Kaunis Suomemme kieli 4 - Muut aiheet - Keskustelut

KESKUSTELUT > MUUT AIHEET > KAUNIS SUOMEMME KIELI 4

↶ Takaisin aiheisiin Siirry alalaitaan ↓

6795. Kaunis Suomemme kieli 4

Matti29.4.2012 klo 23:16

Täällä jatkuu.

2. Mäkis-Tartti16.10.2012 klo 21:30

Hintsustipa on jatkunut, mutta minäpä heitän jotain pientä:

Radiossa oli teemaohjelma "kemikaali-ilta". Studiossa oli asiantuntijoita vastailemassa soittelija-kuuntelijoille, jotka kyselivät milloin mistäkin sörsöstä että ovatko ne ehkä vaarallisia ja mitä ne sisältävät. Puhetta oli ruoasta, puhdistusaineista ja sen sellaisista.

Meni ohi, mistä kamasta tässä mahtoi olla kyse, mutta analyysi tarttui korviin: "Se on hyvin kimara koktaili." Se tarkoitti, että kysytty aine sisältää vaikka mitä ynnä muuta.

Jäi kiinnostamaan tuo, että sanaa "kimara" käytettiin siinä adjektiivi(attribuutti)na: onkohan se yleistäkin? Minä olen ymmärtänyt sen substantiiviksi, suunnilleen koktailin synonyymiksi. Toisaalta se jänskän helposti tuntuisi luiskahtavan kielitajuun myös adjektiivina (kimara ~ kihara ~ kiemurainen ~ monimutkainen ~ kirjava ~ sekalainen jne.).

Katsokaapa joku vaikka vanhasta Nykäsestä, onko sanalla "kimara" myös adjektiivista käyttöä. (Itselläni on hyllyssä vain Soome-eesti suursõnaraamat vuodelta 2003, joka on kyllä melko hyvä sekin - siis myös ihan suomen hakusanastona. On siinä sentään yli 90 000 sana-artikkelia, itse asiassa se kai perustuu Pesoseen. Mutta ainakin siinä kimarasta sanotaan vain, että se on koktaili ja sitten on kuvaannollista käyttöä kuten "sävelkimara".)

3. Hakro16.10.2012 klo 22:02

Nykänen: kimara s. ehd cocktail.

Siinä kaikki Nykäseltä. Ei siis adjektiivikäyttöä.

Mainitsemiesi adjektiivien lisäksi mieleen tulee "kimurantti", jota puhuja on saattanut tavoitella. Tätä sanaa Nykänen ei kuitenkaan ole hyväksynyt sivuilleen.

4. Kielonen16.10.2012 klo 22:03

kimurantti5*C ark. ongelmallinen, mutkikas, vaikea. Kimurantti juttu.

5. Mäkis-Tartti16.10.2012 klo 22:37

[No, nythän tuo alkaa kuulostaa siltä, että eipä tuo oikeastaan kovin kiemurainen tai kimurantti juttu olekaan, vaan että kyseessä on yksinkertainen vapaan puheen pikkulipsahdus - jollaiset ovat kielen (minkä tahansa kielen) alituinen, arvokas ja mielenkiintoinen perusominaisuus. Kerrankos sitä itse kullakin menevät senat sakaisin ihan sutenööristi, mutta niistä *omista* mokista ei vain aina tule hirveästi huudeltua.]

6. Hakro16.10.2012 klo 22:54

Tällaisista pikkulipsahduksista – tahallisista tai tahattomista – syntyy sitten varsinkin TV:n välityksellä uusia muotisanoja, jotka hämmästyttävän nopeasti syrjäyttävät kaikki aikaisemmat ilmaisut. En nyt enää vedä tähän "reilua", mutta esimerkiksi "pikkuhiljaa", joka ainakin minusta tuntui alunperin leikilliseltä sanonnalta, on totaalisesti syrjäyttänyt perinteisemmät ilmaisut "hiljalleen, vähitellen, asteittain, vaiheittain".

Saas nähdä, onko jo vuoden päästä kaikki ongelmallinen, mutkikas, vaikea jne. pelkkää "kimaraa".

7. Matti16.10.2012 klo 23:20

Kuuntelin myös ohjelman ja ajattelin, että tarkoitus oli sanoa "kiperä koktaili", siis hankala tai vaikeaselkoinen seos.

8. Marco Poloinen21.10.2012 klo 22:01

IS Nettiuutiset tänään:

'Tuomarit kehuivat kilpaa Baba Lybeckin ja tanssipari Mikko Ahden vauhdikasta tanssiesitystä.'

Henkilönnimissä pääsääntöisesti kunnioitetaan henkilön omaa taivutusta. Noinko lie Ahti päättänyt, ennen ei ole tullut tuota vastaan, eikä googlellekaan näytä kerrotun.

9. pius21.10.2012 klo 22:32

Onko tosiaan sellainen ohje että, ...ensisijassa...? Muistelen että kotuksen sivulla olisi henkilönimien taivutuksesta artikkeli ja esimerkit, onkohan siellä noin sanottu myös??? Täytyy joskus katsoa.

10. Hakro21.10.2012 klo 23:09

"Pääsääntöisesti" (mikä kammottava sana!) henkilönnimet, jotka ovat myös yleiskielen sanoja, taivutetaan yleiskielen mukaisesti. Siis Ahde, Ahteen - Satu, Sadun jne. Henkilön omaa taivutusta ei kunnioiteta, jos se on virheellinen (Ahde, Ahden - Satu, Satun).

Valtakunnansovittelija Esa Longan nimi taivutetaan mediassa "pääsääntöisesti" väärin. Lonka itse kuuluu sanoneen toimittajille: "Taivuttakaa miten haluatte."

11. Marco Poloinen22.10.2012 klo 00:17

Normaalisti yleensä tavallisesti käytän eriasteisia ehtomuotoja muka muistamieni asioiden yhteydessä, ja usein muulloinkin. Varmaankin lienee ehkä ollut kyseessä yleiskielettömät nimet, joiden taivutuksen kunnioituskäytäntöä tulin epäkunnioittavan kammottavasti muistelleeksi. Pahoittelen!

12. Mäkis-Tartti22.10.2012 klo 00:29

Mutta kun tuossa jutussahan on kyse Mikko Ahti -nimisestä humeltajasta (ei siis ole edes Ahde), niin onhan tuo Ahti : Ahden -taivutus minkä tahansa mittapuun mukaan aika tolkuton. (Tietysti löytyy riimipari lahti : lahden, mutta eihän tässä nyt siihenkään voi vedota.)

13. Marco Poloinen22.10.2012 klo 12:44

Jos yleensä kunnioitetaan ihmistä, kunnioitetaan useimmiten soveltuvin osin myös hänen lakien, totuuden ja hyvien tapojen puitteissa pysyvää toivettaan itsensä määrittelemisestä. Kunnioitus käsitteenä on aika laaja ja vaikuttaa nykypäivinä olevan entistä harvempien käytössä.

Mitä tulee Esa Lonkaan, Työ- ja elinkeinoministeriön virallisen nettisivun töpöt toimittajat ovat tietysti ihan kyselemättä taivuttaneet nimitysuutiseen(kin) hänen nimensä kieliopin vastaisesti, vai mitä, Hakro?

Mikko Ahdilta tuskin on kysytty nimentaivutustoivetta. Ko.taivutus kuvastanee enemmänkin toimituksellista tiedottomuutta ja/tai huolimattomuutta, minkä lähinnä halusin täälläkin tehdä tiettäväksi.

14. Hakro22.10.2012 klo 12:55

Työ- ja elinkeinoministeriön virallisen nettisivun toimittajilta lienee jäänyt lukematta Kotuksen ohjeet (http://www.kotus.fi/haku?searchterms=lonka&haku.x =0&haku.y=0).

15. Marco Poloinen22.10.2012 klo 13:31

Tuskin. Tuskin myöskään jäänyt kysymättä Lonkalta.

Myönnän, että "pääsääntöisesti" on paitsi "kammottava", tässä tapauksessa myöskin virheellinen. Parempi ehkä olisi 'mahdollisuuksien mukaan'. Muuten viittaan edellisen viestini eka kappaleeseen, ja päätän tästä asiasta keskustelun osaltani tähän.

16. Matias-Myyrä24.11.2012 klo 23:10

Kuopionkirpparilla eräs myyjä ilmoittaa:
"useita seinäraanuja eim reivin ryöstö popeliin 40e"

Ymmärrän kyllä, että on myymässä raanuja 40 eurolla, mutta muuten on aika kryptinen ilmoitus. Eikä tuosta edes ilmene onko 40 € kappale- vai yhteishinta.
[http://www.kuopionkirppari.fi/ilmoitus.php?osasto =myydaan&i=278820&t=useita%20sein%C3%A4raanuja]

17. HT25.11.2012 klo 16:31

Kielikello 2/2009: " Joskus nimenhaltija haluaa nimeään taivutettavan poikkeuksellisesti, esim. Lonka : Lonkan.
Tällaista toivomusta voi harkitusti noudattaa. Kaikkien nimenhaltijoiden erityistoivomuksia ei kuitenkaan kukaan voi hallita. Siksi yleisohjeen mukainen taivutus on aina oikein - tässä tapauksessa Longan."

Ongelmallisia sukunimiä ja ohjeet niiden taivuttamiseen:

-http://kaino.kotus.fi/sukunimientaivutus/

18. muistion pitäjä15.12.2012 klo 07:56

Olin eilen joululounaalla tasokkaassa ravintelissa Mustiossa. Vierustoverinainen tilasi possua pääruoaksi (itse pitäydyin kalassa). Kun pääruoka oli tuotu toi kyyppari viereiselle rouvalle lisukeperunat sanoen. "Tässä perunoita sialle." Pöytäseurueella on naurussa pitelemistä (tarjoilija puhui muuten huonohkosti suomea).

19. Hakro10.1.2013 klo 01:00

Tämän olisi voinut olla myös "Lehdistä luettua hubaa" mutta ennen muuta kyse on suomenkielen raiskauksesta.

Eilinen (9.1.) HS otsikoi: "Depardieu laisti oikeudenkäynnistä Pariisissa".

Naurettava kielivirhe. Tietenkin verbi laistaa saa aina suoran objektin. Kävin kuitenkin katsomassa, mitä nettisanakirjat sanovat.

Wikisanakirja: vältellä, laiminlyödä (velvollisuuksia, vastuuta)
Hän laistaa velvollisuuksistaan aina, kun silmä välttää.

Suomisanakirja: väistää, kiertää, välttää. esim. Laistoi hankalan kysymyksen.
Esimerkkejä laistaa sanan käytöstä: Hän 'laistaa' velvollisuuksistaan aina, kun silmä välttää.

Toisin sanoen molemmilla "sanakirjoilla" oli ensin asianmukainen määritys sanalle oikeine objektimuotoineen mutta heti perään virheellinen esimerkki – molemmissa kaiken päälle sama esimerkkilause.

Velvollisuuksia laistetaan, ei velvollisuuksista.

20. Jukkis10.1.2013 klo 09:41

Vissiin sen verran uusi sana tuo "laistaa", että ei Nykäsessä ole. Vai lasketaankohan se slangisanaksi? Eipä ole kyllä Nykäsen slangiosassakaan. Vai onko se murresana? Onko se Pesosessa? Onkohan siellä annettu esimerkkiä käytöstä?

Millainenhan tuon sanan etymologia mahtaa olla?

21. Jukkis10.1.2013 klo 10:31

Kun tuota nyt hetken on makustellut, niin ihan yhtä kelvollisilta nämä kuulostaa:

Laistaa velvollisuutensa. Sanaa käytetään sunnilleen sanan "laiminlyödä" synonyyminä

Laistaa velvollisuuksistaan. Sanaa käytetään suunnilleen sanan "lintsata" synonyyminä.

Selvästikin molemmat käyttötavat ovat yleisiä. Ei ole mitään syytä julistaa toista ehdottoman vääräksi. Millä perusteella niin voisi tehdä?

Virittäjä-lehdessä vuonna 1989 ollut Esko Koivusalon artikkeli "Ei laisteta eikä liisitä (Summary: The origin of the verbs laistaa and liisiä)" saattaisi selventää asiaa.

22. Jaska10.1.2013 klo 10:55

Nykysuomen Etymologisesta sanakirjasta (Kaisa Häkkinen 4. painos 2007) sellaisenaan kopsattua, paitsi että sattuneesta syystä muutin kursivoidut sanat antiikvaversaaliksi. Muihin hakusanoihin viittaavilla nuolilla myös korvaava viritelmä.

laistaa

Välttämistä, tekemättä jättämistä, sivuuttamista tms. merkitsevän LAISTAA-verbin ainoa vastine on karjalan LAISTOA. Verbi on rakenteeltaan selvästi johdos, ja sen alkuperää on selitetty kahdella tavalla. Vanhemman selityksen mukaan se olisi rakenteeltaan hämärtynyt johdos sanasta -> LAITA. Alkuperäinen asu olisi ollut LAIDISTAA, ja tämä olisi astevaihtelun ja siihen liittyvien äänteenmuutosten takia muuttunut muotoon LAISTAA. Uudemman selityksen mukaan verbi on johdos ruotsalaisperäisestä sanasta -> LAJI tai LAI, ja tähän viittaa se, että korttipeliterminä LAISTAA merkitsee "lajin" eli saman maan tunnustamista lyömällä pyydettyä maata edustava mutta pyyntikorttia pienempi kortti. Tekemättä jättämisen merkitys olisi tämän mukaan katsottava myöhemmän kehittymisen tulokseksi: lyömällä pienempi kortti voidaan pelissä välttää kiinni ottaminen ja tikin saaminen. Vanhassa kirjakielessä LAISTAA esiintyy myös merkityksessä 'osata, tehdä vähän jotakin', ja tämäkin merkitys voidaan luontevasti selittää LAJI-sanan ja tämän LAINEN-johdoksen pohjalta syntyneeksi, Suomen kirjakielessä LAISTAA on ensi kertaa mainittu asiakirjassa vuodelta 1766.

Lönnrot 1874 880; Koivusalo Vir. 1989 322-326; SSA 1995 LAISTAA; Jussila 1998 LAISTAA.

23. Jaska10.1.2013 klo 11:06

Minuuttikaupalla asiaa perusteellisen lingvistisesti pohdittuani olen itse varma (myös yhdyssanana), että kantasana on LAITA. Jos olen vaarassa kohdata tyypin, jota en halua kohdata, siirryn syrjään eli laitaan. Siis laistan mahdollisen konfrontaation.

24. Wexi10.1.2013 klo 11:22

[Vuosikymmeniä sitten pelattiin "laistokasinoa", missä laistettiin ottamasta pisteitä.]

25. TJV10.1.2013 klo 12:11

Laistaa ei vielä Nykäsestä löydy. Pesonen kertoo jo korttipelitermin kuten Gummeruksen
suuri suomen kielen sanakirjakin. Kumpikin myös merkityksen "väistää, kiertää,
välttää".
WSOY:n Uusi suomi-englanti suursanakirja 1984 mainitsee: laistaa (ark); (välttää)
dodge, elude, evade (a question kysymys) (ark) sidestep.

26. Jukkis10.1.2013 klo 13:16

"Digata"-verbi on vähän samantyyppinen tapaus.

"Digata jotakin" vai "digata jostakin"?

27. Matti10.1.2013 klo 13:23

Joo, totta. Olen aina ollut vahvasti sitä mieltä, että digata jotakin on ainoa oikea. Mutta useammin kuitenkin törmää vaihtoehtoon digata jostakin. Ja taitaa tässä enemmistö olla määritelmän mukaan oikeassa.

28. Hakro10.1.2013 klo 13:23

Alun perin "digata jotakin". Stadin slangia osaamattomat ovat alkaneet käyttää ihan nuijalta kuulostavaa muotoa "digata jostakin".

29. Wexi10.1.2013 klo 13:26

"Mä diggaan sitä"

30. Jukkis10.1.2013 klo 13:36

Paitsi että sille, että "digata jotakin" on oikeampi ei ole mitään sen kummempaa perustelua.

Jos "I dig rock'nroll music" = "mä diggaan rokkia", niin miksi "I like rock'n'roll music" = "mä tykkään rokista"?

Väitän, että tyhmä nuija on ollut se, joka aikoinaan tuon "digata jotakin" -suomennoksen on keksinyt.

"Minä tykkään sinut".

31. Jaska10.1.2013 klo 14:24

Minä rakastan sinusta.

32. Jukkis10.1.2013 klo 14:55

Jep, aika hyvä veto Jaskalta. Eihän näissä lopulta kovin selvää logiikkaa välttämättä löydy.

Että onko nyt sitten englannin dig ja like samaa sarjaa vai onko dig ja love samaa sarjaa silloin kun suomennosta mietitään? Minusta ihan kumpi vaan valinta on yhtä hyvä.

33. Hakro10.1.2013 klo 15:34

Paras perustelu sille, että "digata jotakin" on oikeampi, on se että se on alkuperäinen muoto. Ei viisikymmenluvulla kukaan sanonut "digata jostakin". Se on paljon myöhäisempi väännös.

34. Jukkis10.1.2013 klo 15:54

Kieli muuttuu ja kehittyy. 50-lukulaiset jäärät saa sanoa niinkuin haluaa. Myöhemmät sukupolvet sanoo niin kuin paremmaksi näkee. Näin se on mennyt iät ja ajat.

35. Hakro10.1.2013 klo 16:03

Näinhän se menee. Tämä "kehitys" näkyy selvästi jopa painetussa sanassa, jota tälläkin palstalla naureskellaan – nettikirjoittelusta puhumattakaan.

36. matts10.1.2013 klo 18:12

Mahtoiko 50-luvun slangiin vielä digata edes kuulua?

37. Wexi10.1.2013 klo 18:14

38. Hakro10.1.2013 klo 18:24

Kyllä mahtoi.

Muistan hyvin vielä tilanteen, jossa opin tämän sanan vuonna -57 tai -58. Oltiin parin kaverin kanssa Jätkäsaaren rahtisatamassa laivassa ostamassa salakuljetettua röökiä ja "amerikanfarkkuja". Kaverini katseli Lee-farkkuja, joilla pidettiin aika kovaa hintaa. Seilori tokaisi: "Jos sä diggaat niitä niin sä otat ne."

39. Matti11.1.2013 klo 20:06

Omasairaanhoitajani puheli tällaisia: minun täytyy konsultoida lääkäriltä, että tarvitaanko enää ... Meinasi kännykkä pudota lattialle. Toivottavasti ei tämä käytäntö ala saada ilmaa siipiensä alle, ja muodostu vallitsevaksi.

40. Hakro11.1.2013 klo 20:18

Tällainen konsultointi on hyvää vauhtia yleistymässä. Se on sitä mainittua ja mainostettua kielen kehitystä.

41. ++juh11.1.2013 klo 21:00

>> (9.1.) HS otsikoi: "Depardieu laisti oikeudenkäynnistä Pariisissa". <<

On siinä väärä imperfektimuotokin (po. laistoi)?

Alkuperäisen artikkelin (8.1.) "Depardieu luisti..." lienee jostain syystä muuttunut matkalla paperi- ja digilehteen.

42. Hakro11.1.2013 klo 21:09

Minäkin olisin sanonut "laistoi" mutta myös "laisti" kuuluu olevan käytössä (vrt. toistaa – toisti ja luistaa – luisti).

43. Matias-Myyrä11.1.2013 klo 21:42

Esim. sanasta maustaa hyväksyy Kielonen muodot maustoi ja mausti. Myös virkkaa -> virkkoi/virkki. Kielonen tosin mainitsee muodon virkki vanhaksi. Laistaa sanasta ei hyväksy laisti-muotoa.

44. Jukkia11.1.2013 klo 22:05

Siis aika tyhmähän tuo "konsultoida lääkäriltä" on, kun voi ihan suomeksikin sanoa että "kysyä lääkäriltä". Tätähän tässä haettiin?

45. Hakro11.1.2013 klo 22:07

Myös Wikisanakirja (johon en tosin paljonkaan luota, se on niin täynnä virheitä) antaa ainoastaan laistoi-muodon, mutta netistä löytyy yllin kyllin myös laisti-versiota (mikä ei tietenkään todista, että se olisi asiallinen muoto).

46. Funny11.1.2013 klo 23:22

Suomen kieli on otollista kiistoille, kun asioita voidaan sanoa monella tavalla ja käytännöt sekoittuvat, kuten tuo luistaa - laistaa -esimerkki osoittaa. Meillä on paljon samantapaisia sanoja, jotka eivät tarkoita ihan samaa, ja ne sekottuvat helposti.

Kaupassa kiinnitin huomiota, kun tarjouksessa oli "munkkirinkeleitä".

Eräänä päivänä oli uutinen, jossa kerrottiin, miten jotkut olivat jääneet "loukkoon" katolleen menneeseen autoon.

Taannoin sarjakuvasuomentaja pani Harald Hirmuisen "paiskomaan" töitä.

Vai ovatko nämä ihan asiallisia muotoja?

47. Matias-Myyrä11.1.2013 klo 23:28

Minä en ainakaan näe mitään vikaa sanassa "munkkirinkeleitä".

48. Wexi11.1.2013 klo 23:31

En minäkään näe "munkkirinkeleissä" moitittavaa, en kirjoitusasussa, enkä maussa.

49. Hakro11.1.2013 klo 23:35

Oikeassa olet, Funny.

Rinkeli ja rinkilä ovat tietenkin synonyymeja. Itse olen tottunut sanomaan viipurinrinkeli ja munkkirinkilä, mutta ilmeisesti muitakin tapoja on käytössä.

Myös paiskominen ja paiskiminen ovat synonyymeja. Perinteisesti töitä on paiskittu, mutta jos nuoremmat haluavat nut paiskoa töitä, niin senkun paiskovat. Tai vaikka edes vähän yrittäisivät.

Loukun ja loukon sekoittaminen on tyypillinen esimerkki kielentajun puutteesta, koulutuksen puutteesta, vähäisestä lukemisesta ja varsinkin piittaamattomuudesta.

50. [Hakro]11.1.2013 klo 23:36

... haluavat NYT paiskoa...]

51. Funny11.1.2013 klo 23:38

Minusta munkkirinkilä on se muoto, jota on käytetty, mutta kenties tämäkin käytäntö on muuttunut taikka olen erehtynyt.

52. Matias-Myyrä11.1.2013 klo 23:43

Google:
munkkirinkeli 286 000 kpl
munkkirinkilä 142 000 kpl

53. Jaska11.1.2013 klo 23:45

Minä olen jäänyt kahden asunnon loukkoon. Niin pitkäksi aikaa kuin käskettiin oltuani tuhma. Kolmannessa asunnossa olin jo niin iso, ettei loukkoon enää komennettu.

54. Funny11.1.2013 klo 23:49

Juu, Googlen ansiostahan kaikki kiistat käyvät tarpeeettomiksi. Mutta jos minä paiskon töitä, niin olen tosi suuttunut johonkin aikaansaannokseeni. Hyvällä tuulella voin töitä paiskiakin.

55. Jukkis15.1.2013 klo 12:06

Lainauksia viimeisimmästä Uuden musiikin kilpailu -lähetyksestä:

Aija Puurtinen: Diggaan tästä biisistä.
Toni Wirtanen: Diggaan tosta.

56. Hakro20.1.2013 klo 23:14

Aija Puurtinen, syntynyt Juvalla, siis savolainen.
Toni Wirtanen, syntynyt Heinolassa, siis hämäläinen.

Jos ei osaa stadin slangia, ei kantsis yrittääkään.

57. iso S21.1.2013 klo 20:12

Kaivan esiin diggaamisen alkuperäismerkityksen eli kaivamisen. Tässä mielessä diggaamisessa voi vaihtua sijamudon lisäksi objektikin. Kun parempi puolisko käskee kaivamaan kuvetta, ei lompakko sieltä löydy vaan täytyy kaivaa taskusta.

Eipä tuollaisen slangikäännössanan kohteen oikeasta sijamuodosta varmaan päästä yksimielisyyteen. Oma kielikorvani on aikanaan tottunut tykkää-tyyppiseen diggaamiseen, ei liioittelevaan rakastamiseen. Jos diggaan niin diggaan jotakin, en jostakin. Toisinajattelijat digatkoon missä muodossa tahtovat, minkäpä heille väärinkäyttäjille mahtaa!

58. Jukkis21.1.2013 klo 20:33

Tuosta nyt voi päätellä että sinä tykkäät jotakin ja rakastat jostakin.

59. pelaaja21.1.2013 klo 20:42

Olin just kans laittamassa tätä: Mahdoinko ymmärtää jotain väärin tuosta iso S:n tykkäämisestä ja rakastamisesta? Siis jos diggaat minua tykkääväisesti niin tykkäät minua. Mutta jos diggaat minusta rakastavaisesti niin rakastat minusta. Tai sitten diggaat nykyisin eri tavalla kuin aikanaan?

60. iso S21.1.2013 klo 23:23

Ei kun juu, kesäleskenä keskellä talvea ovat tykkäämiset ja rakastamiset sekaisin. En ajatellut mitä kirjoitin, kuten tavallisesti. Kaiken lisäksi en usko että olisin sirkkelimiehen sormia useammin digannut suullisesti tai kirjallisesti, jos jätetään pois laskuista diggaamista koskevat keskustelut. En siis yleensä käytä tuota sanaa, mutta tajuntaani se on aikoinaan iskostunut muodossa "diggaan sitä" ja siksi "diggaan siitä" tuntuu vieraalta ja väärältä. Varmasti tottumus, jonka syntymiseen vaikuttaa elinalue ja -aika.

61. Jukkis24.1.2013 klo 20:04

TM-rakennusmaailma -lehti:
Kannessa: "Vuorelliset työhanskat"
Sisällysluettelossa: "Vuorilliset työhanskat"
Jutussa: "... vuorelliset" sitten hetken päästä "... vuorilliset". Löytyy myös genetiivi: "vuoren".

62. Funny25.1.2013 klo 19:14

"Menkää hiihtämään ja käyttäytykää!" kehotti tv-ohjelman juontaja (ohjelman teemojen mukaisesti).

Ennen kuului käyttäytyä hyvin, mutta nyt riittää, kun yleensä käyttäytyy. Näin se kielenkäyttö kehittyy. Tällainen johtuu tietenkin siitä, kun englannin kielestä käännetään sanatarkasti asioita. Samasta syystä meillä myös on yleistynyt puheluiden tekeminen ja käytännön pilojen harrastus. Odotan vain, milloin ruvetaan vastaamaan oveen!

63. Jaska8.2.2013 klo 14:22

Ilta-Sanomat repäisi eilen komeasti yli etusivun SARASVUO HAVAHTUI JUOVANSA LIIKAA. Ymmärrettävä lause, mutta kuitenkin virheellinen. Siinä on intransitiiviseen verbiin liitetty että -lauseen korvaava partisiippirakenne. Otsikko toistaa Sarasvuon radio-ohjelmassaan tekemän virheen "havahduin juovani liikaa."

On sotkettu intransitiivinen havahtua transitiiviseen havaita.
Samankaltaisuuden vuoksi Sarasvuon, toimittajan ja varmasti monen muunkin kielikorva hyväksyy virheen. Korvataanpa havahtua synonyymilla: "Heräsin oksentavani petiin." Särähtää, eikö totta. Ei myöskään kuulosta oikealta "heräsin, että oksensin petiin. Hyvältä tuntuu "heräsin siihen, että oksensin petiin."

Virheetön virke olisi siis myös "Sarasvuo havahtui siihen, että joi liikaa." Otsikkona se olisi kuitenkin kömpelö. Parempi vaihtaa verbiä: Sarasvuo havaitsi juovansa liikaa.

Eri juttu on, että otsikko ja "koskettava haastattelu" on vankkaa sosiaalipornoa vuosien takaisesta asiasta. Ilmeisesti Jennin lähteminen yhteisestä kodista ei riittänyt koko etusivun uutiseksi, ja muuta, nyyh, ei ollut tarjolla. Journalismin rappio etenee.

64. arvid8.2.2013 klo 15:35

Petiin oksentaminen ei tunnu hyvältä, vaikka sanoisi sen millä tavalla tahansa. Oikea tapa sanoa sama asia voisi olla myös tämä: "Heräsin oksennettuani petiin". Näin voidaan ilmaista sama asia kolmella sanalla viiden sijasta.

65. Jaska8.2.2013 klo 17:49

Tuo arvidin perfektiivinen oksentaminen petiin on siis jo päättynyt hänen herätessään. Minun esimerkkini tarkoitus oli kuvata samanaikaisuutta, joten vaihdankin spuglaamisen preesensiin: heräsin siihen, että oksennan petiin.

Saman asian ajaa luontevasti kun -sivulauseen korvaava toinen II infinitiivi, sekin vain kolmella sanalla: heräsin oksentaessani petiin. Samanaikainen havahtuminen viittaa tietysti myös edeltäneen tajuttomuuteni olleen vähemmän syvä kuin arvidin.

66. Jukkis8.2.2013 klo 19:05

Olisi ollut enemmän ajan hermolla olemista käyttää esimerkkinä: Heräsin siihen, että paskon bussissa housuun.

67. arvid8.2.2013 klo 19:16

Niin tai lyhemmin kolmella sanalla joko: Heräsin paskoessani bussissa tai heräsin paskottuani bussissa. vrt edellä Jaskan selvitys.

68. Matti8.2.2013 klo 20:47

Nyt Ylioppilaslehden toimittajat tietävät millaista on matkustaa bussissa kakka housussa. Ja pissa päässä.

69. Jaska8.2.2013 klo 21:22

Yo-lehden juttu on sepite. Minun sisäerontoni on elävästä elämästä.

70. Eki18.2.2013 klo 01:42

”Pienempisäästöisemmiksi”, sanottiin telkkarissa. Järkeni sanoisi, että ”pienempisäästöiseksi” tai ”pienisäästöisemmäksi”.

71. matts18.2.2013 klo 07:34

... ja muutatko samalla monikon yksikköön?

72. Jukkis18.2.2013 klo 08:41

"Pienempisäästöinen"? Missä ihmeen yhteydessä tuollaista sanaa edes käytetään? Verrattaessa ihmisten pankkitilien saldoja? Verrattaessa alennusmyynnistä ostettuja kamoja? A:ssa on pienempi alennus kuin B:ssä, joten A on pienempisäästöinen hankinta.

73. Eki18.2.2013 klo 09:50

No joo, huomasin tuon yksikköjutun, mutta en viitsinyt enää korjata.

”Pienempisäästöisemmiksi” tuossa muistilapussani lukee. Sitä aina luulee muistavansa, missa joku sanotaan eikä tule merkinneeksi asiaa tarkemmin. Taisi olla kyse jostakin, joka säästää jotain vähemmän, mutta unohtui, unohtui.

74. Jukkis18.2.2013 klo 10:48

Olisko se nyt kuitenkin ollut "pienempipäästöisemmiksi"?

75. Eki18.2.2013 klo 10:51

Kyllä minä sitäkin edellistä viestiäni kirjoittaessa aprikoin, mutta uskon kirjanneeni asian oikein. Toisaalta ei sillä tämän jutun kannalta ole enää merkitystä.

76. RA18.2.2013 klo 11:10

Liittyisikö erimerkkisten energiansäästölamppujen tms. tavaroiden keskinäiseen vertailuun.

77. Jaska18.2.2013 klo 11:53

Vähäpäästöinen kuulostaa luontevammalta kuin pienipäästöinen. Vrt. vähä-älyinen - pieniälyinen.

Vähäsäästöinen? Lamppu A on vähäsäästöisempi kuin lamppu B? Lamppu B on isosäästöisempi kuin lamppu A? Korva kyllä hieman oudoksuu, mutta kaiketi tottuisi käytön yleistyessä. Minun korvani tuskin ehtii tottua. Sanon hamaan hautaan saakka "B säästää sähköä enemmän kuin A."

Entä vähäsäästöinen pankkitili? En suostu myöntämään, että tilini on vähäsäästöisempi kuin Jukkiksen. Väitän, että minulla on vähemmän säästöjä kuin Jukkiksella.

78. Hakro18.2.2013 klo 12:35

Vähäpäästöinen on yleinen termi autoalalla. Olen viimeksi tänään käyttänyt sitä tekstissäni.

79. RA18.2.2013 klo 12:43

Vähä- vai pieni- on eri kysymys kuin tuo Ekin (ymmärtääkseni) kaksi MPItä samassa sanassa

80. Eki18.2.2013 klo 12:58

Niin, vähempipäästöisempi olisi vastaava termi.

81. Hakro18.2.2013 klo 13:09

Niin tietenkin on; halusin vain täydentää Jaskan viestiä.

Vastaus Ekin esittämään tuplakomparatiiviin on tietenkin selvä. Sen sijaan kannattaisi ehkä pohtia, kumpi olisi parempi ja suositeltavampi, "vähäpäästöisempi" vai "vähempipäästöinen"; "suuriruokaisempi" vai "suurempiruokainen".

Onko näkemyksiä?

82. Matti18.2.2013 klo 16:20

On näkemyksiä. Pitää olla "vähempipäästöinen" - päästöisempi ei tarkoita mitään. Samoin pitää olla "suurempiruokainen" - ruokaisempi ei tarkoita mitään.

83. Jaska18.2.2013 klo 16:37

On näkemys, että Matti erehtyy. Nykänen tuntee adjektiivin ruokainen. Sitä vastoin esim. piirteinen ei opuksessa ole itsenäisenä vaan yhdysosana -piirteinen. Silti suurpiirteisen komparatiivi on suurpiirteisempi eikä suurempipiirteinen.

Näkemykseni on siis vähäpäästöisempi.

84. Jukkis18.2.2013 klo 16:38

Jaa. Sitten vissiin myös suurempitöinen, koska töisempi ei tarkoita mitään?
Isompipäinen, koska päisempi ei tarkoita mitään? Monempipuolinen, koska puolisempi ei tarkoita mitään?

85. Matti18.2.2013 klo 20:01

Jaa.

86. Hakro18.2.2013 klo 20:39

Olisin useimmissa tapauksissa samalla kannalla kuin Matti. Komparatiivin pitäisi tulla yhdysadjektiivin siihen osaan, joka komparatiivissa muuttuu.

Jos päästöjä on vähemmän, "päästöisyys" on edelleen olemassa, mutta nyt se on "vähäisempi". Eikö niin?

Jaskan perustelu on mielestäni virheellinen. Nykäsen sana "ruokainen" (itsenäisenä) tarkoittaa jotain aivan muuta kuin yhdysadjektiivissa "suuriruokainen".

Nykäsessä "ruokainen - ruokaisa" = sellainen jossa on paljon ruokaa. Yhdyssanassa jälkiosa "-ruokainen" mittaa ruoan kulutusta, ei ruoan olemassaoloa.

Myöskään "suurpiirteinen" ei tarkoita sellaista, jonka piirteet olisivat suuria. Se on kuvaannollinen ilmaus, jonka alku- ja loppuosaa ei voi erottaa toisistaan.

Jukkis puolestaan erehtyy ajatellessaan, että "moni" olisi adjektiivi. Ei ole. Pronomineista ei (yleensä) voi muodostaa komparatiivia. (Ainoa poikkeus lienee jompikumpi, eikä sekään kai ole komparatiivi, vaikka näyttää siltä.)

Tiedän olevani vähemmistössä (Matin kanssa) puolustaessani komparatiivipäätteen sijoittamista yhdysadjektiivin alkuosaan. Tässä on kuitenkin se hyvä puoli, että syntyy keskustelua.

87. Jaska18.2.2013 klo 21:03

Joo-o. On ruokaisuuksilla eronsa. Hakron mukaan pahin anorektikko on siis vähinruokainen.

88. Jaska18.2.2013 klo 21:07

Ai niin, puhe olikin komparatiivista. Johdomukaisuuden vinkkelistä Hakron suosituksen pitäisi kuitenkin koskea myös superlatiivia.

89. Hakro18.2.2013 klo 21:09

Jaska, anorektikko ja vähäruokainen ovat kaksi aivan eri asiaa, niinkuin varmaan itsekin tiedät.

90. Tiio18.2.2013 klo 21:23

[Minä olen usein saanut kuulla olevani melkoinen umpipää. Voikohan joku olla vielä umpipäisempi. Eikä tarvitse edes miettiä, kumpi pää on minulla umpi.]

91. [Hakro]18.2.2013 klo 21:40

[En edes ehdota adjektiivia "umpimpipäinen".]

92. Jaska18.2.2013 klo 23:03

Oikeat vertailuasteet ovat ummempipäinen ja umminpäinen.

93. TJV18.2.2013 klo 23:43

Monta, etten sanoisi monempia esimerkkejä.

94. ..19.2.2013 klo 08:41

Onkohan tuo Jaskan myöhäisillan vinkki teräväpäisempi vaiko sekopäisempi, miettikääpä sitä. Kielitoimiston sanakirjasta löytyvät ainakin nämä mainitsemani taivutusmuodot, umpipäistä ei tästä kirjasta löydy.

95. Jukkis19.2.2013 klo 09:46

Komparatiivipääte laitetaan yhdysadjektiivin alkuosaan. Tai sitten se laitetaan loppuosaan.

Iso suomen kielioppi: "Määriteosa ei kuitenkaan komparoidu, jos yhdysadjektiivi on leksikaalistunut tai merkitykseltään abstraktistunut".

Jos auto kuluttaa vähän polttoainetta, se on vähäruokainen. Tässä sanaa ruoka on käytetty aika abstraktisti, joten komparatiivi on vähäruokaisempi. Sen sijaan jos yhdessä kaapissa on vähemmän ruokaa kuin toisessa kaapissa, niin silloin eka kaappi on ihan konkreetisesti vähempiruokainen. Hiukka keinotekoista kyllä. Olisko parempi esimerkki pitkäkyntinen. Se taipuu joko pitkäkyntisempi tai pitempikyntinen, riippuen siitä, missä yhteydessä sana esiintyy.

Ja monessa tapauksessa tämä on mielipide/kielikorva/makustelukysymys. Mitään täsmällistä saantöä tai perustelua on turha esittää, esim. tuollaista Matin "päästöisempi ei tarkoita mitään " -tyyppistä.

96. Jaska19.2.2013 klo 11:08

Pää umpeen, ..! Jos noudatat komentoa, olet umpipäinen. Siitä huolimatta, että puutut Kielosesta.

Omapäinen Kielosesta löytyy. Minä olen omempipäinen kuin moni muu. Ehkä olen kaikkein ominpäinen.

Ominta Jaskaa
on suoltaa - paimenrunoutta.

97. ..19.2.2013 klo 15:33

Jaska, voit vapaasti olla niin paljon umpipäisempi tai vielä omempipäisempi, jos haluat, minun taas on pakko katsoa kirjoista, kun tietotasoni ei yllä sinun sfääreihisi!
Anteeksi, että uskalsin olla eri mieltä, pidä tunkkisi!

98. Jaska19.2.2013 klo 17:54

Jep. Ehkä ensi kerralla asialinjalla.

99. Jaska16.3.2013 klo 15:29

Teksti-TV kertoo, että turisti joukkoraiskattiin Intiassa. Kelpuuttaakohan Kielonen verbon joukkoraiskata seuraavaan painokseensa. Ken elää, hän näkee.

100. Ari25.3.2013 klo 18:35

Mikä on oikea tapa taivuttaa etunimi Satu -> Satun vai Sadun?
Itse käytän ensimmäistä. Kun on kyseessä satu em. punahilkasta, käytän jälkimmäistä taivutustapaa.

101. Hakro25.3.2013 klo 18:44

Jos nimi on myös yleiskielen sana, se pitäisi taivuttaa yleiskielen mukaisesti – siis Sadun. Jotkut Sadut eivät kuitenkaan tykkää tästä, jolloin voi kohteliaisuuden vuoksi käyttää virheellistä taivutusta – siis Satun.

Veljentytärtäni nimitän Saduksi, naapurin emäntää Satuksi.

102. HT25.3.2013 klo 19:14

Kotuksen sivulla nimien taivuttamisesta:

-http://www.kotus.fi/?s=4409

103. Matti25.3.2013 klo 19:15

Meri Louhos, Meren? Ei vaan Merin.

104. Ari25.3.2013 klo 19:24

Kiitos vastauksista. Saapa nähdä, opinko käyttämään kielisäännön mukaista tapaa taivuttaa.

105. Hakro25.3.2013 klo 20:14

Matti, etunimi Meri ei tule yleiskielen sanasta meri vaan on muunnelma englantilaisesta nimestä Mary. Siksi taipuu Merin. Toinen versio siitä on Meeri.

106. Matti25.3.2013 klo 22:57

Hakro, ihan mielenkiintoinen näkökohta. Tosin HT:n ylle linkkaama Kotuksen nimentaivutusartikkeli ei ole samoilla linjoilla.

(Tästä tuli mieleen Auliksen knoppi: MERI MEISTÄ ETELÄÄN>LENNART. Silloin expressa oli vielä elossa ja virassa.)

107. Hakro25.3.2013 klo 23:27

Matti, mielestäni Kotuksen (Kotusin?) nimentaivutusartikkeli oli Meristä samoilla linjoilla joskin eri hiukan perustein. Minun nähdäkseni Meri-nimen taivutuksessa ei ole kyse merkityssisällön neutraloimisesta – vrt . rinnakkaismuoto Meeri. Tekstin kirjoittajalle tämä ei ehkä ole tullut mieleen.

Omassa suvussani oli Meri-niminen rouva, jonka nimi aina lausuttiin pitkällä eellä "Meeri".

Täytyypä kaivaa esiin tuo Kielikello 2/2009 – minulla on kyllä se tallella.

108. Jaska18.4.2013 klo 11:04

Tiistain Ilta-Sanomien korhoskärhämäjutussa siteerataan tutkinnanjohtaja Outi Petersohnia: "Todistajat puhuvat esitutkinnassa valan varjolla. He ovat velvoitettuja puhumaan totta."

Toinen virke paljastaa, että OP tarkoittaa "valan velvoituksella." Mielestäni toimittajan velvollisuus olisi ollut korjata kumma kömmähdys, paitsi jos...?

109. Matti19.4.2013 klo 16:17

Teksti-TV:n otsikko: "Suomi Islannin ilmavalvontaan." Siis kuka tässä nyt valvoo ketä?

110. matts19.4.2013 klo 16:28

Suomi Islannin ilmavalvontaa! ...olisi ymmärrettävämpi.

111. iso S19.4.2013 klo 16:46

Tai Suomi ilman Islannin valvontaa.

Eilisen otsikon mukaan Suomen missiehdokkaat laskeutuivat perä heiluen Istanbuliin.

Tänään jysäytettiin tällainen uutispommi: toinen Bostonin pommi on kuollut.

112. Matias-Myyrä19.4.2013 klo 18:42

Parturi-kampaamo
MarjaTerttu

Tukkien ajoa
Katkaisuhoitoa
Pääsuunnittelua

[https://fbcdn-sphotos-g-a.akamaihd.net/hphotos-ak -snc6/253774_10150215757549237_7368836_n.jpg]

113. iso S20.4.2013 klo 13:22

Joku parturikampaamo mainosti aikoinaan että hiukset leikataan odottaessa.

Urjalassa kukkakauppa mainosti myyvänsä kukkia poikkeaville.

114. qwertsut20.4.2013 klo 19:05

Oletteko kuulleet naispoliisista jolla oli pidätysvaikeuksia.

Meillä oli pomona kuusikymppinen joka lähti yhtä aikaa samalta viivalta vessaan, tuli jo vastaan, ennen kuin olimme päässeet ovelle. Oli tehokas mies muutenkin.

Jaa. Miten äskeinen liittyy tähän säikeeseen? Ei mitenkään.

115. Jukkis29.4.2013 klo 17:50

Pakko palata tähän diggamisasiaan, kun Tuomari Nurmion uusi levy tuli hankittua, siis stadin slangilla tehty Dumari ja Spuget. Siinä on biisi nimeltään "Siit mä diggaan".

Näin Nurmio haastattelussa: "...mitään sääntöjä tai slangipoliiseja ei tarvita. Kieli elää miten tahtoo tai sitten se delaa."

116. Hakro29.4.2013 klo 19:04

Kinaamatta siitä, kumpi on oikeampi muoto, on kuitenkin varmaa, että "sitä mä diggaan" on alkuperäinen muoto ja "siitä mä diggaan" on syntynyt myöhemmin.

117. Jaska12.6.2013 klo 17:15

"Björnsdottir oli laittanut merkille naisen omistautumisen erään hylätyn kissan hoitoon."

Ilta-Sanomien toimittaja on vahvoilla vuoden kökkökielikisan voittajaksi Reutersin uutisen käännöksellään:D

118. Hakro13.6.2013 klo 00:05

Voittajaksi? Tuollaista kökkökieltähän IS on tulvillaan. Vahvoja haastajia on jokseenkin joka artikkelissa. Puhumattakaan nettisivuista – joskin siellä IL taitaa vetää pitemmän korren kökkökielisyydessä.

119. Wexi13.6.2013 klo 00:07

Ylivertainen tuossa mittelössä on kiistatta naapurisäie.

120. Hakro13.6.2013 klo 00:33

Mitä naapuria tarkoitat? Täällä naapuri vaihtuu koko ajan.

121. Wexi13.6.2013 klo 01:16

Sen hetkistä.

122. Matias-Myyrä18.6.2013 klo 20:15

"Kesän hulvattominen asuvinkki?"

[http://www.iltalehti.fi/oho/2013061817170826_oh.s html]

123. Mäkis-Tartti1.7.2013 klo 23:03

[Tämä jaaritus on pikemminkin liirumlaarumia, mutta tässä säikeessä on enemmän tilaa, ja onhan tässä kielellinen pointtikin.]

Opinpa tänään hauskan sanan: mumpsimus! Se on tosin silkkaa englantia (mitä nyt latinakin taustalla vähän kummittelee), mutta sitä voisi ehdottaa myös Suomemme kieleen - ellei jo ole. Sehän "näyttää" ihan suomelta (vrt. vaikkapa "uskomus" ja "laiskimus") ja tarkoittaa sekä sitkeää harhakäsitystä että sitä jääräpäätä, joka ei tuosta käsityksestä luovu kirveelläkään. - Mumpsimus tuli tänään s-postiin "päivän sanana" wordsmith.org:n A.Word.A.Day-postituslistalla:

"mumpsimus (MUMP-suh-muhs) noun

1. A view stubbornly held in spite of clear evidence that it's wrong.
2. A person who holds such a view.

[According to an old story, a priest used the nonsense word mumpsimus
(instead of Latin sumpsimus) in the Mass. Even when told it was incorrect, he insisted that he had been saying it for 40 years and wouldn't change it. The expression is "quod in ore sumpsimus" ('which we have taken into the mouth'). Earliest documented use: 1530.]"

Mumpsimus-sitaattilainalle on kauniissa kielessämme selvä tilaus: tällä saitillakin näkyy joskus mumpsimuksia, kun ristikossa jokin täysin virheetön vihje ei mahdu kaaliin, vaan perusteluista huolimatta aletaan jankuttaa sijaan omia "loogisuuksia". - Ja päivänpolitiikassakin joku aina mumpsii jotain, ja muuallakin: esim. jos sekalainen - enimmäkseen järkevä ja aikaansaapa - talkooporukka rakentaa jotain, niin yleensä siellä joukossa on joku mumpsimus, joka "tietävänä" tolittaa omaa mumpsimustaan että "ei kun pinkopahvista se tehhä pittää", vaikka olisi todistetusti väärässä.

Niin että voimia sisuiluun: periksi ei anneta ja opiksi ei oteta - mumpsimisiin!

124. turutar1.7.2013 klo 23:10

Tuohon M-T:n kakkoskohtaan liittyen: eikös vanha jäärä ole sama asia?

125. Mäkis-Tartti1.7.2013 klo 23:17

Kyllä kyllä, mutta minua vain riemastutti tuo (minulle uusi) sana "mumpsimus", kun se kuulostaa niin suomelta vaikkei sitä olekaan.

126. pelaaja31.7.2013 klo 20:05

Kumpi on suomeksi oikein tai oikeammin: vihjeytys vai vihjeitys? Molempia näkee laatijoittenkin sanomana.

127. HT31.7.2013 klo 23:33

pelaaja:

Vihjeittäminen on asetettu termiksi, jota tietysti voi noudattaa tai olla noudattamatta. Tuossa on aiheesta pitkästi:

-http://tinyurl.com/m3er6p7

Asian vatkaaminen alkaa viestistä 11.5.2005 klo 23:14.

Näkyvät kertovan, että on kysytty peräti kielitoimistonkin kantaa ennen päätymistä vihjeittämisen kannalle.

128. pelaaja1.8.2013 klo 11:07

Jopas jotakin. Kiitos vaan, HT. En ollut onnistunut juuri tuota säiettä itse löytämään.
Vihje>vihjeistö vaan ei vihjeystö, joten vihjeittää sopii mullekin.
Vehje>vehkeistö vaan ei vehjeistö. 'Varustaa vehkeillä', hah, vehkeistää.

129. Jaska14.8.2013 klo 16:55

Olen huomannut, että demonstratiivipronomit tämä ja nämä ovat lehtikielessä vallanneet alaa persoonapronomineilta hän ja he. Tällä viikolla tapauksia on esiintynyt Hesarissa ja Iltiksessä päivittäin.

Tänään toimittaja (kesä-?) Elina Koivisto tämättelee jutussa Hurmuri & hirviö:

Bulger sitoi miehen tuoliin, kiskoi tiedon rahojen kätköstä ja ampui tämän.

Flemmin todistuksen mukaan Bulger kuristi tämän, koska nainen käytti huumeita ja yritti käyttää gangsterien nimiä, aina kun joutui pulaan.

Kerrassaan kökköä. Ostan silti huomennakin Iltiksen...

130. Matti25.8.2013 klo 19:02

Radiossa selostaja kertoi, että heittäjä solkeaa yli 80 metrin heittoja kerta toisensa perästä. (Heittää solkenaan, tai suoltaa - näin se kai pitäisi sanoa.)

Uutisissa taas kuulimme, että Syyrian kemialliset aseet ovat Obamalle se punainen raja, jonka ylittäminen ... Selostaja kai haki punaista vaatetta tai viimeistä rajaa.

131. HT25.8.2013 klo 20:05

Punainen raja on tuossa siirtynyt englannin kielestä suomeen. Näitähän riittää, esim. "Israeli Prime Minister Benjamin Netanyahu said on Sunday that Iran was getting closer to the 'red line' he set for its nuclear program and warned the international community not to be distracted by the crises in Syria and Egypt."

132. Matti26.8.2013 klo 15:19

Kas, tuohon en ollut vielä törmännytkään. Nyt olen. HT kiitos!

133. Matti26.8.2013 klo 15:23

Keski-Uusimaassa urheilujohtaja puolusti Moskovan ottelijavalintoja ja sanoi, että johonkin se rima on vedettävä.

Matti Nykänen taas kertoi suhdekriiseistään ja sanoi, että jossakin vaiheessa tikusta tulikin härkänen.

134. Marco Poloinen26.8.2013 klo 17:12

Tuosta Matin fraasista voisi "väkisellä vääntää" arvion, että Mervi on laittanut Matin (Astridin Eemelin tavoin) liiteriin vuoleskelemaan. Tikustahan ei luonnollisesti kovin isoa härkää saa vuoltua...

135. Matias-Myyrä31.8.2013 klo 11:55

Hinta: 127990
3h k plaaksosta

Kaupan nopealle 2008 täysinrempattu kolmio hiihtäjäntie 6a3kerros autopaikka on.kylppärissä lattia läppäri.keittiö uusi liukuovikaapistot uudet.sähköt.lattiat yms kunnossa .tekstaa tai mailaa .pian.

-------------

Mitähän mahtaa tarkoittaa "kylppärissä lattia läppäri"?
Onko hänellä kylppärin lattialla kannettava tietokone?

"hiihtäjäntie 6a3kerros autopaikka on"
Onko osoite "Hiihtäjäntie 6 A 3" ja sen lisäksi on "kerrosautopaikka"?

"sähköt"
Siis ilmoittaako hän, että asunnossa on sähköt. Olisikin ihmeellistä, että kaupunkialueella kerrostaloasunnossa ei olisi sähköjä.

Välimerkkien viereen on pari kertaa iskenyt välilyönnin, mutta nekin väärälle puolelle.

Mailaa hän pyytää lopuksi. Tekisi todella mieli käydä näyttämässä pesäpallomailaa tuommoiselle kielenraiskaajalle. ;-)

Jos hän on tehnyt remontin yhtä huolellisesti kuin tuon myynti-ilmoituksen, niin minua ei ainakaan tuo asunto kiinnosta.

[http://kuopionkirppari.fi/ilmoitus.php?osasto=myy daan&i=408196]

136. Matias-Myyrä5.9.2013 klo 17:28

Virallinen kansalaisaloite Oikeusministeriön sivuilla:
-----

Kansalaisaloitteen otsikko
Lääkäreltä kielletään lausunnon antaminen potilaasta, nakemättä ja tutkimasta potilasta itse lainkaan.
…
Aloitteen sisältö
Laaditaan laki joka kieltää lausunnon antamisen potilaasta, tätä näkemättä ja tutkimatta. Erikoislääkärin lausunto ja tutkimukset riittävät. Kelassa ja vakuutusyhtiöissä käytetään tallaisia "haamulääkäreitä" joista ei ole tarjolla edes nimitietoja.

Perustelut
Lääkäreillä on pitkä koulutus ja erikoislääkäreillä on vielä pidempi. Näiden ammattilasten yli kävellään jatkuvasti, asettaen heidän tutkimuksensa ja diagnoosinsa kyseenalaisiksi. Lukuisat ihmiset joutuvat kurjuuteen ja hätään haamulääkäreiden ylimalkaisten lausuntojen takia. Asiaan on saatava korjaus.

-------

(Lääkäritkö ammattilapsia?)
Aika monta virhettä on aloitteentekijä saanut lyhyeen tekstiin mahtumaan. Kyllä pitäisi noinkin viralliseen paikkaan laitettava teksti oikoluettaa jollakin, ellei kirjoittaja itse kykene virheetöntä tekstiä tuottamaan.

[https://www.kansalaisaloite.fi/fi/aloite/495]

137. matts23.2.2014 klo 08:53

HeSan nettilehden (ja varmaan muidenkin) otsikointi on luisunut täysin ala-arvoiseksi!

138. iso S23.2.2014 klo 11:18

Häh? Täysin? Siis kaikki otsikot ovat ala-arvoisia? Vuodenvaihteessa siirryin paperiversiosta nettilehteen eikä rappeutuneeseen silmääni ole pistänyt täydellinen otsokoiden ala-arvoisuus. Joitakin yksittäisiä tapauksia on epäilemättä ollut, mutta en nyt osaa mainita esimerkkejä, vaikka juuri selasin tämän päivän lehden.

Siispä matts voisi perustella (ja kenties lieventää) tuomiotaan ja valaista asiaa esimerkein.

139. matts23.2.2014 klo 11:58

TODENNÄKÖISIÄ PERHEITÄ KUIN EDUSKUNNASTA NÄYTTÄÄ
HeSa 21.2.14

140. matts23.2.2014 klo 12:02

Po Toisennäköisiä sorry

141. Jaska23.2.2014 klo 16:59

Tarkoittaakohan se perheitä, jotka ovat erinäköisiä kuin kansanedustajien keskustelussa kuvaillut perheet. Eivät siis ole hetero- tai homoperheitä? TranSUPERheitäkö?

Kelvoton otsikko tosiaan. Ellei aivopieru, niin ainakin -tuhnu. Toimittaja on kuitenkin Helsingin Sanomien kelvolliseksi katsoma, joten osannee asiaan keskittyessään otsikoida tuhnuamattakin.

142. Jukkis23.2.2014 klo 18:05

Ihme nilitystä. Otsikko "Toisennäköisiä perheitä kuin eduskunnasta näyttää" on tosi hyvä, kuvaa erinomaisesti jutun sisältöä.

143. Matti23.2.2014 klo 20:06

Radiossa pyörii ohjelmasarja Aristoteleen kantapää, jossa herkutellaan pieleen meneillä sitaateilla. Seuraava on lähes ylittämätön: Lapsi jäi pesuveden jalkoihin.

144. Jaska23.2.2014 klo 20:47

Jukkis on lukenut jutun, minä en ole. Otsikon perusteella sisältö ei minulle valjennut. Arvattavasti se liittyi eduskunnan keskusteluun homoseksuaalien avio- ja adoptio-oikeudesta, josta esitettiin vastakkaisia näkemyksiä.

Kovisten useimmista vihjeistä en pysty suoraan päättelemään ratkaisusanaa. Joskus ei yhteys vihjeeseen avaudu, vaikka ratkaisusana muotoutuu risteävien avulla. Minusta lehtiotsikon ei pidä olla kovisvihje.

145. Funny23.2.2014 klo 21:58

Aukeaman pääotsikkohan on "Eduskunta keskusteli pitkään avioliiton määritelmästä". Voisi luulla, että se valaisee hieman asiaa.

Mutta on tuossa samassa lehdessä muitakin 'kovisvihjeitä', esimerkiksi "Huolien liputus auttaa nuoria", "Terassikapina hautuu jo", "Rasvan ei pitäisi vaarantaa Koli-teosta", "Hytit alkavat pyöriä vappuna".

Eihän otsikon tarvitse kertoa kaikkea, sen tarkoitushan on herättää lukijan kiinnostus.

146. Jaska23.2.2014 klo 23:05

Täytyy tunnustaa, että Funny on oikeassa. Kiistämättä ko. huono väliotsikko kiinnosti minua jopa kolmen kommentin arvoisesti. Tämä siis viimeinen.

147. pelaaja24.2.2014 klo 17:41

Entäs sitten LIENI?
IL netti (seksiä Kymppiuutisten takaseinällä):
"Tässä kohtaa kiusallisempaa lieni vielä se, että nyt lemmentohinat asettuivat kuvakulman ansiosta suoraan lähetyksen keskiöön."

Niin tai näin, asian tuosta ymmärtää. Lienee ollut kiusallista => lieni kiusallista?

148. Matias-Myyrä24.2.2014 klo 18:01

Missähän vaiheessa kielitoimisto hyväksyy "alkaa lienemään"? :)

149. Marco Poloinen24.2.2014 klo 20:12

Toivottavasti pian, mulla alkoi lienetä (saattoi kyllä lieniäkin) jo viime viikolla!

150. pelaaja24.2.2014 klo 20:24

No se, lienin oikeassa tai väärässä.

151. Antti25.2.2014 klo 16:49

Unkarin "lenni" merkitsee "olla".

152. Matti31.3.2014 klo 13:50

"Jalkapallohuliganismia Ruotsissa. Mies kuoli sairaalassa saamiinsa vammoihin."
Mihinkähän hevoskuuriin äijäparka on laitettu.

153. matts1.4.2014 klo 17:27

Joo ei uskalla mennä sairaalaan Ruotsissa!

154. Matti23.4.2014 klo 23:32

"Katsotaan seuraavaksi lähiöiden lämpötila", ilmoitti meteorologi Anne Borgström.

155. Jukkis24.4.2014 klo 09:26

Aika mainio, koska itse ihmettelin jonkin aikaa että mitäs sellaista ihmeellistä tuossa on että se piti tänne laittaa. Iltapäivälehdethän lupaa lööpissä esim. sadan paikkakunnan sään, ja sieltä sitten varmaan löytyy sellaisia hyödyllisiä tietoja kuin että Espoossa on tiedossa +15 astetta, kun taas Kauniaisissa on luvassa +15 astetta ja Vantaalla on luvassa +15 astetta. Ei yhtään yllättävää, jos kerrottaisiin että Kontulassa on luvassa +15 astetta, kun taas Malmilla on luvassa +15 astetta, ja sitten kaikkia jakomäkeläisiä kiinnostava tieto, että siellä on luvassa +15 astetta.

156. Matti25.4.2014 klo 01:38

"Pikkupojilta tuli kaislikkoon Valkealassa", otsikoi Kouvolan Sanomat.

Kyse on poikien tulitikkuleikeistä. (Tämä on lainaus sivustolta Aristoteleen kantapää.)

157. iso S9.5.2014 klo 21:28

Suomen euroviisuedustaja, joka on harjoitusten perusteella luonnollisesti ennakkosuosikki, vetää kappaleensa englanniksi. Semifinaalissa suomennos meni paikoitellen yli hilseeni.

"Kaikki sanat eivät koskaan muutu." Mitä se on? Siiskö että jotkut sanat muuttuvat joskus (kenties eri aikoina), mutta kaikki eivät koskaan samanaikaisesti, vaiko että jotkut, kenties useimmat sanat muuttuvat ajan kuluessa mutta jotkut eivät ikinä (eikö olisi silloin selvempää sanoa että jotkut eivät muutu) vai jotain muuta, mitä kuka häh?

"Tietäen siitä yhtään mitään" nyrjäyttää kielikorvani lopullisesti. "Tietämättä mitään" mahtuu järkeeni, mutta "tietäen mitään" ei. Kuulostaa Google-käännökseltä jostakin "knowing nothing" -tyyppisestä fraasista, joka toimii englanniksi, mutta ei suomeksi.

158. Matti10.5.2014 klo 16:59

Paras elokuva koskaan -tyyppinen kielenkäyttö on yleistynyt. Suoraan englannista: best ... ever. Onhan se näppärä rakenne, mutta omaan kielikorvaani se särähtää. Vai pitääkö vaan alkaa hyväksymään?

159. Funny10.5.2014 klo 19:40

Olen ollut huomaavinani, että toisilla kääntäjillä on hinku kehittää suomen kieltä. Se tapahtuu juuri niin, että kopioidaan englannin kielestä muotoja. Osaksi varmaan on kyse ammattitaidottomuudesta, ei tunneta oman kielemme vivahteita.

Olen aina ihmetellyt, miten amerikkalaisten sarjojen oikeudenkäynneissä puolustusasianajajat voivat ristikuulustella todistajia. Kääntäjät eivät tiedä, että meillä sitä kutsutaan vastakuulusteluksi. Kaikenlaiset hassut käännökset ovat viime aikoina yleistyneet. Olen odottanut, milloin joku "vastaa oveen", ja äskettäin se tapahtuikin.

160. pelaaja10.5.2014 klo 22:01

Kiitos tiedosta, Funny! Minäkin olen luullut, että ristikuulustelussa sekä syyttäjä että puolustaja kuulustelevat todistajaa. Mainitsemasi vastakuulustelu tuntui ihan vieraalta termiltä, joten tietysti vähän tutkailin. (Tutkailin? Tässä kohta epäilee jo mitä tahansa sanaa..) Jopa Nykänen näyttää selittävän ristikuulustelun oikein. Se ei siis ole edes mikään uusi väännös. Jossain välissä sitten Matlock yms. ovat ottaneet vallan. Perhekielessä mies kyllä oletettavasti edelleen joutuu vaimonsa tai vaimo miehensä ristikuulusteluun vaan ei vastakuulusteluun.

161. Funny10.5.2014 klo 23:01

Sekaannus on kyllä ymmärrettävä, eri lähteissä on vähän eri tietoa siitä, mitä meillä ristikuulustelu tarkoittaa. Wikipedian mukaan se on eräs poliisikuulustelun muoto, eikä oikeudessa tapahtuva. Englannin kielessä käytetty sana cross-examination näköjään tavallisissa sanakirjoissa saatetaan kääntää ristikuulusteluksi. Olettaisi kumminkin, että esim. Matlockin suomentaja olisi tutustunut lakikielen sanakirjaan.

162. HT11.5.2014 klo 09:10

Kiinnostus heräsi, kun on aikanaan tullut toimituksi tulkkina kuulusteluissa ja oikeudenkäynneissä. Ei tullut tuo termi koskaan vastaan, mutta vilkaisinpa nyt sellaista kuin Oikeussanakirja englanti-suomi, tekijä hovioikeudenneuvos Paavo Soukka, julkaisija Suomalainen lakimiesyhdistys. Cross-examination selitetään: "Vasta- eli ristikuulustelu, so. vastapuolen kutsuman ja tavallisesti jo kuulusteleman todistajan kuulusteleminen." Cross-examine: "Ristikuulustella, toimittaa ristikuulustelu, so. kuulustella vastapuolen kutsumaa ja tavallisesti jo kuulustelemaa todistajaa."

Lakikielen sanakirja suomi-englanti, tekijä Matti Joutsen, kertoo ristikuulustelu-sanasta: "toimittaa todistajien r. (kuulustella todistajia vastakkain) question witnesses against one another."

163. pelaaja11.5.2014 klo 09:56

No sittenhän tuo Soukan ristikuulustelu olisi juuri sitä, mitä kansa ja Matlock sanalla ymmärtävät. Ja Joutsenen ristikuulustelu olisi sitten se vastakuulustelu.
Nytpä pitäisi päästä käymään oikeudenkäynnissä tai oikeusistunnossa - tarkoittanevatko nuokaan 2 sanaa samaa asiaa...

164. Jukkis11.5.2014 klo 10:05

Mä olen aina luullut että ristikuulustelu tarkoittaa sitä, että poliisi tai lakimies kuulustelee silleen ovelasti niin, että kuulusteltava lopulta sekoaa ja puhuu itsensä kanssa ristiin. Ja sitten poliisi tai lakimies sanoo että "Haa, gotcha!".

165. Funny11.5.2014 klo 10:49

No niin, ei olisi kannattanut tehdä suurta numeroa asiasta. Sanalla on näköjään useita merkityksiä. Mutta opittiin taas jotakin.

166. arvid15.5.2014 klo 15:10

Jenkeissä asuvan tyttäreni facebook-viestistä poimittua: Finnish is great language: The spruce is on fire, the spruce returns, the number six is on fire, the number six returns, six of them are on fire, six of them return, your moon is on fire, your moon returns, six pieces. Nämä kaikki voidaan ilmaista suomeksi kahdella sanalla: kuusi palaa. Tämä olkoon myös vinkkinä kirja-arvoitukseeni 1/50 KAPPALETTA (siis vähän "jenkkiä" ja perään verbi)

167. Matti15.5.2014 klo 20:57

Onko kysymys rehabilitoinnista?

168. arvid15.5.2014 klo 23:45

Ei ole "pienestä" Kuusesta kysymys kirja-arvoituksessa. Luulisi verbin ohjaavan kysymäni kirjan jäljille helpostinkin kun verbi on jo tiedossa. Kotimainen. Kirjailijan teokset olivat suosittuja maassa, johon Matin kommentti viittaa. (Tämä helpotus kuuluisi Mikä kirja-säikeelle, jossa kohta varmaankin näemme oikean vastauksen).

169. iso S16.5.2014 klo 18:33

Sarjassamme kyllä ja ei: katselin (vihdoinkin) dokumenttisarjan "Maapallo lintujen silmin" viidennen osan. Siinä kerrottiin mm. neitokurjista, jotka muuttavat Himalajan yli solia hyödyntäen. Erityisen vaarallista paikkaa nimitettiin kuoleman rotkoksi, jossa vaanivat monenmoiset kotkat ja ties mitkä haaskahaukat. Tämän turmiollisuutta korostettiin sanomalla "monet kurjet eivät selviä tästä hengissä." Itse uskallan väittää että monet selviävät, tai muuten moinen tehoharvennus johtaisi lajin aika nopeasti sukupuuttoon. Monet voivat siis samanaikaisesti selvitä ja olla selviämättä. Ihmeellistä mutta mahdollista, koska kyseessä eivät ole samat monet.

Väärinkäsitysten välttämiseksi tuollaisessa tilanteessa ei mielestäni pitäisi käyttää kieltomuotoa monien kanssa, jos kyseessä kuitenkin on selkeä vähemmistö. Voisi sanoa yksinkertaisesti, että monet/useat kurjet menehtyvät. Silloin ei syntyisi väärää mielikuvaa traagisesta prosenttiosuudesta.

170. pelaaja16.5.2014 klo 19:19

Entä tämä sitten (Iltalehden juttu naisen kehon erogeenisimmista alueista):
"Tutkimukseen osallistui 30 18 - 30 -vuotiasta naista."

Olen itse erityisen huono numerokirjoituksessa mutta tuo toimittajan väljä ilmaisutyyli näyttää miltä näyttää ja pani vanhan hämmentymään entistä enemmän. (Väljyyttä koko artikkelissa riittää muutenkin. 30 naista 'tutkittu, hmm.)

171. Jaska16.5.2014 klo 22:28

"Kaikki kurjet eivät selviä hengissä" olisi ollut simppeli ja hyvä ilmaus.

Selvyyden vuoksi olisi Iltalehden toimittaja voinut kirjoittaa: "kolmekymmentä 18-30-vuotiasta naista" (ekan viivan pitäisi olla pitempi, mutta en osaa loihtia sitä näppäimistöltä). Ihan OK myös "30 naista iältään 18-30 vuotta."

172. Hakro16.5.2014 klo 22:50

"kolmekymmentä 18–30-vuotiasta naista"

Se pitempi viiva syntyy alt+0150. Oikein pitkä ajatusviiva — on alt+0151.

173. Jaska24.5.2014 klo 13:10

Helsingin Sanomien Maija Aalto liittyy suureellisten toimittajien klubiin sivulla A 28:

"Arkkitehdin ajatus kaupungista oli sen sijaan suureellinen: ensin tehdään viheralue ja sitten mietitään, miten asuinalueet asettuvat ympärille."

174. -18.8.2014 klo 12:32

Iltalehti: "Kaija Koo, oikealta nimeltään Kaija Kokkola, löi itsensä läpi 1993-luvulla albumillaan Tuulten viemää..."

Ei kai yksittäiseen vuoteen voi liittää "-luvulla"?

175. Jaska18.8.2014 klo 21:54

Juu, sen pitää olla toisin päin: luvulla 1993. Albumilla on siis kappale nimeltä 1993, josta tuli superhitti. Sillä Kaija K, oikealta nimeltään Kaija Kokkola, runttasi itsensä läpi tavislaulajat ja starat erottavan muurin.

176. pelaaja26.9.2014 klo 13:27

"Valvontakameran video sai vanginvartijan uskomaan haamuisiin."

Jos "haamuisiin" on suomea niin sitten varmaan myös "aaveihin" on ok?

177. pelaaja26.9.2014 klo 13:29

Ai niin, nuo haamuisevat löytyivät Iltalehden nettiversiosta tänään.

178. -26.9.2014 klo 13:41

"aaveihin" on ihan ok!
Kielonen:

aave: yliluonnollisena olentona näyttäytyvä (vainajan) henki, haamu, kummitus. Pelätä aaveita.
Kuv. Mustasukkaisuuden aave. Nähdä aaveita keskellä päivää kuvitella olemattomia (vaaroja).

yks. nom. aave
yks. gen. aaveen
yks. part. aavetta
yks. ill. aaveeseen
mon. nom. aaveet
mon. gen. aaveiden, aaveitten
mon. part. aaveita
mon. ill. aaveisiin, aaveihin

179. pelaaja26.9.2014 klo 14:30

Jaaha. Voihan aavehet.
Olisitpa samalla laittanut listan myös haamuista. Kai senkin mon. ill. sitten on haamuisiin, haamuihin.

180. Ari19.11.2014 klo 12:05

"Jolla hakee joukorahoitusta..." IS:n radiouutistoimittajalla niin nopea ja lyhentävä puhetapa että jää mm. kaksoiskonsonantit yhden varaan. Mutta hänhän ei kai olekaan syntyjään suomalainen.

181. Eki5.12.2014 klo 15:42

Radio Nostalgialla Susanna Heikki tänään Iskelmän pikkujouluristeilystä: "Itsekin olen aikomassa hyppäämään laivaan."

182. Eki29.1.2015 klo 09:39

Kuvateksti tänään Iltiksessä: "Elinkeinoministeri Jan Vapaavuori saapui Linnaan yhdessä eläinlääketieteen tohtorivaimonsa Outi Vapaavuoren kanssa."

183. matts29.1.2015 klo 21:51

Hyvin on vakka kantensa valinnut kun tohtori omasta takaa.

184. Jaska30.1.2015 klo 22:30

Ingressi viime tiistain Iltiksen jutusta Tekikö Urpilainen turhaa työtä:

"Jutta Urpilaisen neuvottelemat Kreikka-vakuudet näyttäytyvät entistä onnettomimpina Kreikan sunnuntaisen vaalituloksen myötä."

Sama virhe myös tekstissä, joten tuskin lipsahdus. Ei muuta kuin toimittaja kielikorvahuuhteluun!

185. Eki17.2.2015 klo 08:50

Radio Nostalgialta taas, huomenta! Ainakin kahteen otteeseen aamujuontaja puhui kaoottimaisesta liikenteestä.

186. kravattimies2.3.2015 klo 01:08

HS otsikoi kaksimielisesti:

Poliisi löysi Oscar-palkitulta näyttelijältä varastetun arvoasun

187. Eki15.3.2015 klo 10:06

Pop'n'roll on koko perheelle suunnattu comedypanel-show.

Eikö löytynyt enempää freesejä ilmaisuja:

Pop'n'roll is hela familylle pointattu comedypanel-show.

188. Eki1.5.2015 klo 12:00

Yksinäinen susi kiinnostaa toiselta suunnalta lähestyvää susiparia.

Tämä voisi olla ihmisten elämästä kertova, mutta on ihan suora sitaatti luonto-ohjelmasta.

189. Matti2.5.2015 klo 20:57

Se voisi kuvata myös Yön susien kokoontumista.

190. Eki23.5.2015 klo 16:59

Nelonen: "Jarkko Tammisen Big Bang! -viihdeshowssa nähdään tänään Lauri Tähkä, Sanni, Jani Sievinen ja Tuomas Kauhanen. Puolitoistatuntinen viihdepotpurri sisältää huumoria, jännitystä, musiikkiesityksiä ja paljon muuta. Ilta huipentuu jakson tähtivieraiden yhteisshow'hun!"

Potpuri on kai joskus aikojen alussa ollut potpourri, mutta ei koskaan tuo sitaatissa mainittu.

191. Pipin pieni23.5.2015 klo 18:29

Ja Vuokilan tekokalju sitaateissa. Ei koskaan mainittu.

192. Hakro23.5.2015 klo 18:44

Le pot pourri on suomeksi mädäntynyt pytty.

193. Jaska24.5.2015 klo 22:06

Vantaan Sanomat viikonvaihde 23.-24.5.:

"Ennuste oli alusta alkaen erittäin huono, leikkaus eivätkä sytostaattihoidot auttaneet."

Virke ei ole alusta alkaen erittäin huono, mutta loppu tekee siitä sellaisen. Vastaavaa näkee päivittäin. Miksi EI on jo vuosikaudet ollut kateissa rinnastuskieltoilmauksesta EI - EIKÄ? Siis jopa toimittajien teksteissä. Onko amputaatio mahdollisesti tapahtunut kielenhuoltajan virallisesta suositusta kuuliaisesti noudattaen?

Ei - eikä -ilmauksella paremmin välttävästi siis: Ennuste oli alusta alkaen erittäin huono, ei leikkaus eivätkä systostaattihoidot auttaneet.

Ennen vanhaan asia olisi kerrottu napakammin kahdella virkkeellä "ja - ei" -kieltoyhdistelmin: Ennuste oli alusta alkaen erittäin huono. Leikkaus ja sytostaattihoidot eivät auttaneet.

194. Jaska24.5.2015 klo 23:00

...virallista...

195. Hakro24.5.2015 klo 23:34

Amputaatio ei ole tapahtunut kielenhuoltajan suosituksesta vaan yhäti kuihtuvan äidinkielen opetuksen seurauksena. Muitakin syitä on, esim. "toimittajien" palkkataso.

Hakro
Toimittaja, mutta aikoinaan hyvän opetuksen saanut

196. Funny25.5.2015 klo 19:08

Ystäväni osti tänään keksejä, joissa tuoteselosteen mukaan on "advokaattitäyte". Niinpä hän välipalaksi pistelee asianajajia poskeensa.

Advocaat = munalikööri

197. Matti26.5.2015 klo 10:12

Verpoorten advokaat on näistä tunnetuimpia tuotemerkkejä. Va oliko se nyt verdorben advokaat?

198. iso S26.5.2015 klo 11:23

Jos se on kuitenkin verboten Advokaat? No ei, Matin ensimmäinen ehdotus ei ollut pilaantunut eikä kielletty vaan tärppää, Schumacher sitä importoi:

_http://www.schumacherimports.com/productimages/ve rpoortenlabel.jpg

199. Funny1.6.2015 klo 14:22

Tähän saakka olen luullut, että frisbeegolfissa heitetään frisbeetä, mutta äsken minulle selvisi, että peliväline onkin frisbeegolfkiekko. Tuommoiseen sanakummajaiseen ainakin mainoksissa törmäsin.

200. matts1.6.2015 klo 14:43

Jos haluatte kuulla kaunista soljuvaa suomenkieltä niin yle-areenasta voi kuunnella tämän päivän mietelauseen! Ei taida enää tulla illalla yle R1:stä?

201. Matias-Myyrä1.6.2015 klo 15:44

Ongelle lähtiessä:
Älä anna tuommoista ruostevapaa.
Anna tuommoinen ruostevapaa.

202. iso S8.6.2015 klo 18:57

Ihminen on riippumaton jos välttää riippumaton.

Mieleen jäänyt (ei tosin sanatarkasti) mietelause tuli n. 35 vuotta sitten jonkun imitaattorin suusta huolitellusta puhetavastaan tunnetun kreivi Creutzin äänellä. Se meni ajatukseltaan näin: "Rakkaus on kuin ripuli. Kun se iskee, sitä ei voi estää."

203. Jukkis14.6.2015 klo 11:07

Tämän päivän Hesarissa on otsikko, jossa esiintyy sana "romutussumaa".

204. matts14.6.2015 klo 11:11

Onko akkain "vempaimet" siinä valtiossa menneet epäkuntoon?

205. Matias-Myyrä14.6.2015 klo 11:55

Onko siis autopurkamon työntekijöillä romutussukat,
Eduskuntaan valituilla edustussukat,
ministereillä hallitussukat,
naispuolisilla kiihdytysajajilla kaasutussukat,
eräällä luistelijalla kajastussukka,
naispainijoilla kampitussukat,
opettajilla koulutussukat,
sokkelinvalajilla perustussukat,
tupakoijilla sauhutussukat,
viittomakielen tulkeilla sormitussukat,
jne...

206. Eki27.6.2015 klo 09:36

Ylen 80-luvun muisteluohjelman tiedoissa oli ainakin Katsossa mielenkiintoinen lause: Lada uusiin kuosiin.

207. Jaska14.10.2015 klo 12:17

Nuoren toimittajapolven tämättelyn korkean veisun ties kuinka mones säkeistö hivelee ah, niin suloisesti vanhan kielikorvaa Hesarissa:

"Miesten ruumiit löytyivät asunnon eteisestä. Esitutkinnan mukaan United Brotherhoodin jäsen oli ampunut ystäväänsä takaapäin, kun tämä oli ollut peseytymässä vessassa. Tämän jälkeen hän ampui itsensä."
- - -
"Esitutkinnan perusteella uhri oli riisuunut paitansa, ripustanut sen makuuhuoneeseen ja mennyt vessaan peseytymään. Tämän jälkeen hänet ammuttiin."

Hienoa, että meitä dementikkoja ajatellen asia kerrattiin yksityiskohdilla höystettynä. Hieman jäi askarruttamaan paidan ripustustapa ja tarkempi löytöpaikka makuuhuoneessa. Henkarissa vai ilman? Tuolin selkänojassa, oven hantaakissa vai peräti vaatekomerossa?

Sanat "se" ja "sitten" on siis kielletty sanomalehtikielessä. Samoin pitäisi olla sosiaalisessa mediassakin. Kiellettyjen sanojen ja ilmausten käytöstä säädettäköön lailinen rangaistus. Tarjoudun palkattomaksi facebook-poliisiksi.

Tämä tämä vaan on tällä lailla, että tässäkin maassa tätä on paljon mälsää. Ei tätä tartte muutaku vähän tsiikata lehtee...

208. Hakro15.10.2015 klo 00:32

>> Sanat "se" ja "sitten" on siis kielletty sanomalehtikielessä. <<

Tällaista en ole huomannut, mutta sen sijaan olen joutunut toteamaan, että urheilusivuilla sana "hän" on ehdottomasti kielletty. Koska myös nimen toistaminen on ilmeisesti noloa, hän-pronominin sijaan kirjoitetaan mies/nainen tai mainitaan kotipaikka ("vantaalainen"), vaikka sukupuoli useimmiten ilmenee jo nimestä ja urheilijan kotipaikka ei kiinnosta kuin naapureita.

Tähän asti luulin, että tällainen sanankäyttö on vain suomalaisten urheilujunttien kirjoitustyyliä, mutta juuri eilen satuin lukemaan El Paísista F1-aiheisen artikkelin, joka tietenkin käsitteli Fernando Alonsoa. Nimi oli viimeksi mainittu lähes 10 senttiä ylempänä, edellisen virkkeen subjektina oli Jenson Button ja seuraavassa virkkeessä "asturialainen" teki sitä ja tätä. Lukijan siis piti tietää, että "asturialainen" tarkoittaa Alonsoa eikä Buttonia – tai jotakuta muuta. Alonson nimeä ei passannut toistaa.

Hän-pronominin korvaaminen mies/nainen-sanalla on levinnyt urheilusivuilta sanomalehtien muillekin osastoille. Minusta se on tökeröä, varsinkin jos kohteena on arvossapidetty henkilö. Miksi ihmeessä ei voi sanoa "hän"?

209. Wexi15.10.2015 klo 00:51

...sitä nyt tartte ihan silmille tulla hyppimään... :-)

210. Ari15.10.2015 klo 08:47

Minua taas on jo pitkään häirinnyt radiossa toimittajien käyttämää sanontatapaa jossa esimerkiksi:

"Huominen sää, se on aurinkoinen."

Kun pitäisi sanoa "Huominen sää on aurinkoinen."

Monet toimittajat, etenkin urheilutoimittajat mutta myös muut käyttävät "se" ja "hän" sanoja turhaan, sellaisissa virkkeissä joissa voisi lyhyemmin sanoa joustavammin, - niin kuin minulle koulussa opetettiin.

211. Funny15.10.2015 klo 20:19

Tuli mieleen, että pystyykö joku kirjoittamaan jatkuvasti täysin virheettömiä lauseita hetkeksikään pysähtymättä tai korjaamatta mitään? Radiossa tai televisiossa puhuessa ei useinkaan ole aikaa miettiä sananmuotoja, eikä myöskään ole mahdollista tehdä korjailuja. Sen tähden ei minusta kannattaisi takertua pieniin kömpelyyksiin.

Nauhoitetut ohjelmat ovat tietysti eri juttu. Joskus on vahingossa lähtenyt ulos leikkaamaton nauha, jossa toimittaja on korjaillut sanomisiaan ja toistanut samoja asioita uudestaan hieman eri muodossa.

212. Hakro15.10.2015 klo 21:09

Olen kirjoittamisen ja kääntämisen ammattilainen, ja tekstiä tehdessäni joudun korjaamaan useimmin kirjoitusvirheitä, toisinaan sananvalinta- ja tyyliseikkoja, mutta tuskin koskaan kielioppivirheitä.

Vastaavasti ammattitaitoisen puhe-esiintyjän pitäisi hallita kielenkäyttö niin pohjia myöten, että rakenteeltaan virheettömät lauseet tulevat ulos suusta jokseenkin automaattisesti.

Onko liikaa vaadittu?

213. Jaska15.10.2015 klo 21:46

Ei ole, mutta ei kukaan pystyne vastaamaan täydellisyyden vaatimuksiin.

214. Kotustelija15.10.2015 klo 22:14

Miksi pitäisikään? Sitä vartenhan on saivartelijat.

215. Jukkis16.10.2015 klo 08:36

Mitähän sitten pitäisi ajatella siitä, että muilta täydellisyyttä vaativa kirjoittamisen ja kääntämisen ammattilainen kirjoittaa että "olen joutunut toteamaan, että urheilusivuilla sana "hän" on ehdottomasti kielletty"?

Väitehän on ihan puppua. Lainaus Iltalehden urheiluosastolta ensimmäisestä aukiklikkaamastani jutusta: "Skrikon piina päättyi vasta maaliskuun alussa, kun hän onnistui maalinteossa Montreal Canadiensia vastaan."

216. [Tarja]16.10.2015 klo 08:43

[No se Iltalehden toimittaja on tietenkin käynyt täällä lueskelemassa, ja ottanut opikseen!]

217. Jukkis16.10.2015 klo 08:50

Miksi sä laitat kirjoittamiasi tekstejä tolleen tosi tyhmän näköisesti sulkuihin? Mikä järki?

218. [Tarja]16.10.2015 klo 08:53

[No kun kehotettiin laittamaan sulut, jos teksti ei suoranaisesti liity säikeen otsikkoon.]

219. Jukkis16.10.2015 klo 09:06

Kuka kehotti? Maailman tyhmin ohje.

220. [Tarja]16.10.2015 klo 09:11

[Kauemmin palstoille kirjoitelleet, ja minähän kilttinä tyttönä tottelen.]

221. Jukkis16.10.2015 klo 09:31

Tuon sulkuhomman voi ymmärtää ketjussa, josta on tarkoitus tehdä kooste. Silloin ketjuun kuulumattomat viestit voi koostaja erotella helpommin pois. Mutta tällaisessa keskustelussa noi sulut on aivan älyttömät.

Ainoa, joka tälle saitille on kirjoitellut kauemmin kuin minä, on Eki. Jos ohjeen noudattaminen on kiinni siitä, kuinka kauan ohjeen antaja on tänne kirjoitellut, niin nyt sitten saat uuden ohjeen: Lopeta tuollainen sulkuhölmöily. Eki saa halutessaan kumota tuon ohjeen.

222. iso S16.10.2015 klo 10:20

Noh noh, Jukkis, älähän ärhentele liikaa. Sinulla on oikeus mielipiteeseesi ja samoin on oikeus "älyttömän" sulkuhölmöilyn kannattajillakin. Minusta tämä on vähän sama juttu kuin vilkun käyttäminen autoa ajaessa. Kyllä vilkkua saa ja pitää käyttää kääntyessä silloinkin kun arvelee että kukaan ei ole näkemässä. Ei siinä tarvitse miettiä, palaako valo silloinkin kun kukaan ei katso. Tällaisessa keskustelussa sulkujen käyttäjä osoittaa ymmärtävänsä, että kommentti ei varsinaisesti ole osa keskustelua, vaan mieleen tullut syrjähyppy eli keskustelua keskustelusta! Vaika koostetta ei tehdäkään (ja mikä takaa etteikö jostakin hiukan olennaisemmasta aiheesta sellainen tehtäisiin vaikkapa Sanaseppoon), hakasuluilla osoitetaan että pelkästään kupletin juonesta kiinnostuneet voivat hypätä kommentin yli.

Iltiksen tv-liitteessä hän ei ole pannassa. Eilen ohjelman "American" yhteydessä kerrotaan, että "seurakunnan pastori tulee matkatoimistoon ja tekee Philipille ehdotuksen, josta hän ei pidä yhtään." Eikö tuollaisessa lauseessa hän viittaa subjektiin (pastori), ja objektiin (Philip) viitattaisiin tuolla urheilusivuilla suositulla sanalla tämä? Ihmettelen kauheasti, miksi pastori tekisi ehdotuksen josta ei pidä. Ohjelmaa katsomatta en tosin voi olla varma. Voihan jokin ihmistä suurempi voima hänet siihen pakottaa.

223. Jukkis16.10.2015 klo 10:37

No hyvä tavaton, ei ihan varmana kukaan, jota tämä aihe kiinnostaa sen verta, että tänne vaivautuu lukemaan, ajattele, että "aha, sulut, enpä lue tuota". Höh.

Ja se on "Americans".

224. Jaska16.10.2015 klo 12:04

Jukkis kysyi 8:36, mitä pitäisi ajatella Hakron eilen 00:32 toteamuksesta, että "hän" on kielletty sana urheilusivuilla.

Pitäisi ajatella, että se oli hyperbola. Mitä sitten pitäisi ajatella Jukkiksen kysymyksestä?

225. Jukkis16.10.2015 klo 12:15

Sitä, että se oli retorinen kysymys.

226. Matti16.10.2015 klo 16:01

Jättäkää ne sulkeet edes nimimerkin ympäriltä pois! Ja miksi niiden pitää olla hakasulut? Ja miksi minuakin nuo sulkuhilpeilyt ärsyttävät?

227. Tarja17.10.2015 klo 09:56

[Olen tottunut olemaan päähän potkittavana, kirjaimellisestikin, joten kaikki tämä täällä on oikeasti aika pientä. Jatkakaa ihan rauhassa kinastelua sulkeista, minä poistun paikalta.]

228. Funny17.10.2015 klo 13:46

[Jos löydät, Tarja, keskustelusivuston, jossa ei kinastella yhtään, mutta keskustellaan sivistyneesti ja vilkkaasti kaiken aikaa, tule kertomaan!]

Tämän aamun Hesarissa sattui silmään tällainen virke:

"Fiskars omistaa nykyään myös koko joukon muiden maiden perinteikkäitä laatumerkkejä kuten ruotsalaisen Rörstrandin tai brittiläisen luksusposliinia tekevän Wedgwoodin."

Miten niin tai?

Tämä liittyy asiaan, joka on minua askarruttanut jo pidempään, nimittäin tai-sanan ylenpalttiseen käyttöön sellaisissa kohdissa, joissa minusta kuuluisi olla ja.

Vielä pahempaa tai-sanan väärinkäyttöä on, kun sillä korvataan sana eli. Varsinkin käännöksissä tuo alkaa olla enemmän sääntö kuin poikkeus. Asiayhteydestä useimmiten ymmärtää, mitä tarkoitetaan, mutta väärinkäsityksiä voi silti helposti syntyä.

229. Matias-Myyrä17.10.2015 klo 13:56

[Minäkin olen käyttänyt nimimerkkiäni [Matias-Myyrä] hakasulkeissa 586 kertaa 344 eri säikeessä. Tosin viimeisimmästä kerrasta tulee huomenna kuluneeksi 2 vuotta. En pidä sitä niin suurena syntinä, että siitä kannattaa ärsyyntyä.]

230. Jukkis17.10.2015 klo 14:29

No ärsyyntyminenhän tämän säikeen idea pääasiassa on. Jos kirjoittaa kauniilla Suomemme kielellä tänne, niin miksi kirjoituksen muoto pitää rumentaa tuollaisella höhlällä suluttamisella?

231. Matias-Myyrä17.10.2015 klo 15:47

Jukkiskin on kerran käyttänyt sulkuja nimimerkkinsä ympärillä säikeessä 4873:

Lähettäjä: [Jukkis] 9.6.2009 klo 19:26
[ Ai helskuta minkä nostalgian aallon tuo Cyril Szalkiewicz sai aikaan. Radion yleisohjelma ennen kahdeksaa aamulla ennen kouluunlähtöä: Tytyttötertsetti, Peipposet, Soosdeko Sinksi, Siril Salkeevits, .... ]

232. Matias-Myyrä17.10.2015 klo 15:54

Onkos tämä sitten eri Matti? Säie 3803:

Lähettäjä: [Matti] 6.2.2008 klo 19:47
[Tää on jo tapissa. Osaako/viitsiikö joku?]

233. Marco Poloinen17.10.2015 klo 16:21

Lienee kohtuullista, että minä poika 'poloinen' tämän(kin) taivastelun taustalta ottaudun osaltani keskusteluun. Kirjoitin Iisakin säikeelle joskus lähimenneisyydessä mm.:

'Ja vielä "on sovittu" -asiaa: kun kommentti ei varsinaisesti koske säikeen otsikon mukaista kohdetta, hakasulkeiden käyttö varsinkin runsaskommenttisessa säikeessä selkeyttää itse asian seuraamista.'

Em. ei ollut tarkoitettu miksikään kategoriseksi käskyksi, vaan hyvän käytännön esittelyksi. Taisipa olla RA, joka aikoinaan ainakin yhtenä näkyvästi lanseerasi käytäntöä käyttöön. Tuossa Iisakin tilanteessa en katsonut tarpeelliseksi/mahdolliseksi eritellä joka ikistä säiettä, jossa tuota menettelyä olisi hyvä käyttää. Ketjuissahan tapa on toiminut hyvin, ja poikkeamisista muistutetaan suht pian. Eri ristikoiden ja alan lehtien yksilöidyissä säikeissä käytännöstä tuskin on pahemmin haittaa jos ei tilastoitua hyötyäkään. Jos esim. 'PuPe 5' -säikeen sekaan alkaa ilmestyä kommentteja PuPe 4 tai PuPe 6 lehden ristikoista, voi jonkin tietyn asian etsijä (varsinkin kiireessä ja joskus jälkeen päin) hyötyä "otsikkoon kuulumattoman" kirjoituksen erottamisesta sulkeilla. Sama pätee myös ko. ristikkoon tai lehteen kuulumattoman keskinäisen kisailun suhteen.

Sulkujen käyttöä voisi tavallaan verrata vaikkapa ministerin jääviyskäytäntöön. Jos herää epäilys, että laillisuudestaan huolimatta homma saattaa näyttää suuresta yleisöstä jotenkin moitittavalle, on parempi toimia varman päälle. Valinta on siis omassa vallassa.

Yleissäikeissä, joissa keskustelu luonnostaan liikkuu maan ja taivaan välillä, ei erottelun tarvetta isommin ole. Esim. juuri tällä säikeellä ei suomenkielisiä juttuja varmasti tarvitse sulutella, sanskriittisia ehkä. Mahdollisesti pienessä uhmassa esillepantu liioittelu tuplasulkeineen (ja nimimerkinkin sulutus) nyt ainakin todennetusti on omiaan herättämään ärtymystä. Hyvän tahdon asioitahan nämä juttupalstojen seikkailut ovat, ja jonkun sortin keskitie useimmiten passeli.

234. pelaaja17.10.2015 klo 16:51

Pitää ottautua. Minuakin sulkeiset ärsyttivät jossain vaiheessa tavattomasti siksi, että jotain ristikkoa ruotiessa jopa just ko. ristikkoon liittyvät kommentit joku saattoi laittaa hakasulkeisiin varsinkin palautusajan umpeuduttua. Sitä en ymmärrä vieläkään. Jatkumoissa kyllä sulut ovat pakolliset. Ketjuthan, esim. AKK, olisivat sekamelskaa ilman niitä.

Tarjalle: älä nyt uhriudu tämän takia. Kukapa meistä ei välillä olisi suutahtanut, loukkaantunut tai vähintään ärsyyntynyt, niin ihmeellistä kuin se onkin.
Hah, opin 2 uutta sanaa Marco Poloiselta: uhriutua ja ottautua :-) Tuossa on täky. Hymiöitä käytetään ja ollaan käyttämättä. Kansalaiset jakaantuvat usein/liikaa/harvoin/ei ikinä -ryhmiin. Hymiöt kuuluvat tai ovat kuulumatta kauniin Suomemme kieleen?

235. Matti17.10.2015 klo 20:10

Matias-Myyrä, yllätitpä minut nyt housut kintuissa. Olen nyt ärsyyntynyt itseeni.

Ymmärrän tokI nämä mm. iso S:n ja Marco Poloisen esittämät perustelut sulutukselle. Ehkäpä se näissä suluissa minua kuitenkin ärsyttää, että yhtä kaikki pidän niitä turhanaikaisina, ylikorrekteina.

Tarjalle pahoitteluni, jos suunsoittoni tuntui päähänpotkulta.

236. iso S18.10.2015 klo 11:36

Matti, voit lepytellä itseäsi sillä että kuulut positiivisessa mielessä vähemmistöön. Viittaan lauseeseesi "Ymmärrän toki...".

Toisessa asiassa olen huonolla menestyksellä peräänkuuluttanut tuota ymmärrystä, joka ei millään tavalla poista mahdollisuutta eriävään mielipiteeseen ja vastakkaisiin perusteluihin. Tarkoittamani asia on ikuinen kiista siitä, saako tällä sivustolla antaa helpotettuja vihjeitä tai suorastaan ratkaisusanoja palkintoristikoihin joiden palautusaikaa on vielä jäljellä. Kielteisen kannan edustajien näyttää olevan helpompi ymmärtää kyselijöitä kuin päinvastoin. Jälkimmäisestä leiristä (kuten arvaatte, en kuulu siihen) ei juurikaan saa ymmärrystä perusteluille. Vallitsee vankka usko että julkisessa keskustelussa auttamattomat ovat ilkeitä ihmisiä, jotka pelkäävät että oma mahdollisuus palkintorahoihin pienenee.

Sinä siis ymmärsit, mutta pidät oman mielipiteesi. Niin pitääkin, jos omat perustelut tuntuvat paremmilta kuin muiden. Minä puolestani ymmärrän, että tämän säikeen tapaisissa keskusteluissa sulut tuntuvat turhilta. Aikoinaan muutamia ketjuja koostaessani olin niistä kiitollinen. Siksi ne eivät minua ärsytä keskusteluissakaan, olivatpa turhia tai ei.

Sitä en tiedä onko joku sitä mieltä että nimimerkkikin pitäisi laittaa hakasulkuihin. Minä en ole. Se mm. vääristää Jukkiksen tilastoa viestin lähettäjistä ihan samalla tavalla kuin muukin useiden nimimerkkien käyttäminen. Suhteellisen uutena tulokkaana Tarja oli luullakseni tehnyt niin kun oli ylitulkinnut ohjeistusta.

237. Eki20.10.2015 klo 08:35

Kaikkien turhien sanojen ("itse asiassa", "tietysti", totanoinniinku" jne.) listalle ryntää idioottimaisen - MTV3:lla ja Subilla pääosin yöllä näytettävän - Voittostudion uudehko juontaja, joka käytti sanaa "kuulkaas" näyteminuutin aikana 5 kertaa, pelkästään kahden tunnin juontoon mahtuu niitä siis satoja kappaleita.

238. Tarja20.10.2015 klo 19:51

Minä yritin, mutta en kertakaikkiaan opi näitä sääntöjä. Se, etten jaksa jatkuvasti olla jonkun hampaissa, ei ole uhriutumista, vaan itsesuojeluvaistoa. Siksi päätin lopettaa, koska tämä ei ole enää hauskaa. En kuitenkaan ollut trolli. Trulli mahdollisesti. Pitäkää hauskaa.

239. Jaska20.10.2015 klo 22:04

Ei ole hauskaa, että vanhat pilkun-, siis tässä tapauksessa sulunsellaiset onnistuivat tulokkaan karkotuksessa.

240. Tarja21.10.2015 klo 14:59

Kerran vielä. Yritin olla paksunahkainen. Yritin ottaa huumorin avuksi. Yritin olla kiltti. Mutta kun jatkuvasti syytettiin änkyröinnistä, letkauttelusta, uhriutumisesta, sulkujen väärästä käyttämisestä (aina joko liian vähän tai sitten liikaa) ja jopa trollaamisesta, niin alkoi tuntua, että minusta on tehty vapaata riistaa, jota kuka vaan saa mätkiä mielensä mukaan. Jos joka kerta täällä käydessäni saan pyyhkiä kyyneleitä silmistä, niin silloin tämä ei ole minun paikkani.

241. pelaaja21.10.2015 klo 19:33

Dramatiikkaa.
Mutta nyt minäkin "kuulun johonkin ryhmään" eli mainittuihin karkottajiin. Saavutus sinänsä. (Tuota ei kannata tulkita, pieleen menee kuitenkin.) Tulin kommentissani 17.10. kirjoittaneeksi vastikään oppimani sanan 'uhriudu'. Kuvittelin olevani kannustava mutta se olikin näemmä syyttelyä :-( Äidinkielenkäyttövirhe.
Netti on ihmemaailma tai ihme maailma. Ja netissä kirjoittaminen varsinkin. Varokaatte. Amen.

242. Marco Poloinen21.10.2015 klo 22:21

Tarja,
kertaalleenhan tämä sovittiin lopetettavaksi. Mutta olkoon, kerran vielä.

Sen verran olen näistä elämän erimielisyyksistä pannut merkille, että kun lähdetään "aina-ei koskaan-koko ajan-joka kerta-jatkuvasti" -linjalle, asiallinen asian käsittely viimeistäänkin muuttuu mahdottomaksi. Kuitenkin muutama huomio:

- änkyröinti-termin kopsasin omasta kommentistasi, jolla luonnehdit itseäsi ja käytin sitä muistaakseni kerran, silloinkin omia vanhoja töppäyksiä käsitellessäni. Ja joo, jotain sarkasmin tapaistahan siinä oli (ihan ansaitun) vahingonilosi vastapainoksi.
- em. kanssa samassa yhteydessä kerran mainitsemani letkauttelu on ollut oikeastaan ainut huumorin laji, jota vähän sitäkin olen minuun kohdistuvan kipakan palautteesi seasta erottanut. Hyvä kun jotain huumoria.
- "uhriutuminen" (vissiin kerran mainitsemani sekin) näyttäytyy minun silmissäni kohdallasi siinä, että koet herkästi sinua syytettävän/ottavan syyksesi sellaisia asioita, joista kukaan ei ole sinua syyttänyt. Yhtenä esimerkkinä; (tietääkseni) kukaan - minä varsinkaan - ei ole syyttänyt sinua ennenaikaisesta (tai ihan luonnollisesta palautuspäivän jälkeisestä) ristikoiden helpottamisesta tms. Anteeksi olit pyytelemässä, vaikka kaikki oli osaltasi ok. ja oikein asiallista ja asiantuntevaa.
- tuplasulku-asian näytti minusta vähän joko/tai asialle; joko halusit kenties kaikkien huomaavan, mitä poloinen on määrännyt sinut tekemään, tai sitten vain kaikkien huomaavan! Oikeaa vastausta en tiedä.
- trollaaminen ei tullut mieleenkään

Historiantutkijoille ja mahdollisille muille kiinnostuneille panen esille säikeet, joissa tähän episodiin liittyviä asioita olen osaltani käsitellyt. Asialinja on ollut lähtökohta, aina ei sanavalinta (huumorissakaan) ole ollut parasta A-luokkaa, mutta sen olen matkan varrellakin myöntänyt. Kipakan palautteen jälkeen on omakin tyyli mahdollisesti ajoittain terävöitynyt (ns. toisen posken kääntämättömyys -syndrooma). Jonkin verran koetin tuoda ihan vilpittömästi positiivisiksi kokemianikin asioita esille, sinua ne eivät näyttäneet tavoittavan. Takuuvarmasti en ole halunnut olla "ajamassa" sinua - tai ketään muutakaan "uutta" yhtään minnekään. Aivan tavalliset asiat ovat pullistuneet ja saaneet minun mielestäni jotenkin ihan omituisia piirteitä.

Mulle passaisi normaaliin päiväjärjestykseen palaaminen, toivottavasti sullekin!

xxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxx

IS-VIIKONLOPPU 25-26.7.2015
Iisakin Ristikot 9/2015
Ristikko Helmi nro 4 (12.10. 2015 alk.)
Kaunis Suomemme kieli 4 (16.10.2015 alk.)

243. Jaska24.10.2015 klo 18:26

Aijaijaijai! Koskee! Viiltää! Tärykalvo halkesi!"

"Pitkäaikaistyöttömyys on kohta korkeimmillaan kuin milloinkaan Suomen historiassa."

Helsingin Sanomat/Paavo Teittinen 24.10.

244. Matias-Myyrä15.1.2016 klo 10:43

Savon Sanomissa tänään:
"Savon Sanomat oli viime vuonna STT-Lehtikuvan kuudenneksi eniten siteeratuin uutismedia. Eniten siteeratuin oli Helsingin Sanomat kuten aiempinakin vuosina Journalisti-lehden teettämissä vertailuissa."

Eikös tuommoinen tuplasuperlatiivi ole virheellinen? Siis "eniten siteerattu" tai "siteeratuin" olisi oikein, mutta "eniten siteeratuin" väärin. Sama virhe on jutussa peräkkäisissä lauseissa.

245. iso S15.1.2016 klo 12:06

Se on sitä savolaista kieroutta ja onneksi ainakin yksi lukija otti vastuun. Mahtaakohan tuo siteeraus tulla noteeratuksi tämän vuoden tilastoa tehtäessä?

246. Juhani Heino19.2.2016 klo 15:59

Työpaikkailmoituksessa:
- Sinun suomen- ja englannin kielentaidot ovat hyvät.

247. Juhani Heino25.2.2016 klo 21:03

kirjassa Vernerin matka maailmalle:
Verneri osti turistikojusta scarabeen välipalaksi, mutta scarabee oli kivestä eikä maistunut hyvältä.

248. Hakro25.2.2016 klo 23:33

JH, mitä mahdat tarkoittaa?

249. Jaska26.2.2016 klo 00:01

Minuakin jäi vaivaamaan, että oliko pässin vai sonnin?

250. Hakro26.2.2016 klo 00:44

Onneksi kirjailija ei kirjoittanut "eikä maistunut hyvälle", vaikka kyseinen maistaja, Verneri, olikin kaiketi ns. hyvä.

Kyseistä teosta en tosin tunne.

251. Juhani Heino26.2.2016 klo 11:51

Mahdan tarkoittaa kivestä-sanaa, kuten Jaska huomasikin.

252. Jaska10.3.2016 klo 21:45

Sipilän iltapäivällä kahdesti huolellisesti artikuloima "silloin kuin" vihloo edelleen korvassani.

253. Jy10.3.2016 klo 21:56

Nykyään eteenkin tulee etenkin etenkin-sanasta käytetty väärä muoto eteenkin.

254. Jaska15.4.2016 klo 11:11

"Bihar sijaitsee niin kutsutulla lehmävyöhykkeellä, hinduille pyhän Ganges-joen halkovalla tasangolla..."

HS:n Tommi Niemisen mukaan tasanko halkoo Ganges-jokea. Pitäisi tietysti olla agenttipartisiippi "halkomalla". Ehkä pelkkä lipsus. En myöskään ihmettelisi, jos nuoren polven journalisti ei vain osaa käyttää partisiippeja ja lauseenvastikkeita kieliopillisesti oikein.

255. Selma15.4.2016 klo 15:52

Iso pudas!

256. Jy15.4.2016 klo 18:17

Tuohon 25.-26.2. "maistua hyvälle": olen aikoinaan koulussa oppinut, että olisi oikein sanoa sekä "maistua hyvälle" että "maistua hyvältä" niin, että molemmat tarkoittavat hyvää makua, mutta ensimmäinen lisäksi maun olemista jonkun hyvän ihmisen mieleinen. Selvemmin sama tulee esiin vaikkapa tapauksessa "maistua sialle/maistua sialta". Lienenkö saanut väärää oppia?

Otinpa siis tarkistaakseni Kielosen verkkoversiosta. Kyllä senkin mukaan, jos oikein tulkitsen, molemmat muodot ovat mahdollisia tarkoittamassa maistettavan hyvää makua:

"1. olla jnk makuinen, aiheuttaa jk makuaistimus. Ruoka maistuu hyvältä, hyvälle. Omena maistui happamelta."

Tuossa tosin ihmetytti tuo "happamelta"-muoto, kun itse sanoisin "happamalta". Täytyi sitten tarkistaa hapan-sanakin, ja totta tosiaan: näköjään sekä a- että e-taivutus on oikein. Opinpa nyt senkin. :)

257. iso S15.4.2016 klo 22:46

Toisessa säikeessä olen maininnut että vaimon mielestä on jotain hassua siinä, kun sanon että makkaralle mennyt sukka on pahanmakuinen. Entisellä kotiseudullani tuo oli aivan tavanomainen sanonta, vaimoni kotiseudulla ei. Sen hän kyllä ymmärtää että sukkamehun maustama makkara ei kutkuta makuhermoja.

258. Jukkis16.4.2016 klo 09:53

Siis että jossain päin on yleisessä käytössä sanonta "makkaralle mennyt sukka on pahanmakuinen"? Outoa porukkaa siellä jossain päin.

259. iso S16.4.2016 klo 10:54

Joo, outo olen, siitä olen saanut kuittia tälläkin sivustolla. Itse asiassa tuota sanontaa taidetaan käyttää vain puhekielessä ja on lievästi epävarmaa, pitäisikö se kirjoittaa yhteen vai erikseen.

Erikseen voin mainita että on olemassa ilmiö nimeltään synestesia. Wikipediasta lainaten:

"Synestesia tarkoittaa aistien sekoittumista. Aistiärsyke aiheuttaa synesteetikolle toisen aistin alaan kuuluvan aistimuksen. Synesteetikko saattaa esimerkiksi nähdä kuulemiaan säveliä väreinä tai tuntea äänteitä makuina.

Tyypillisin synestesian muoto on kirjainten, numeroiden, viikonpäivien tai nuottien liittyminen väriaistimuksiin. Synesteettisiä aistimuksia voi ilmetä myös sellaisen aistin alueella, joka henkilöllä ei normaalisti toimi. On esimerkiksi mahdollista, että sokea synesteetikko näkee kuulemiaan säveliä väreinä."

Löysän sukan ja huonosti muotoillun kengän yhteistyö ei suju. Sukka valuu jalkapohjan alle "makkaralle" ja se ei tunnu kävellessä hyvältä. Meillä syyntakeettomilla esteetikoilla eli synesteetikoilla tuo kalvava tunne jättää pahan maun suuhun, valitettavasti.

Tässä on lievä ristiriita, koska synestesia lienee yleisempää ahkerilla ihmisillä kuin meillä peruslaiskoilla. Laiskoillehan työ ei maistu.

Oikeasti kyse lienee siitä että kaksi aistiverbiä rinnastetaan arkipuheessa synestesian tapaisesti, mutta tosiasiassa perusteettomasti. Jos maku tuntuu niin ajatellaan että tuntuminen maistuu, hyvältä tai pahalta.

Näin grillikauden alkaessa toivotan lihansyöjille sukattomia makkaroita ja kasvissyöjille soijamakkaroita (elokuvan Big Game taustatiedoista opin että sellaisia on olemassa; Samuel L. Jackson on vege ja hänelle ei lihatuote kelvannut).

260. Selma16.4.2016 klo 11:54

Tunnetusti esim. Sibbe oli ja Saariaho on synesteetikkoja. Kai?

261. Jukkis16.4.2016 klo 12:13

Minulle sukkien makkaralla olo tarkoittaa sitä kun pitkävartisten sukkien varret ei pysy ylhäällä vaan valuu alas.

262. Tarja16.4.2016 klo 12:21

Minulla jalan alle valunut sukka on krympyssä.

263. Tarja16.4.2016 klo 12:27

Mikä todennäköisesti tulee ruotsin kielen sanasta krympa "mennä kasaan".

264. Olli Lieni16.4.2016 klo 13:25

Mulla taas ei tarvita edes rypistynyttä sukkaa kun jalkapohjassa tuntuu samalta;-( vaivan nimi on plantaari faskiitti.

265. Eki25.4.2016 klo 17:22

IS nettiasivu: MTV3:lta tuttu Kadonnen jäljillä -ohjelma siirtyy Nelosen ohjelmistoon. Haku ohjelmaan käynnistyi tänään maanantaina.

Tuon version mukaan ohjelman nimi on "Ilmeisesti katoan, kun olen päässyt jäljille". Näinhän voi tapahtua esim. Sisiliassa.

266. Tarja20.5.2016 klo 09:26

Miksi aina on vain linnunpoika? Kai siellä jokunen tyttökin joukossa on. Muuten linnut kuolisivat sukupuuttoon.

267. Jaska20.5.2016 klo 10:56

Jännityksellä tässä vuotellaan, nähdäänkö lammella sorsantyttösiä emonsa vanavedessä jo toukokuun viimeisinä päivinä, vai kuoriutuuko ensimmäinen tyttye vasta kesäkuun puolella.

268. Matti26.5.2016 klo 00:07

Jatketaan säikeessä Kaunis Suomemme kieli 5.

↶ Takaisin aiheisiin Siirry ylälaitaan ↑

KOMMENTOI

6795. Kaunis Suomemme kieli 4

Lähettäjä: *

Teksti: *