KESKUSTELUT > MUUT AIHEET > LINNUN NIMI
682. Linnun nimi
Pena26.1.2004 klo 22:22
Uusimaa:>Linnun nimestä löytyy selitys hyypiälle, nälkäkurjelle ja kitahanhelle.
Kaisa Häkkisen teos selvittää linnunnimien alkuperää.
Helsinki
STT - Sanna Nikula
Hyypiä on vanha nimitys huuhkajalle, riekon nimi tulee linnun riekkuvasta räkätyksestä, kattohaikaran vanha suomalainen nimi oli nälkäkurki ja eksoottista pelikaania kuvailtiin ammoisina aikoina kitahanheksi, "jonka nokan alla on suuri kukkaro, joka wetää koko kannun, ja tähän kukkaroon kerää lintu kaloja pojillensa".
Muun muassa nämä tiedot käyvät ilmi keskiviikkona julkaistusta professori Kaisa Häkkisen kiehtovasta yleisesityksestä suomenkielisten linnunnimien alkuperästä ja kehityksestä nykyisenlaisiksi. Linnun nimi -kirjan on kustantanut Teos.
Tutkimuksen kuvituksena on nyt ensimmäistä kertaa yksissä kansissa julkaistuna kaikki Helsingin yliopiston kirjastossa olevat von Wrightin veljesten lintumaalaukset.
Linnun nimen kirjoittaja Kaisa Häkkinen on tämän hetken merkittävimpiä etymologeja eli sanojen alkuperän selittäjiä Suomessa. Hän on Turun yliopiston suomen kielen professori ja Suomalaisen tiedeakatemian jäsen.
Häkkisen mukaan Suomen nykyisen linnunnimistön muotoutuminen kytkeytyy kirjakielen kehitykseen sekä lintutieteen, lintukirjallisuuden ja lintuharrastuksen alan edistymiseen. Kirja onkin muotoutunut yhteistyössä Turun yliopiston ekologian yksikön dosentin Esa Lehikoisen ja hänen Suomen linnuston historiaa tutkineen työryhmänsä kanssa.
"Kuha kiehuu!"
Alun alkaen nimi on saattanut kuulua vallan toiselle linnulle kuin nykyään. Esimerkiksi kerttu ei vanhassa kansankielessä tarkoita sitä pikkulintujen heimoa, jota se merkitsee nykyisessä kirjakielessä. Se on ollut joko tikan tai palokärjen nimitys. Linnun lisäksi kertuksi on sanottu myös huomattavan tummaihoista naista tai nuorta tyttöä.
Vanhimpia suomenkielisiä linnunnimiä ovat muun muassa riekko ja pyy, jotka kuuluivat jo muinaisten suomalaisten ruokavalioon. Vanhoja nimiä ovat myös muun muassa pääsky ja västäräkki, joiden alkuperä ulottuu ugrilaiskieliin asti. Häkkisen mukaan nämä linnut ovat olleet kautta aikojen tärkeitä siksi, että niitä näkee vain osan vuotta. Muinaiset esi-isät ilahtuivat yhtä paljon kesän tulosta lintujen mukana kuin nykysuomalaisetkin.
Alkujaan lintuja nimettiin niiden ominaisuuksien mukaan. Lintua luonnehtivia tekijöitä ovat olleet esimerkiksi yleisväri kuten keltasirkulla, ulkonäön erityistuntomerkki kuten harjalinnulla ja nokkavarpusella tai koko kuten isolepinkäisellä ja pikkukuovilla.
Nimi on voinut määräytyä myös esimerkiksi linnun pesimäpaikan tai esiintymisympäristön mukaan kuten törmäpääskyllä ja rantasipillä, ravinnon mukaan kuten mehiläissyöjällä, käyttäytymisen mukaan kuten laulujoutsenella tai ääntelyn mukaan kuten naurulokilla.
Linnun nimi voi perustua myös pelkkään mielleyhtymään. Sellaisia ovat esimerkiksi kehrääjä, taivaanvuohi, käenpiika ja kuhankeittäjä, jonka ääntely muistuttaa monen nykysuomalaisenkin mielestä sanoja "kuha kiehuu" - kukas muu niin sanoisi kuin kuhankeittäjä.
(jatkuu)
2. Pena26.1.2004 klo 22:23
(jatkoa)Västäräkki vai kallonpotkottaja?
Samalla linnulla saattoi alunperin olla monta nimeä sen mukaan, mistä näkökulmasta sitä on katsottu. Esimerkiksi västäräkki voisi yhtä hyvin olla myös muun muassa kallonpotkottaja, kalmatrikka, riukuhäntä, nassu, ohralintu ja vestrikka.
On niitäkin lintuja, jotka jäivät kokonaan vaille omaa nimeä kansan suussa, koska olivat niin huomaamattomia. Esimerkiksi rautiainen on sekä Virossa että Suomessa sellainen lintu, jolle vasta lintutieteilijät ovat hoksanneet antaa oman nimen.
Siitä, kuinka jokin nimi valikoituu kansankielestä yleiskielen normiksi vastaavat kielitieteen asiantuntijat ja erikoisalan omat asiantuntijat. Suomen kirjakielen syntyaikoihin ja siis muun muassa västäräkkiä nimettäessä ei suomenkielisiä erikoisalojen asiantuntijoita ollut, joten nimen kehittelyyn ovat osallistuneet useiden alojen ammattilaiset ja innokkaat harrastelijat.
Lähteenä käytetty Kaisa Häkkisen teosta Linnun nimi. Kustantanut Teos. Lähdeluetteloineen 416 sivua.>
http://www.teos.fi/kirjat/kirjat_linnun.php
Täällä on kiva sivu, jossa voit kuunnella lintujen ääntelyä. Klikkaa linnun nimi, niin kuulet sen laulua: (En tosin tiedä mitä kaikkia "pelejä ja playereita" se vaatii.)
http://www.virtual-bird.com/birdsounds.htm
3. jupejus26.1.2004 klo 23:13
Tuostapa tulee mieleen, että miksiköhän niin komea nimi kuin kamelikurki muutettiin strutsiksi.
4. ile28.1.2004 klo 21:57
Joo, Kaisa Häkkisen teos täytynee ostaa, sen verran kiinnostavalta se vaikuttaa.Näin tänään Pukinmäessä parvellisen verran tilhiä kautta tilhejä. Näitä töyhtöniekkoja ei tänä talvena hirveän paljon bongata johtuen siitä, että puista ovat marjat eivät kissoissa vaikka kateissa ovatkin.
Tilheistä kautta tilhistä kerrotaan sellaista tarinaa, että ne pystyvät käyttämään hyväkseen pihlajamarjoihin ajoittain kertyvää alkoholia. Toisaalta tieto, että tilhi polttaa alkoholia muita eläimiä nopeammin, sotii edellä mainittua tietoa vastaan.
5. Ahti28.1.2004 klo 22:36
Voisiko tilhi täten olla viskisieppo jonkin marjaviljamutaatiokäymisen kautta?
6. Pena6.2.2004 klo 21:01
BirdLife Suomi ry:"Lehdistötiedote 6.2.2004
Linnut virittelevät jo kevätlauluaan
Tali- ja sinitiaisen sekä viherpeipon laulua kuulee jo yleisesti Etelä-Suomessa ja muidenkin tiaisten sekä ainakin koskikaran on kuultu tapailleen lauluaan. Lisäksi muutamat pöllölajit, kuten helmipöllö, viirupöllö ja huuhkaja, ovat huudelleet kevään ensimmäiset soidinhuhuilut. Pöllöjen kiihkein soidinkausi on silti vasta edessä.
Päivän valoisan ajan pidentyminen ja viime päivien lauhat säät ovat innostaneet linnut laulamaan. Erityisesti lauhoina ja aurinkoisina päivinä talvilintujen lauluaktiivisuus on suurinta, sillä lämpimien säiden ansiosta lintujen ei tarvitse ruokailla koko valoisaa aikaa, vaan ne pystyvät käyttämään aikaa myös reviirien valitsemiseen ja laulamiseen."
--------------------
http://www.birdlife.fi/
7. Jäyhä Jököttäjä6.2.2004 klo 22:14
Ornitologien bongaripiireissä on jo pitkään oltu ihmeissään varpusten vähenemisen johdosta. Tämän lähes tulkoon jokaiselle suomalaiselle tutun sirkuttajan kanta on muutamassa vuodessa romahtanut dramaattisesti. Onko syynä jokin varpusia suosiva taudinaiheuttaja, vai vähenevätkö lintujen pesintäpaikat? Syytä ei tiedetä.
Mutta minulla on teoria.
Helsingin Vuosaarta halkovan Lokitien vartta reunustaa varsin mittava ja erittäin kukoistava orapihlaja-aita. Kun selkeänä talvipäivänä kävelee aidan vierustaa pitkin, niin tarvitsee megafonia, jos haluaa saada sanomansa päätymään lenkkitoverin korvaan. Syynä ovat aidassa asustavat varpuset.
Onko Ympäristökeskukseen tehty ympäristönsuojelulain kuudennenkymmenennen pykälän mukainen meluilmoitus?
Orapihlaja-aita on tosiaankin kyllästetty virkeästi veisaavilla varpusilla. Onkin varsin todennäköistä, etteivät varpuset minnekään Suomesta ole kadonneet - ne ovat vain muuttaneet kortteerinsa Vuosaaren Lokitielle.
8. Pena10.3.2004 klo 20:43
KS:"Lintumaailman kummajaiset pääsivät kansien väliin
(10.03.2004 13:56) Epämääräisten siipiveikkojen (Auervarae huijaeus) ja kummallisten kukkopoikien (Juppius novus) lajinmääritystä helpottamaan on tehty oma hakuteos. Jaana ja Jaakko Rintalan kirjoittama Outo lintu -opas esittelee eläväisesti lähes 50 lintulajia, joita löytyy kyllä useimpien lähipiiristä vaan ei perinteisistä lintukirjoista. Kyyhkyläisten (Columba amores), yökukkujien (Festariae nocturnae) ja kumppaneiden tunnistamista helpottavat piirrokset ja kuvaukset. Mäkikotkan (Citius altius fortius) ääntelyä on peräti kahta lajia: onnistunutta liitoa seuraa riemukas "jes-jes-jes", lyhyen lennon jälkeen taas mäkikotka pihisee turhautuneesti "shit". Yhtä lyhytsanainen on myös äimänkäki (Cuculus cummastus) yksitavuisella, toistottomalla "häh?" -äänteellään. "
9. Maiju19.4.2004 klo 11:52
Näin lintubongareiden sesonkiaikana sekä kesän kohdalle kolahtaessa oudot linnut tulevat taas:Ellun kana (Callina bohemiae)
On huoleton eläjä, joka kuuluu kantturakoipisten heimoon. Ei muni eikä kotkota. Suo lämpöä harakoillekin. Tavataan yleisesti miltei kaikkialla maailmassa.
Tipu (Curvi bikini)
Lajin tunnistaa sirosta ja viehkeästä olemuksesta sekä muodokkaista rinta- ja pyrstölihaksista. Tipun liikehdintä karistaa hiekat uupuneimmankin kukon silmistä.
Äimänkäki (Cuculus cummastus)
Laji, jolla on suuret silmät sekä suu, joka saattaa olla avoinna vielä pitkään ääntelyn jälkeen. Ääntelee hämmästyneesti vain yhden tavun: häh? ilman toistoja. (Turussa on tavattu äimänkäkiä, joiden vastausääntely on selkeä kui.)
Viskisieppo (Ballandines preferae)
Kuuluu humalahakuisten heimoon. Syntynyt evoluution tuloksena kännikalasta. Saapunut Suomeen Pohjanmaan kautta. Ääntelee toistuvasti hik. On pontikan serkku.
WC-ankka (Toiletus putsaeus)
Ääntely matala ja pehmeä prrruuuthsjuumph.
Siipiveikko (Auervarae huijaeus)
On käkien etäinen sukulainen, selkärangattomien alalajeista alhaisin. Vaeltelee toisinaan viskisieppoparvissa. Hämää lipevällä ääntelyllään erityisesti sellaisen naaraan, jolla on iso pesämuna.
Selvä pyy (Bona fide)
Kykenee näkemään metsän puilta. Se omaksuu vaivatta suuriakin tietomääriä ja sillä on ilmiömäinen muisti.
Nostokurki (Vecotin rascas)
Se on lentokyvytön, onttoraajainen, hidasliikkeinen ja voimakas vaeltaja. Tarvitsee liikkumiseensa ulkopuolista ohjausta.
Uutisankka (Paparazzi nova anatidae)
Laji kuuluu perättömien heimoon. Ääntely ja vaeltelu ennalta arvaamatonta. Omaa haukan katseen, pöllön kuulon ja kanan muistin.
10. Matti19.4.2004 klo 12:03
Maiju, pelastit päiväni! Uskomaton suoritus.
11. Maiju19.4.2004 klo 12:17
Kiitos vain ansiottomista kehuista, Matti. Sain tämän itse sähköpostissa.
12. Tsirps19.4.2004 klo 12:34
Pönttökameran sivuilla on suosikkilintuäänestys vielä parin päivän ajan. Sieltä löytyy myös hyviä linkkejä lintujen ystäville sekä mukava keskustelufoorumi.
13. Sopuli19.4.2004 klo 12:34
Kyllä kierrättäjääkin sietää kehua, Maiju. Siinä olisi kuppilayrittäjille hyviä nimiehdotuksia. Ainakin yksi on jo käytössä, Ellun kana Tampereella. Mansesta löytyy myös kiinteistövälitysliike Köyhä&Poika.
14. Titta19.4.2004 klo 19:21
Näin tänään, kun hupsu naakka yritti rakentaa pesää liian pieniaukkoiseen metallipömpeliin. Pömpelin alla maassa oli risukasa, oksanpätkät kun eivät poikittain mahdu suuaukosta sisään. (Ei, en tiedä mikä se pömpeli on)
15. Kravattimies20.4.2004 klo 05:04
Turun Sanomissa oli Maijun mainitsemista linnuista lisätietoa.Jaana ja Jaakko Rintala ovat keränneet uuteen kirjaansa Outo lintu liki viisikymmentä lajia, joita ei taatusti löydy tavallisista lintukirjoista. Hersyvää kerrontakuvausta täydentää hienosti nauruhermoja kutkuttavat Matti ”Niffe” Nisulan piirrokset.
http://www.turunsanomat.fi/osasto/?ts=1,10,0,0,155 923,2004-03-20
16. Sirkka20.4.2004 klo 14:41
Pönttökameran suosikkilintuäänestyksen alkuerässä oli myös melkoisia nimikummajaisia ihan oikeille linnuille. Mitäs sanoisitte, jos pihallenne tulisivat tepastelemaan esim. hohtosinikka, kalifornianjuoksukäki, kylä- tai mölyturpiaali, lavertajasirppimatkija, pihatyranni, ruskopipilo, rämekurppelo, silmälasivireo, taiturimatkija, vaikertajakyyhky tai viheltäjähiirihaukka.
17. Kravattimies23.4.2004 klo 09:58
Kun lehmähaikara ilmestyi pihapiiriin, niin vaimo sanoi, että pyykin pesi metsässä.
18. Kravattimies12.6.2004 klo 03:45
Tässä lisää siivellä elämistä! Joku on nähnyt suuren vaivan.http://www.bongariliitto.fi/matkakertomukset/austr alia/NSW_Queensland_0308-09_ervasti/01-johdanto.ht ml
Matkakertomuksessa eräs pieni virhe toistuu, ellei ole jo korjattu. QSL pitäisi olla QLD, sekä tekstissä että linkeissä.
19. Pena16.10.2004 klo 17:58
> Muuttolinnuilla vaikeuksia sumussa ja kaupunkien valoissa ---
Sempach
STT, DPA
---
Sveitsiläinen lintujärjestö kertoo saaneensa viime päivinä useita ilmoituksia muuttolintujen joukkokuolemista. Syyksi epäillään sumuista ja pilvistä säätä, joka yhdistettynä kaupunkien voimakkaaseen keinovalaistukseen vaikeuttaa muuttolintujen suunnistusta.
- Useimmiten uhriksi ovat joutuneet punarinnat ja laulurastaat, sanoo Hans Schmid Schweizerische Vogelwarte -järjestöstä.
Asiantuntijoiden mukana kaupunkien ja kylien koko ajan lisääntyvä valaistus mutkistaa muuttolintujen jo muutoinkin haastavaa matkantekoa. Erityisesti pilvisinä öinä valo vetää siivekkäitä puoleensa. Ne joko törmäävät korkeisiin rakennuksiin tai eivät löydä tietä pois valomerestä ja putoavat tuntien lentelyn jälkeen kuolleina maahan, järjestö kertoo.
20. Pena20.7.2005 klo 14:45
> Nettikamera seuraa maakotkan pesääPohjois-Pohjanmaalle on asennettu maailman ensimmäinen maakotkan pesää seuraava internetkamera. Kamera seuraa maakotkan poikasen kehittymistä muutaman viikon ajan.
Maakotkien pesintä on onnistunut tänä vuonna keskimääräistä heikommin. Esimerkiksi Pohjois-Pohjanmaan keski- ja länsiosan sekä Länsi-Koillismaan alueella poikasia on nyt kymmenkunta, kun viime kesänä niitä oli 15. Kotkanpesien tarkastajan Kalevi Tunturin mukaan kolmasosalla maakotkan reviireistä on syntynyt poikasia.
Maakotka-online löytyy Pudasjärven kaupungin kotisivuilta www.pudasjarvi.fi. Oulun Nokian yksikön ja Viestimaan kehittämällä kameralla välittyvät myös kotkanpojan ääntely ja liikkeet.
Kaulushaikaroita on havaittu ennätysmäärä alkukesän aikana. Lintuharrastajat ovat ilmoittaneet noin 600 kaulushaikarareviiristä, kertoi BirdLife Suomi. Viisi vuotta sitten reviirejä arvioitiin olevan vajaat 500.
Runsaimmin havaintoja on tehty Kymenlaaksossa, Päijät-Hämeessä sekä Etelä- ja Pohjois-Savossa. (STT)
http://www.panoraama.com/live/maakotka/
21. Antti Ylönen20.7.2005 klo 15:23
Liekö Pudasjärvelle tullut jo talvi kun tuo ylläoleva linkki avaa pelkän valkoisen sivun?
22. Pena20.7.2005 klo 17:10
Tuskinpa vielä talvi :-)On siinä jotain outoa, joskus näyttää kuvaa, joskus ei. Lieneekö häiriöitä suuren kävijämäärän vuoksi, tuota uutista tuli monesta tuutista tänään.
23. Antti Ylönen20.7.2005 klo 17:35
Katsellaan kuunnellaan kevättä sitten myöhemmin...
24. V-R22.7.2005 klo 00:19
Olisikohan kyse petolinnun perseestä. Eikos maakotkalla ole valkoiset untuvat suojanaan kloaakkisuolen ympärillä.Menee nämä tosi-TV ohjelmat joskus överiksi.
25. Pena12.8.2006 klo 11:30
> Satelliittihanhet saivat nimetMaailman Luonnonsäätiön (WWF) erityisseurannassa olevat kiljuhanhet ovat saaneet nimet. Pariskunta "tottelee" nyt nimiä Finn ja Nieida sekä kiljukaskoiras nimeä Imre. Tällä haavaa linnut ovat sulkasatopaikallaan Venäjällä Taimyrin niemimaalla, yli tuhat kilometriä Uralilta itään.
WWF:n vetämä kiljuhanhien suojeluhanke varusti nämä kolme kiljuhanhea satelliittilähettimin viime toukokuussa Norjan Porsanginvuonolla. Tämän ansiosta kuka tahansa voi seurata lintujen matkaa internetissä osoitteessa www.piskulka.net.
Finn on norjalainen pojan nimi ja lisäksi se tarkoittaa englannin kielellä suomalaista ihmistä. Nieida (lausutaan "Neita") on puolestaan saamea ja tarkoittaa tyttöä. Imre taas on unkarilainen pojan nimi. Unkari on Pohjolan kiljuhanhien tärkeä muuttolevähdysalue.
Kiljuhanhi (Anser erythropus) on uhanalaisin arktinen hanhilaji koko Euraasiassa. (STT)
26. Pena5.1.2018 klo 18:59
IS:"Lintujärjestö Birdlife Suomi päivitti maailman lintujen suomenkieliset nimet.
Suomen ainoa selvästi rasistiseksi arvioitu linnunnimi vaihdetaan.
Kysymyksessä on tutulle tervapääskylle lähisukua oleva laji, joka aikaisemmin tunnettiin nimellä kafferikiitäjä.
Siitä tulee häätökiitäjä.
Ruotsalaiset päättivät jo vuonna 2015 vaihtaa oman kafferikiitäjänsä (kafferseglare) valkoperäkiitäjäksi (vitgumpseglare).
Kafferi on halventava nimitys eteläisen Afrikan bantukansoista. Sitä käyttivät niin hollantilaiset buurit (kaffir) kuin englantilaiset siirtomaaisännät (caffer).
Vuoteen 2006 asti kafferikiitäjän suomenkielinen nimi oli kafferitervapääsky."
27. Jaska5.1.2018 klo 21:08
Entä kafferipuhveli (5040) osumaa. Onko se rasistinen? Onko vain rinnakkaisnimi afrikanpuhveli virallistettu hovikelpoiseksi?
28. iso S6.1.2018 klo 10:19
http://koivu.luomus.fi/nisakkaat/index.php?name=Sy ncerus%20caffer"Tämä sivusto esittelee nisäkäsnimistötoimikunnan ehdotuksen nisäkkäiden suomenkielisiksi nimiksi. Nimistötoimikunta on itsenäisesti toimiva ryhmä, joka antaa ehdotuksensa julkisesti kommentoitavaksi ja lausuntokierrokselle. Nimistön hyväksymisestä päätetään kommenttien ja lausuntojen käsittelyn jälkeen."
Hyväksymisestä en ole kuullut. Ehdotus on tehty 2009 tai aiemmin (22.11.2005 - Nisäkäsnimistö on Henttosen mukaan liki valmis). Vuonna 2009 se löytyi vielä Excel-muodossa ja voi taulukko netistä löytyä edelleen, jos osaa ja viitsii etsiä. Tuolta linkin takaa löytyvältä sivulta pitää etsiä yksitellen.
Syncerus caffer (African buffalo): vanha suomalainen nimi kafferipuhveli, ehdotettu uusi nimi afrikanpuhveli.
Esimerkiksi Wikipedia tarjoaa edelleen molemmat nimet.
Tieto löytyy siis nisäkäsnimistöstä. Biologian erikoisasiantuntijat pystyvät siitä päättelemään, että puhveli ei ole lintu!
KOMMENTOI