:16
KOOTA. Vihje ei ole VELI, vaan mikä?
334. RA7.6.2010 klo 21:31
TASATA?
335. Eki7.6.2010 klo 21:34
KOKKOLAA?
336. tonimikael7.6.2010 klo 21:55
tonin mietinnän alla olevaa?
337. Jaska7.6.2010 klo 21:57
Jäi sanomatta kirjainmäärä 4. Oma ehdokas STAR. Ekillä sama idea. Koviskamaa siis.
338. Marco Poloinen7.6.2010 klo 22:30
Entäs naispaaviuden (kovis)vihjeeksi "OLIPA KERRAN VATIKAANISSA..." ?
339. PP18.6.2010 klo 08:35
TURKISKOROKATKOINEN
340. RA18.6.2010 klo 08:41
Ja vihjeeksi jaskamaisesti: MAASKO JOUSET AAMUKIN
341. Jaska18.6.2010 klo 11:38
Oikaisu: tuollainen vihjaaminen ei ole jaskamaista, vaan nimenomaan niin ramaista, että alkaa jo ramaista. Krooh...

RA:lta arvattavasti totuudenmukaisen lausuntoni PÄÄLLE MUSTA AJATUS
342. Matti29.6.2010 klo 00:48
Futiksen MM-kisat valvottavat ja viihdyttävät. Ne toivat maailman tietoisuuteen kaksi uutta sanaa, joita mieluusti näkisi ristikoissakin.

JABULANI on kisojen virallinen pallo, ja VUVUZELA on se karsea rääkytorvi. Jabulani on zulua ja tarkoittaa juhlimista tai juhlaa. Vuvuzelan etymologiasta en tiedä.
343. HT29.6.2010 klo 09:20
Wiktionary, vuvuzela:

"From Zulu vuvuzela ('to make a vuvu noise'). Directly translated vuvu-ing. Because of the /vu¢°/ sound that comes from the plastic horn."
344. HT29.6.2010 klo 09:24
Jaha, kaksoispiste Wiktionary tekstissä ei kopioitunut oikein. Kokeillaas tavallisella. "Because of the /vu:/ sound ...".
345. Kravattimies29.6.2010 klo 12:09
Kolmas uusi sana on MAKARAPA-kypärä. Ehkä Matti unohti sen tarkoituksella, koska FIFA ei ole sitä hyväksynyt.
346. HT30.7.2010 klo 21:46
Hesari tänään: Seduton Haka jatkaa kauden loppuun.
347. Tulivaanmieleen31.7.2010 klo 10:36
(Kimitön Kimitoö (Räikkönen ei ole Kemiönsaarella))
348. tulivaanmieleen31.7.2010 klo 10:39
(eikä ole enää Liverpoolkaan Vallaton)
349. Liverpoolissa31.7.2010 klo 13:15
(Lauri Dalla Valle?)
350. tulivaanmieleen31.7.2010 klo 13:49
Joo olin turhan valleton.
351. HT11.8.2010 klo 22:53
Iltalehti tänään: "Toiseen oikeuskäsittelyyn matkalla ollut nainen intaantui Matista niin, että vetäisi paitansa ylös ja vilautti rintojaan."

Eipä ole intaantua-verbi ennen osunut silmään, mutta Googlesta löytyy viljalti osumia.
352. L-a12.8.2010 klo 11:07
Eksoottisiin paikkavihjeisiin voisi liittää Moskovan lentokentän DOVODEDOVOn - vaikkapa jussipaitaisen eli eteläpohjalaisen repliikkinä.
353. tsiisus!13.8.2010 klo 17:33
Vihjeenä PETOMAANI ja ratkaisuna PIERIKKÖ (Arto Kytöhongan suomennos). Tämäkin säie löytyi googlettamalla.
354. tsiisus!13.8.2010 klo 17:44
Jatkan vielä. 70-luvulla oli Hotelli Hesperian yökerhon oven edessä kyltti molemmilla kotimaisilla:

TÄYTTÄ VAUHTIA
FULL FART

Hesarin toimittaja oli ottanut kuvan kyltistä. Joka sitten julkaistiinkin.
Olikohan sisällä petomaani esiintymässä?
355. Kravattimies14.8.2010 klo 02:42
Vanha juttu, mutta liittyy edelliseen. Aussi-tv:ssä näin joskus vastaavaa eräässä sen ajan suositussa viihdeohjelmassa. Tuottaja ilmeisesti oletti, että suuri yleisö osaa juuri tarvittavan määrän saksaa ja lukee loput englanniksi. Ainakin studioyleisöllä oli hauskaa, kun paikalla ollut orkesteri ja juontajat viihdyttivät asiaankuuluvasti tyyliin humppa-humppa-humppa-tättärää. Kuvaruudulle ilmestyi valokuva ja siinä näkyi saksalaisen jokilaivan kannella riemuitsevaa kansaa. Parin metrin korkeudella kannen poikki roikkui kangasjuliste. Sen teksti meni suunnilleen näin: GUTE FAHRT - MIT MUSIK.
356. PP22.8.2010 klo 10:16
IRTONYSÄJAKORASIA ja IRTONYSÄKOJERASIA.
357. Aksu23.8.2010 klo 14:25
Tällaisen vihjeen haluaisin ristikkoon:
PUUPULAISEN KOHTALO (6).

On kuulemma ollutkin joskus aikojen alussa.
358. Timppa23.8.2010 klo 23:01
Kyllä kai "latonauru" käy?
359. Eki24.8.2010 klo 22:05
IENRETRAKTORI. Luultavasti kyseessä ei ole traktori, jonka merkki on Ienre, koska hammaslääkärini pyysi sitä avustajaltaan ja jotain pienehköä siellä lähistöllä liikuteltiin.
360. 25.8.2010 klo 02:39
Pistä ihmeessä ristikkoosi
361. Kravattimies25.8.2010 klo 21:07
Ekin ikenen reunaa sillä vedettiin ulommalle, kai.
362. Eki25.8.2010 klo 21:12
Jotain semmoista. Enkä tosiaan aio ristikkoon panna.
363. Sami Hämäläinen2.9.2010 klo 13:55
Seuran nuottaa vetelen kuntoon. Tämä sana ei varsinaisesti ole oikea sana, mutta kuitenkin olen iloinen että sen keksin ja heti innoissani paikalleen länttäsin. Jonkun mielestä kökkösana, oikeasti täysi epäsana, mutta silti hyväksyn. Alun perin ko. sana oli ihan oikeassa muodossaan, mutta kun muualla esiintyi jo risteävä sana, piti käyttää vähän luovuutta.

E-en sano vielä, kyseessähän on Uunon maa (7).
364. Miimu12.9.2010 klo 13:15
Tässäpä hieno ristikkosana: SUURISILMÄPYYHÄLTÄJÄ
:-D

-http://www.telvis.fi/progdatafull.jsp?key=1_12842 85900000
365. antti24.9.2010 klo 09:00
Toive ristikkosanaksi Chandrika Bandaranaike=Kumaranatunga
366. -24.9.2010 klo 09:10
Kumaratunga (-na)
367. Eki16.11.2010 klo 21:05
Tundrakuikka on nähty Suomessa. Kukahan senkin ehtisi ensimmäisenä ristikkoon tunkea. Hänen seurassaan nähtiin muistaakseni amerikanjääkuikka, joka sekään ei ole (ollut) ihan allin veroinen ristikkohitti.
368. Jaska16.11.2010 klo 22:14
SORMIPAISUKARVE - Suomen yleisin ja runsain lehtijäkälä, valistaa tämänpäiväinen Helsingin Sanomat.
369. Aurooran pappa31.3.2011 klo 18:23
Mussa Kussa. Libyalainen politikko ja diplomaatti. Libyan ulkoministeri 2009-2011.
Voi olla että on jo ollutkin Iltiksen Uutisristikossa, kun en niitä kaikkia ratkaise.
370. Matti21.6.2011 klo 00:47
Tämän päälauseen haluaisin ristikkoon:

Entinen etninen vietti hektisen hetkisen

tonimikael voisi laatia ja Heli Kärkkäinen piirtää.
371. TV21.6.2011 klo 15:31
Katselin poikani kirjaa "Murkkuja ja mehiläisiä", jossa on melkoinen määrä erikoisia ötököiden nimiä. Esim. Syyläkyrmykärsäkäs, Uurrekätkökaarnuri, kaksihammaskirjaaja, hampaatonsiemenkotilo jne.
Näitä varmaankin on ollut joissain teemaristikoissa
372. Tinaseppä21.6.2011 klo 21:23
Lapissa on Sodankylän ja Kittilän välillä kylä nimeltä Jeesiö. Olisiko siis "myötämielisten kylä" mitään?
373. Jaska1.7.2011 klo 12:07
Vaihdan säikeen.
374. Minitarkka suomen tutkija10.2.2012 klo 22:45
Kaikki "futuuriset" tempukset pitää laitettaman! Ne ovat Liittopreesens ja Liittoimperfekti: Seuraava taulukko on tehty kyseisistä tempuksista Tulla-verbin avulla:
Imperatiivi Yksikön 2. Liittopreesens (Futuuri) ”Ole tuleva”

Imperatiivi Yksikön 3. Liittopreesens (Futuuri) ”Olkoon tuleva”

Imperatiivi Monikon 1. Liittopreesens (Futuuri) ”Olkaamme tulevat”

Imperatiivi Monikon 2. Liittopreesens (Futuuri) ”Olkaa(tte) tulevat”

Imperatiivi Monikon 3. Liittopreesens (Futuuri) ”Olkoot tulevat”

Imperatiivi Passiivi Liittopreesens (Futuuri) ”Olkoon tultava”

Konditionaali Yksikön 1. Liittopreesens (Futuuri) ”Olisin tuleva”

Konditionaali Yksikön 2. Liittopreesens (Futuuri) ”Olisit tuleva”

Konditionaali Yksikön 3. Liittopreesens (Futuuri) ”Olisi tuleva”

Konditionaali Monikon 1. Liittopreesens (Futuuri) ”Olisimme tulevat”

Konditionaali Monikon 2. Liittopreesens (Futuuri) ”Olisitte tulevat”

Konditionaali Monikon 3. Liittopreesens (Futuuri) ”Olisivat tulevat”

Konditionaali Passiivi Liittopreesens (Futuuri) ”Olisi tultava”

Potentiaali Yksikön 1. Liittopreesens (Futuuri) ”Lienen tuleva”

Potentiaali Yksikön 2. Liittopreesens (Futuuri) ”Lienet tuleva”

Potentiaali Yksikön 3. Liittopreesens (Futuuri) ”Lienee tuleva”

Potentiaali Monikon 1. Liittopreesens (Futuuri) ”Lienemme tulevat”

Potentiaali Monikon 2. Liittopreesens (Futuuri) ”Lienette tulevat”

Potentiaali Monikon 3. Liittopreesens (Futuuri) ”Lienevät tulevat”

Potentiaali Passiivi Liittopreesens (Futuuri) ”Lienee tultava”

Indikatiivi Yksikön 1. Liittopreesens (Futuuri) ”Olen tuleva”

Indikatiivi Yksikön 2. Liittopreesens (Futuuri) ”Olet tuleva”

Indikatiivi Yksikön 3. Liittopreesens (Futuuri) ”On tuleva”

Indikatiivi Monikon 1. Liittopreesens (Futuuri) ”Olemme tulevat”

Indikatiivi Monikon 2. Liittopreesens (Futuuri) ”Olette tulevat”

Indikatiivi Monikon 3. Liittopreesens (Futuuri) ”Ovat tulevat”

Indikatiivi Passiivi Liittopreesens (Futuuri) ”On tultava”

Indikatiivi Yksikön 1. Liittoimperfekti ”Olin tuleva”

Indikatiivi Yksikön 2. Liittoimperfekti ”Olit tuleva”

Indikatiivi Yksikön 3. Liittoimperfekti ”Oli tuleva”

Indikatiivi Monikon 1. Liittoimperfekti ”Olimme tulevat”

Indikatiivi Monikon 2. Liittoimperfekti ”Olitte tulevat”

Indikatiivi Monikon 3. Liittoimperfekti ”Olivat tulevat”

Indikatiivi Passiivi Liittoimperfekti ”Oli tultava”

Eventiivi Yksikön 1. Liittopreesens (Futuuri) ”Lieneisin tuleva”

Eventiivi Yksikön 2. Liittopreesens (Futuuri) ”Lieneisit tuleva”

Eventiivi Yksikön 3. Liittopreesens (Futuuri) ”Lieneisi tuleva”

Eventiivi Monikon 1. Liittopreesens (Futuuri) ”Lieneisimme tulevat”

Eventiivi Monikon 2. Liittopreesens (Futuuri) ”Lieneisitte tulevat”

Eventiivi Monikon 3. Liittopreesens (Futuuri) ”Lieneisivät tulevat”

Eventiivi Passiivi Liittopreesens (Futuuri) ”Lieneisi tultava”

Optatiivi Yksikön 1. Liittopreesens (Futuuri) ”Ollon tuleva/Ällön ollo tuleva”

Optatiivi Yksikön 2. Liittopreesens (Futuuri) ”Ollos tuleva/Ällös ollo tuleva”

Optatiivi Yksikön 3. Liittopreesens (Futuuri) ”Olkoon tuleva/Älköön olko tuleva”

Optatiivi Monikon 1. Liittopreesens (Futuuri) ”Olkoomme tulevat/Älköömme olko tulevat”

Optatiivi Monikon 2. Liittopreesens (Futuuri) ”Olkootte tulevat/Älköötte olko tulevat”

Optatiivi Monikon 3. Liittopreesens (Futuuri) ”Olkoot tulevat/Älkööt olko tulevat”

Optatiivi Passiivi Liittopreesens (Futuuri) ”Oltakoon tultava/Älköön oltako tultava”
375. pekka10.2.2012 klo 22:48
ristikot on hömppää
376. Minitarkka suomen tutkija11.2.2012 klo 15:39
Ps. Suomenkielellä on myös epävirallinen muoto: Aggressiivi, taipuu kaikissa persoonissa, tempuksissa ja moduksissa konditionaali, potentiaali, eventiivi ja indikatiivi. (Aggressiivin muoto nimetään moduksen mukaan, normaalein on idnikatiivi-aggressiivi) Aggressiivilla on vain kieltomuoto. Lista sisältää kaikki kyseiset muodot monikon 3. persoonassa, verbin tulla avulla, (Lause:Tulla tänne.):

-(Ind.-Aggr. Prees.) He mitään tänne tule!
-(Ind.-Aggr. Imp.) He mitään tänne tulleet!
-(Ind.-Aggr. Perf.) He mitään tänne ole tulleet!
-(Ind.-Aggr. Plusq.) He mitään tänne olleet tulleet!
-(Ind.-Aggr. L.Pr.) He mitään tänne ole tulevat!
-(Ind.-Aggr. L.I.) He mitään tänne olleet tulevat!

-(Kond.-Aggr. Prees.) He mitään tänne tulisi!
-(Kond.-Aggr. Perf.) He mitään tänne olisi tulleet!
-(Kond.-Aggr. L.Pr.) He mitään tänne olisi tulevat!

-(Pot.-Aggr. Prees.) He mitään tänne tulle!
-(Pot.-Aggr. Perf.) He mitään tänne liene tulleet!
-(Pot.-Aggr. L.Pr.) He mitään tänne liene tulevat!

-(Ev.-Aggr. Prees.) He mitään tänne tulleisi!
-(Ev.-Aggr. Perf.) He mitään tänne lieneisi tulleet!
-(Ev.-Aggr. L.Pr.) He mitään tänne lieneisi tulevat!
377. Tempukset kunniaan12.2.2012 klo 01:27
Minitarkka suomen tutkijalle:

Hienoa, kun edellinen on keksinyt näin monta vaihtoehtoa.
Suomen kieli on ihalaa puhua ja kuunnella.
Sekä myös lukea
Aikoinaan Mc Donalds mainosti tekevänsä 18 000 erilaista hampurilaista noin viidestä eri aineesta.
Mitenkä suomen kielessä kyseinen hommaa onnistuisi.
Varmaan tsiljoona erilaista ja sinapit päälle.
378. Iitu15.2.2012 klo 21:36


Mielestäni voisi vihjeen "firma"perusteella vastaukseksi kelpuuttaa APTEEKKITAVARAINTARKASTUSLABORATORIO OSAKEYHTIÖ.
Se on pisin kuulemani oikean firman nimi. Olisikohan joillekin liian helppo?
379. RA15.2.2012 klo 22:15
Pitkän ja(tai) erikoisen sanan "pulma" on usein mielestäni se, että kun ratkojana saa siitä pätkän selville, se koko sana ikään kuin romahtaa auki siinä samassa.

Hienolta näyttää ja erikoista on tyhjää ristikkoa katsoessa, mutta jotenkin paradoksaalisesti ratkoessa juuri siitä sanasta tuleekin sitten yksi helpoimmista.

Tästä tietty poislukien "vissemmät fasuunat" ja muut tuon kaltaiset.
380. olli25.2.2012 klo 22:55
Nyt sitten uusi käsite urbaaniin sanakirjaan: se on BB eli Brysselin Bobrikov. On mennyttä jo se aika, jolloin BB oli Brigitte Bardot. Ei tarvitse ristikkoon enää kirjoittaa vihjettä "olli", kun halutaan sana REHN. Vihjeeksi riittää BB. Helppoihin ristikoihin voi toki kirjoittaa tarkemmin: Brysselin Bobrikov.
381. Kravattimies30.3.2012 klo 07:31
Ristikoissa on silloin tällöin ollut TAITEN ja sen vihjeenä joko HARKITEN tai jotain vastaavaa, kuten KYVYKKÄÄSTI tai TAITAVASTI.

Näistä ainakin TAITAVASTI on ollut myös ratkaisusanana, sen vihjeenä oli jonglööri-piirros.

Kysymys kuuluu: sallisitko ratkaisusanaksi sanan HARKITEN? Itse en muista nähneeni sitä, mutta kiinnostaa tietää.

Entä muiden verbien vastaavia muotoja? Niitähän on valtavat määrät. Sanotaan esimerkiksi vaikka VILJELLEN.

(Luulen saavani enemmän kieltoja kuin myöntöjä)
382. Kravattimies30.3.2012 klo 09:27
PISINTÄ

esimerkkilause: haetaan pisintäjunaa!
383. tonimikael30.3.2012 klo 09:49
MYÖNTÄEN! :P
384. Kravattimies31.7.2012 klo 02:12
Edellä 1.7.2011 klo 12:07 oli ilmoitus kakkossäikeestä. Vaihda 6281 osoitteeseen luvun 705 tilalle, niin pääset suoraan sinne.
385. Kaapo2.10.2024 klo 15:41
IIUT

Ei heitä liene kuin yksi, mutta voisi olla muitakin ja monikko olisi silloin käypä sana.
386. eol2.10.2024 klo 16:06
Lainaus: 385. Kaapo 2.10.2024 klo 15:41
"Ei heitä liene kuin yksi, mutta voisi olla muitakin ja monikko olisi silloin käypä sana."

Maamme väestötietojärjestelmä näyttäisi tuntevan ainakin 8 kappaletta Iiu-etunimisiä: ainakin 4 naista ja samaten ainakin 4 miestä.
387. Eki4.10.2024 klo 17:10
Haen Kielosesta sanaa erääseen ristikon kohtaan. Yksi sopisi:

MUNALISÄ

Kielonen sanoo: substantiivi, ark., leik. mieslisä

Tuota noin, enpä taida kelpuuttaa... ei se, että se on Kielosessa, tee siitä ristikkokelpoista.
↶ Takaisin aiheisiinSiirry ylälaitaan ↑
KOMMENTOI

Pakolliset kentät merkitty tähdellä *