KESKUSTELUT > RISTIKOT > IS VIIKONLOPPU 12.-13.8.2023
11311. IS Viikonloppu 12.-13.8.2023
Ylläpito11.8.2023 klo 08:03
Huomenna Kari Vaalamon ja Heli Kärkkäisen 3-. Henrik Lahtinen alkoi heti piilisuransa alussa ottaa itselleen lisähaasteita. Viikonlopun tehtävän erittäin kattavana teemana on maantiede.2. Heppuhei12.8.2023 klo 01:45
Toi Kärkkäinen on kyllä aika hyvä piirtään noita pikkuruisia kuviansa. https://www.hs.fi/kaupunki/art-2000002812311.html
Raivoan kyllä ratkontavaiheessa hyvillekin kuville. Etenkin kun pitää piirroksen perusteella koettaa tunnistaa harvinaisia kasvilajeja, höh. Lepyn toki, kun valaisu syntyy ja kasvain löytyy.
3. iso S12.8.2023 klo 10:30
Onhan se niinkin, mutta toisaalta kasvin kuva ei ole sen hämärämpi vihje kuin teksti "kasvi". Kun ratkaisu syntyy tavalla tai toisella niin googlaamalla voi varmistaa että kyseessä tosiaan on kasvi (vastaa tekstivihjettä) ja kuvaa hakemalla voi varmistaa, onko kyseessä kuvavihjettä vastaava kasvi. Kahdella hyvinkin erinäköisellä kasvilla voi olla kovinkin samankaltainen nimi. Siinä mielessä kuvavihje (jos se on edes likimain oikein piirretty) on parempi kuin tekstivihje. Lisäksi se elävöittää ristikon ulkoasua.Silloin kuvavihje on huono, todella huono, jos se on yksityiskohtaisen tarkasti piirretty mutta kuvaa ihan jotakin muuta kuin ratkaisusanaa. Esimerkiksi kuvassa on selkeästi ahven ja ratkaisu on hauki. Väärinkäsitysten välttämiseksi korostan tietäväni, että kumpikaan ei ole kasvi! Lisäksi korostan, että tämä oli yleisluontoinen huomautus joka ei millään tavallla liity Kärkkäisen piirroksiin (muuten kuin sikäli että ne ovat usein yksityiskohtaisen tarkkoja).
4. Funny12.8.2023 klo 10:53
Eihän koviksissa vihjeen pidäkään olla ns. rautalangasta väännetty. Heli Kärkkäinen piirtää hienoja, tarkkoja kuvia, joissa on paljon yksityiskohtia. Joskus kaipaa suurennuslasia, ja välillä vie aikaa, että keksii, mikä kuvassa on se, mitä kysytään, mutta risteävien avulla sen hoksaa ennen pitkää.
5. pelaaja12.8.2023 klo 20:11
Se on joko niin tai näin tai toisin! Kyllähän tuollainen puhekupla houkuttelee tutkimaan eli ratkomaan. Viihdyin mainiosti mutta innoissani sain sitten yhden ylimääräisen kirjaimen yhden pitkän ratkaisusanan loppuun. En sitä siitä poiskaan saa, joten alkulause sopii myös lopuksi.
6. pelaaja12.8.2023 klo 20:13
=> Minäkö muka taas unohdin kertoa, mitä ratkoin. No, Vaalamon kovista ratkoin.
7. Kuju13.8.2023 klo 12:45
Erikoinen kovis, kun alkuun pääsemisen jälkeen pystyin ratkomaan miltei pehmiksen vauhtia noin 70%:iin asti, mutta sitten alkoi ylälaita tökkiä ja sen nyhräämisessä meni tuntikausia. "VLEDIN" ratkaisusana tuli risteävistä, mutta jäi kuitenkin arvoitukseksi minulle. Kauan aikaa häiritsi eteenpäin menoa väärä sana, jonka kirjoitin OVIEDON KAUNOTAR -vihjeelle. Sitten älysin googlailla.
8. happonen13.8.2023 klo 13:44
Alakerta oli tosiaan helpohko, yläosaa sai pähkiä jokusen hetken. Vähän ikäviä tällaiset ristikot, joissa vaikeusaste vaihtelee merkittävästi. Vasemman laidan kasvi ihmetytti, mutta Tiedon Valtatieltä löytyi selitys (ja oppi taas jotain uutta). Muutama mukava sana, mutta kokonaisuutena ei IS-kovisten parasta A-ryhmää
9. Heppuhei13.8.2023 klo 14:17
Keskellä ruudukkoa vihreän alustan päällä kävelevän ukon juju ei avaudu, että miten ratkaisu liittyy tuohon. Onko Kärkkäisen, Vaalamon vaiko omaa vikaani tämä ymmärtämättömyys?Samoin KUIN NAAPURIMME vihje, siitä ikään kuin puuttuu yksi adjektiivisana, jolloin ratkaisusana jotenkin sopisi siihen yleisesti ottaen paremmin.
Muilta osin tekijäpuoli säästyy nyt tämän kummemmilta kummasteluilta. Että aika hyvin tehty kokonaisuus yleisesti ottaen.
10. eol13.8.2023 klo 15:16
Heppuhei (9.), minusta KUIN NAAPURIMME on hyvä vihje sellaisenaan. Sen sijaan tuon "vihreällä alustalla kävelevän ukon" kohdalta alaspäin lähtevän 8-kirjaimisen sanan vihje ei minusta ole oikein hyvä, sikäli kun olen sen oikein ymmärtänyt.
11. Justiina13.8.2023 klo 17:51
Iltaan mennessä ratkesi koviskin, aamulla selvittelin piiliksen, taviksen ja kääntiksen. Piilis ei ollutkaan helpoimmasta päästä! Koviksessa en myöskään keksi selitystä 'vledin' ja 'kuin naapurimme' -vihjeille ja ratkaisuilleen, sen sijaan "vihreällä alustalla kävelevän ukon" ratkaisu on hyvinkin nähtävissä, kun tarkasti katsoo.
12. Justiina13.8.2023 klo 17:52
Mutta 'vledin' aukeni heti, kun lähetin edellisen viestin!
13. Kuju13.8.2023 klo 19:47
Tuon KUIN NAAPURIMME ratkaisu on kyllä melko kaukaa haettu vihjeeseen nähden, mikäli olen ymmärtänyt oikein yhteyden siihen.
14. happonen13.8.2023 klo 20:17
Naapuri-vihje meni vähän ohi kun ratkaisu tuli risteävien kautta. Nyt vasta kiinnitin siihen huomiota ja sehän on oikein mainio! Juuri sellaista sanoilla leikittelyä, jota ristikoissa pitääkin olla.
15. Joutilas13.8.2023 klo 21:11
Kaiken muun ymmärsin, mutta "laulajatar tsira" ei suostu minulle esiintymään. Muille tämä lienee selviö?
16. Jaska14.8.2023 klo 00:04
Joutilas tarkoittaa, että Tsira on todennäköisesti suostunut esiintymään muille ratkojille. Näin on, mutta ainakin minulle vain Kuukkelissa ratkaisusanan kera.Keskistason kaakkoislohko jälkeen ristikko tosiaan vaikeutui kovikseksi, töks töks. Täyskolmosen puolelle en sentään hiipunut. En silti koe vaikeustason muuttumista laatijan viaksi. Samaa mieltä enemmistön kanssa olen heikoimmasta vihjeestä ukon alle tulevasta ratkaisusanalle. Parempikin oli ollut tarjolla. Hyviä oli oli toki enemmän, eivätkä jääneet vain yksiin!
Sanastosta myönnetään plussa useille pitkille sanoille. Keskipituus valioluokkaa 6,1. Kiusallisesti laatija kuitenkin himmensi (taas) mitalinsa toisen puolen yhdellä alkupiilolla. Joutuu tyytymään eximiaan.
17. Heppuhei14.8.2023 klo 00:21
Tuo vihreän alueen ukko saisi kävellä 2 millimetriä ylempänä, omillaan. Silloin ratkaisusana sopisi minun pirtaani paljon hyväksyttävämpänä.Onko teillä ammattilaisilla joku Excel-pohja, vai millä te laskette nuo kunkin ristikon 6,1 jne arvosanat? Edellyttää ilmeisesti että saatte ristikkoaineiston tekstit sähköisenä? Vai näettekö tosiaan vaivaa naputella sekä vihjeet että ratkaisut käsipellillä siihen Excel-pohjaanne?
18. Elva14.8.2023 klo 07:19
Muutamaan viikkoon ei ole aikaa aloittaa Vaalamoa, joten päädyin piristykseksi ratkomaan Lahtisen piilistä. Ja melkoinen piristys olikin! Ihana piilis, vieläpä yleissivistävä, ei helpoimmasta päästä, ja huomaa ettei laatijakaan ole päässyt vähällä. Vaikka yötä kului, en malttanut lopettaa ennen kuin oli viimeistä sanaa myöten valmis. Paljon kiitoksia!
19. iso S14.8.2023 klo 10:11
Enpä usko että kukaan tänne keskipituuksia laskeva "ammattilainen", esimerkiksi Jaska, saa saa ristikkoa tekstimuodossa. Kyllä sitä katsellaan lehdestä tai digilehdestä, josta sen voi imuroida kuvana tai printata.Ei se niin kauhea vaiva ole laskea pysty- ja vaakasanojen määrää. Kirjainten määrän laskemista voi helpottaa laskemalla ristikon ruutujen määrän, kertomalla sen kahdella ja miinustamalla riveillä ja sarakkeilla olevien vihjeruutujen määrän. Keskipituus selviää sen jälkeen jakolaskulla, jonka voi suorittaa Exseliä vaivaamatta vaikka kännykän laskimella. Laskeskelu vaatii tarkkuutta ja niinpä Jaskakin välillä ilmoittaa ensimmäisen ja toisen arvon.
Exceliin naputtelu on yksi vaihtoehto. Oma vaivansa siinä on mutta tulos menee ehkä varmemmin kerralla oikein. Siinä on kaksi tai taktiikkaa: voi kirjoittaa sanat allekkain tai tehdä "näköispainoksen", kirjain/vihjeruutu per solu. Vihjeitä ei ole tarvetta eikä järkevää tallentaa, jos on tarkoitus laske sanojen pituuksia! Ensimmäisellä tavalla saa tallentamiseen jälkeen helposti Excel-funktioilla sanojen pituudet ja pituuksien summan. Sanojen määrän voi katsoa rivinumeroista. Jälkimmäisellä tavalla voi olla muuta käyttöä, mutta keskipituuden laskemiseksi pitää osata koodata makro eli pieni VBA-ohjelma.
20. Jaska14.8.2023 klo 11:40
17. Korjaan, että 6,1 ei ole arvosana, vaan ratkaisusanojen pituuksien eli kirjainmäärien keskiarvo. Sen voi laskea eri tavoin. Minä lasken ensin sanojen lukumäärän, joka tässä on 110. Sitten lasken kunkin vaaka- ja pystyrivin plus- tai miinusmerkkiset erotukset oletuskeskiarvosta 6 ja merkkaan tuloksen kynällä rivin jatkeeksi kehikon ulkopuolelle. Vaalamon ensimmäisellä vaakarivillä on kolme sanaa, joiden pituudet ovat 5, 4, 12. Eka sana on siis muotoa 6-1, toka 6-2 ja kolmas 6+6. Saadaan rivin tulokseksi -1, -2. +6 = 4, mikä merkataan rivin jatkeeksi. Toisella vaakarivillä on neljä sanaa: +1, -1, -2, -2 eli plussaa tulee 1 ja miinusta yhteensä 5. Täten rivin tulokseksi ja merkinnäksi saadaan -4. Rivitulos voi tietenkin olla myös 0. Tässä ristikossa se toteutuu viidennessä pystyrivisä oikealta. Siinä on vain yksi sana. Koska sen pituus on 6, tulos on 0, jota ei kuitenkaan tarvitse merkata.
Kun kaikki 41 rivitulosta on laskettu, vuorossa on plus- ja miinusmerkkisten rivien ynnäys erikseen. Tuloksen voi varmentaa laskemalla sen molempiin suuntiin. Tässä plussaa kertyi 64 ja miinusta 53, joten tulos on +11. Se lisätään oletusarvoon 6x110 = 660, mistä keskipituuden jaettavaksi saadaan 671 jakajan ollessa 110. Tämä kaikki luonnollisesti virheille alttiin päässälaskun tuloksena. Jakolaskun suoritan jakokulmalla, vaikka tässä tapauksessa 671/110 = 6,1 on sattumoisin myös helppo päässälaskettava. Koko homma vaatii IS-kovisformaatin ristikossa
keskimäärin 15-20 minsaa.
Formaatin subjektiivinen keskipituusarvosanaskaalani: 6,00 tai yli valio, 5,75 - 5,99 erinomainen, 5,50 - 5,74 hyvä, 5,25 - 5,49 tyydyttävä, 5,00 - 5,24 välttävä, alle 5 ala-arvoinen.
Lahtisen omalla piilisskaalallani kolmemiikkatason koviksesta olen samaa mieltä Elvan kanssa.
21. iso S14.8.2023 klo 19:48
Jaskan tavalla ynnättäväksi jää yleensä pieniä lukuja, valitettavasti joskus myös miinusmerkkisiä, mikä rasittaa päätä eri tavalla kuin positiivisten ynnääminen. Joku matemaattisesti lahjakas keskitysleirivanki kehitteli aikoinaan järjen valonsa säilyttääkseen erilaisia laskentametodeja ja sääntöjä, joista julkaisi vapaaksi päästyään kirjan. Positiivisien lukujen summan tarkistamiseen hän keksi kikan jota kuulemma käytettiin jopa Sveitsin pankeissa. Tätä voi hyödyntää silloin kun ei ole laskinta käytettävissä. Otetaan esimerkiksi Jaskan lauseesta Formaatin subjektiivinen... luvut sadalla kerrottuna ja summataan ne: 600 + 575 + 599+ 550 + 574 + 525 +549 + 500 + 524 + 500= 5496. Meniköhän oikein? Saman voi laskea uudelleen ja uudelleen kunnes saa riittävän monta kertaa saman tuloksen. Kikkaa käyttämällä selviää vähemmällä. Väittämä on se, että jos yhteenlaskettavien numerot summaa tietyllä tavalla ja summan samalla tavalla, niin tulokset täsmäävät jos summa on oikea.
Kikka on tämä: lasketaan numeroita yhteen. Aina jos summa menee kaksinumeroiseksi (mahdolliset tulokset 10 - 18), lasketaan nuo kaksi numeroa yhteen. Pysytään siis koko ajan yksinumeroisessa "tarkistusnumerossa". Nollia ei ymmärrettävästi tarvitse summata.
Summasta 5469 laskien: 5 +4=9, +6=15=6, +9=15=6. Summan tarkistusnumero on 6. Itse asiassa on helppo huomata, että 9 ei muuta tarkistusnumeroa, koska tarkistusnumero on koko ajan yksinumeroinen, 1-9. Silloin tarkistusnumero + 9 = 10 + (tarkistusnumero - 1). Kympistä tulee 1, joka nollaa miinustetun ykkösen joten jäljelle jää alkuperäinen tarkistusnumero. Esimerkiksi 7+9=16 ja 1+6=7 eli se alkuperäinen seiska selvisi hengissä ysiin yhdistettäessä.
Pitäisi siis tehdä laskutoimitus luvuille 600, 575, 599, 550, 574, 525, 549, 500, 524 ja 500. Laskettaessa nollat ja ysit ohitetaan, joten etenemisen kuvauksen lyhentämiseksi poistan ne ja lasken jonoa 6575555575255455245.
6 +5=11=2 +7=9 +5=14=5 +5=10=1 +5=6 +5=11=2 +5=7 +7=14=5 +4=9 +5=14=5 +2=7 +5=12=3 +5=8 +4=12=3 +5=8 +5=13=4 +2=62 +4=10=1 +5=6. Tarkistusnumeroksi tuli 6. Täsmää summasta laskettuun, joten summa on melko varmasti oikein. Kun tätä harjoittelee niin se sujuu hyvin nopeasti ja virheettömästi, paremmin kuin kymmenien pitkien numeroiden yhteenlaskeminen uudelleen.
Entä onko tuo summa kolmella jaollinen? Kyllä, jos sen numeroiden summa on kolmella jaollinen. 5+4+6+9=24, joka on kolmella jaollinen, jos 2+4=6 on kolmella jaollinen. Onhan se, ja 5469=3*1823. 1823 ei ole kolmella jaollinen, koska 1+8+2+3=14 ja 1+4=5 joka ei ole kolmella jaollinen. Päässä ynnääminen on useimmille helpompaa kuin jakaminen.
Sitä sopii miettiä, miten tällaisten pähkiminen ja piilotettuihin paperilappuihin riipustaminen auttaa pysymään järjissään.
22. Heppuhei15.8.2023 klo 17:41
Ensimmäinen näppäimistöllä varustettu mekaaninen laskukone keksittiin jo 1867. https://en.wikipedia.org/wiki/Comptometer
Siksi kuulostaa kummalta että Sveitsin pankit olisivat tuosta keskitysleirivangin kehittämästä vaivalloisen näköisestä tarkistusnumeron laskennan keinosta niin kovasti innostuneet.
Nykyaikainen pankkiviitenumerokin löytää 100% varmasti virheen jos vain 1 numero on näppäilty väärin. Jos näppäilee viitenumerossa sopivasti 2 numeroa väärin, viitenumerotarkistus ei sitä enää löydä. Sama vikamahdollisuus piilee Sveitsin pankin tarkistuslaskennassakin, kun mahdollisia tarkistusnumeroita on vain se 9 kpl.
Jaskan laskelman suorittaminen vie 20 minuuttia aikaa, eli ei ihan hetken homma sekään. Jos pitää vielä tarkistaa pariin kertaan laskelma. En täysin osaa havainnollistaa, että mitä ominaisuutta ristikon rakenteesta tuo laskemisella saatu 6,1 tms. keskiarvo todistaa. Arvosanahan se ei ole koko ristikolle, mutta mitä se osoittaa?
Jos samanlaisen laskelman tekee vaikka jostakin Hesarin lasten ristikosta, tai ”Mantan ristikot” halpislehdestä tms. niin tuleeko siellä järjestään heikompia lukemia näihin Kovis-ristikoihin verrattuna?
23. Funny15.8.2023 klo 19:47
Kyllä iso S:n laskutavalla keskipituus saadaan lähes puolet nopeammin kuin Jaskan menetelmällä, mutta pitää tietenkin olla huolellinen. Eihän tuollaisessa laskemisessa mitään Exceliä tarvita. Onhan ilman Exceliä menty kuuhunkin.Joidenkin mielestä sanaston korkea keskipituus on todiste laatijan taidoista. Lyhyitä sanoja on helpompi pyöritellä miten tahtoo, mutta sanastosta saattaa tulla tylsempää. Helpoissa ristikoissa sellainen kenties paremmin hyväksytään. Kuitenkin minusta kokonaisvaikutelma ristikosta on tärkeämpi, ei siinä arvostelussa matematiikkaa tarvita.
24. Heppuhei15.8.2023 klo 23:04
Lainaus: 23. Funny 15.8.2023 klo 19:47"Joidenkin mielestä sanaston korkea keskipituus on todiste laatijan taidoista."
Onkohan tuo ristikonlaatijoiden itsensä keskuudessa hyvinkin yleinen käsitys asiasta? Esimerkiksi HS-ristikoissa Lehto tunkee aika usein parikymmenkirjaimisia ratkaisusanoja joukkoon. Minusta sellainen tuntuu vain pakottavan oloiselta kikkailulta, ei niinkään ristikon laadukkuuden kohottavan tuntuisena asiana.
Jäin tuossa Jaskan selostuksessa tähän kohtaan kiinni:
"Formaatin subjektiivinen keskipituusarvosanaskaalani: 6,00 tai yli valio,
5,75 - 5,99 erinomainen, 5,50 - 5,74 hyvä, 5,25 - 5,49 tyydyttävä,
5,00 - 5,24 välttävä, alle 5 ala-arvoinen."
Koskeeko tuo 6 numeron parhaustavoite vain tuota kyseistä IS-ristikkoa? Vai onko sanojen pituuksista ja niiden poikkeamista laskemalla saatu 6-lukema yleiskäyttöinen, ja se pätee kaikkiin suomenkielisiin ristikoihin?
25. Jaska15.8.2023 klo 23:38
Voi herran pieksut. En ole sanonut, että keskipituus 6 on parhaustavoite. Se nyt vaan on subjektiivisen keskipituusasteikkoni ylin lukema. Saa sitä minun puolestani kuka tahansa pädettää yleisesti ja yksityisestikin:)
26. iso S16.8.2023 klo 13:21
Esimerkki keskiarvon laskemisesta Excelin avulla. Kohteena tiistaina julkaistu uutisristikon 8.8. ratkaisu. Ristikon "nettokoko" 22 riviä, 24 saraketta.Ratkaisun naputtelu teksturiin: 6:08. Keskiarvon laskevan Excel-taulukon etsintä, siirto teksturista Exceliin ja keskiarvon laskenta: 1:08. Yhteensä 7 minuuttia 16 sekuntia. Sanojen keskipituus 5,29 (vaakasanat 5,06, pystysanat 5,55). Pituuserosta huomaa että ristikko on laadittu "pystysanat edellä". Teemalauseet ovat pystyssä ja vaakasanojen on tyydyttävä siihen mitä rajoituksia lauseet asettavat. Ei mikään maaginen hiuksia nostattava keskipituus, mutta ei haitannut ratkoessa pätkääkään. Pitkähköt teemasanat luvat illuusion joka häivyttää mielestä pätkemmät vaakasanat. Hyvä mikä hyvä.
Samalla vaivalla saan ristikon kirjainjakauman:
A 78, D 7, E 25, F 1, G 2, H 5, I 64, J 5, K 19, L 22, M 11, N 23, O 34, P 11, R 22, S 35, T 51, U 25, V 9, W 1, Y 2, Ä 8
Joidenkin mielestä ah niin välttämättömiä ääkkösiä löytyy, G-voimista puhumattakaan. Harvinaisten aakkosten käyttö on vähintään yhtä hyvä merkki laatijan osaamisesta ja viitsimisestä kuin keskipituus.
Makron rakentaminen vie oman aikansa, mutta se on kertaponnistus. Sen jälkeen tulosta saa nopeammin ja varmemmin kuin "jaskailemalla".
Sanojen keskipituus ei todellakaan ole ratkojan kannalta kovin olennainen asia, mutta kyllä se omalta osaltaan kertoo laatijan taidosta, etenkin yhdistettynä aistinvaraisesti arvosteltavaan sanojen laatuun. Jos keskipituus jää alle viiden, ristikko ei luultavasti anna aihetta hurraahuutoihin. Jos se on yli kuuden, sanasto on laadukasta ja vihjeet maukkaita, tietää että laatijan täytyy olla valioluokkaa.
Vertailun vuoksi tilastotietoa omista yritelmistäni. Ensimmäisistä 437 ristikostani olen laskenut sanojen keskipituuden, joka vaihteli välillä 4,92-6,11, keskimäärin 5,43. Sattumalta viimeisen tilastoidun ristikon keskipituus on sama 5,43. Kehitys ei siis enää kehittynyt, olin taantunut keskinkertaisuuteen! Se 6,11 syntyi kovalla puserruksella pieneen (13*17) ristikkoon jonka nimi oli Minimi 5. Nimi kuvaa ristikon toeutunutta tavoitetta: kaikkien sanojen pituus on vähintään 5 kirjainta.
Sadan ensimmäisen keskiarvo oli 5,51 (vaihteluväli 5,06-6,11) ja sadan viimeisen tilastoidun 5,42 (vaihteluväli 4,98-5,76). Keskipituuksissa tuli siis takapakkia, mutta se johtui siitä (seli seli) että alussa yritin todistella osaamistani mokomalla tilastoluvulla ja jatkossa keskityin enemmän sanaston laatuun. Se ja vihjeet ovat ykkösasia. Nämä täytyy ensin saada hallintaan ja sen jälkeen voi kurkotella lisäpituutta, jos kynnet kykenevät.
27. Tsirp18.8.2023 klo 13:17
Kuinkahan moni ostaa IS:n näiden 3/3-:n kovisten takia. Ilmeisesti aika moni, kun niille uhrataan puoli sivua. Puolen sivun mainoksesta saisi pulittaa pitkän pennin. Tai ehkä IS:ssa ei ole hoksattu, että nämä kovikset eivät lisääkään myyntiä juuri lainkaan.
28. Funny18.8.2023 klo 14:21
Miksi joku ostaisi Iltiksen muun kuin ristikoitten tähden?
29. Kuju19.8.2023 klo 10:21
Iltiksen ostan vain lauantaisin pelkästään koviksen vuoksi. IS-ohjelmalehden ostan keskiviikkoisin ristikoiden vuoksi. Tuli myös tällä viikolla tilille 120€ siitä.
30. iso S19.8.2023 klo 15:08
Minäkin ostin ennen viikonlopun Iltiksen nimenomaan ristikoiden vuoksi. Joskus kävi niin että menin kylän ainoaan kauppaan inhimillisesti katsoen liian myöhään. Kaikki oli myyty. Nykyään kauppa saa pitää tunkkinsa, kun olen siirtynyt digitilaajaksi. Kuukausihinta on aika lailla samaa luokkaa kuin neljän viikonlopun paperilehden hinta. Sillä hinnalla pääsen lukemaan myös arkipäivän lehdet ja printtaamaan viikonlopun tarjonnan lisäksi maanantain ja tiistain ristikot, Histis ja Uutisristikko erityisinä makupaloina. Näillä viikon ristikkonälkä tyydyttyy, joten yleensä en vaivaudu askartelemaan keskiviikon, torstain ja perjantain ristikoiden tulostamisen kanssa.Itse asiassa yksi paperilehti kuuluu yleensä edelleen viikon ohjelmaan. Vaimo haluaa keskiviikkona julkaistavan tv-lehden (sinänsä laadukkaat ristikot menevät anopille). Sehän edellyttää myös Iltiksen ostamista. Kilttinä poikana niin teenkin, mitä nyt joskus menen tahallani kauppaan niin myöhään että Iltis on lopussa. Olen nähnyt että jotkut kaat hyväsyvät pelkän tv-lehden ostamisen ja jotkut ovat tiukkana.
31. isoäiti19.8.2023 klo 15:42
Ostan lauantain Iltiksen pelkästään ristikoiden vuoksi. Mies kyllä lukee (selaa?) lehdenkin.
32. Lauri Kultti19.8.2023 klo 18:52
Itse olen joskus kaverin kanssa vitsaillut, että taitaa tuo Ilta-Sanomat olla Suomen kallein ristikkolehti (minulle), kun sen ostan vain ja ainoastaan sen yhden ristikon (Koviksen) takia. :)
33. Ritu19.8.2023 klo 19:18
Minulla oli pitkään oman lähikauppani kanssa tehty diili, että he aamuisin kuorman saapuessa laittoivat minulle yhden lehden sivuun. Saatoin hakea sen samana tai seuraavana päivänä miten milloinkin ehdin omien töideni takia. Kyseinen kauppa lopetti valitettavasti toimintansa kokonaan ja nyt olen useimmiten työmatkani varrelta eräästä toisesta puotista poikennut lehden hakemaan.
Tässä joku aika sitten menin kysymään jo muutamaa päivää aiemmin ilmestynyttä lehteä, joka oli jäänyt minulta hankkimatta ja kysyin, josko heillä olisi vielä kyseistä lehteä saatavana, että pääsisi ratkomaan ristikot siitä. Myyjä sanoi, että olin jo toinen samana päivänä, joka kysyi kyseistä lehteä ristikoiden takia. Hän sen ystävällisesti minulle kävi hakemassa, kun niitä sattui vielä jäljellä olemaan.
KOMMENTOI