KESKUSTELUT > RISTIKOT > VAIKEA ILMAISTA YHDELLÄ SANALLA
11451. Vaikea ilmaista yhdellä sanalla
Eki13.1.2024 klo 08:56
Miten kerrot jonkun olevan tenniksen pelaaja yhdellä sanalla. Hyvä on tennistähti, mutta muuten ei ole sanaa, ellei kirjoita tenniksenpelaaja yhteen. Kielonen antaa golfinpelaajan yhdyssanana ja lisäksi termin golffari, joten siinä lajissa asiat ovat paremmin.Entäpä amerikkalainen jalkapallo. Kahdella sanallakin on vaikeaa. Amerikkalainen jalkapalloilija viittaa enemmänkin kansalaisuuteen kuin peliin? Tarvitaanko siis kolme sanaa?
2. Tuomas L.13.1.2024 klo 11:11
Jenkkifutaaja, jenkkifutari.
3. Jukkis13.1.2024 klo 11:38
Verkkopalloilija
4. J13.1.2024 klo 12:34
Tenniksenopettaja on Kielitoimiston sanakirjassa. Outoa kun tenniksenpelaajaa ei ole.
5. Eikka13.1.2024 klo 13:46
Lainaus: 1. Eki 13.1.2024 klo 08:56Miten kerrot jonkun olevan tenniksen pelaaja yhdellä sanalla. Hyvä on tennistähti, mutta muuten ei ole sanaa, ellei kirjoita tenniksenpelaaja yhteen. Kielonen antaa golfinpelaajan yhdyssanana ja lisäksi termin golffari, joten siinä lajissa asiat ovat paremmin.
Mielenkiintoista tuossa on se, että kun "golf" on kantasanana, golffari on ainoa sana, jossa on kaksi f-kirjainta. Siis myös kirjoitettuna. Loppukahdennus puhuttaessa on toki ymmärrettävää. Siis on golffari, mutta muutoin golfata, golfaaja jne. Ei tunnu loogiselta, vaikka moni tuntuukin ajavan VW Golffilla.
6. Jiikoo13.1.2024 klo 15:59
Tennismanni voisi olla leikkimielisyyteen taipuvainen yhdyssana, ei ehkä kuitenkaan yleiskäyttöön eikä kauniimman sukupuolen mailataitureihin soveltuva.[Ajatukseni karkaa taas kerran sivupoluille. Mikkelin Kilpa-Veikkoja ovat minulle kerrotusti edustaneet sisarukset Miina Kenttä (seiväshyppääjä) ja Dennis Kenttä (urheilulaji ei tiedossani). Isä kuulemma maanpuolustusammattilaisia, ilmeisen huumorintajuinen tapaus.
Mikkelin Kilpa-Veikkoja olen minäkin päässyt tukemaan vaatimattomalla summalla noin neljännesvuosisata sitten. Ystäväni ja läheinen yhteistyökumppanini, nyttemmin jo edesmennyt, pyysi merkkipäiväkutsussaan kohdentamaan mahdolliset huomionosoitukset itsensä asemesta kyseiselle seuralle. Oli niin jalo ajatus, että oli helppo heltyä.]
7. Tuomas L.13.1.2024 klo 19:34
Tennismannia yleisempi käsite on pelimanni. (-:
8. tonimikael13.1.2024 klo 20:07
Tuota jonkinpelaaja-ongelmaa olen itsekin miettinyt. Minun kielipääni hyväksyy kyllä sanat tyyliin tenniksenpelaaja, onhan se sellainen selkeä käsite.Toinen vastaava kysymys nousee esim. yhdyssanojen kanssa, jotka loppuvat "tunti". Kielosen mukaan on ok sanoa "uskontotunti" tai "liikuntatunti", mutta hakusanana ei löydy esim. sanaa "matematiikantunti".
9. eol13.1.2024 klo 20:14
Suht lyhyt ja myös melko yleisesti esimerkiksi Jarkko Niemisestä tai Emil Ruusuvuoresta käytetty luonnehdinta on myös tennisässä.Wikipedia muuten näkyy tenniksenpelaajan sijasta suosivan muotoa "tennispelaaja".
10. Ritu14.1.2024 klo 11:12
Tätä säiettä lukiessa päässäni heräsi kysymys. Jos on olemassa tenniskenttä, tennishalli, tennispallo, tennismaila jne. niin miksi ei kävisi tennispelaaja? Minun kielikorvaani se ei särähdä yhtään, mutta toki olen huomannut, ettei tuo puoli korvastani aina toimi odotetulla tavalla, vaikka kuinka haluaisin. Eikö Kielitoimiston sanakirja ole vajavainen siinä missä Nykysuomen sanakirjakin. Nykysuomen sanakirjan alkuteksteissä muistaakseni mainittiin, että kaikki yhdyssanat eivät ole mukana, koska niitä voidaan muodostaa rajaton määrä. Sillä perusteella sanoisin, että tennismestaruuksia kosolti voittaneesta tennispelaajasta voi tulla aikanaan tennislegenda.
11. Funny14.1.2024 klo 11:51
Jos tennispelaaja, entä pianosoittaja, autokuljettaja, talorakentaja, ristikkoratkoja? Huomasin logiikan, miksi ne eivät käy. Sanat voidaan kirjoittaa myös erikseen: pianon soittaja, auton kuljettaja, tenniksen pelaaja.
12. Ritu14.1.2024 klo 12:37
Ai että on suomen kieli vaikeaa! Siis minulle. Nuo Funnyn antamat esimerkit eivät tue minun näkemystäni ja huomaan, että logiikkani ontui, vaikkei korvaan sattunutkaan. Autuaasti kaikki kielemme hienoudet ja kielioppisäännöt unohtaneena olisin sortunut käyttämään myös sanaa pingispelaaja pöytätenniksen taitajasta samoin kuin tennisselostajaa selittämään tennisammattilaisen kikkailuja.
13. iso S14.1.2024 klo 12:51
Kielonen ei selvästikään ole johdonmukainen eikä tasapuolinen. Jos on yhden kouluaineen tunti ja/tai opettaja niin olisi reilua että olisi muidenkin.Opettajat ovat genetiivimuotoisia silloinkin kun tunti on nominatiivimuotoinen, esimerkiksi uskontotunti ja uskonnonopettaja. Miksi näin, siis lähinnä miksi jotkut tunnit ovat nominatiivimuotoisia? Joka tapauksessa tuntuu luontevammalta sanoa uskontotunti ja liikuntatunti, mutta biologiantunti ja kemiantunti. Matematiikka kiikkuu rajan tuntumassa, mutta kielikorvani kallistuu genetiivin suuntaan, mutta nominatiivikaan ei särähdä pahasti.
14. Macke14.1.2024 klo 13:25
Erityisesti lähihistorian grand slam -voiton ja villien tuuletusten jälkeen olen ehdottomasti samaa mieltä kaikkien muiden itseni kanssa samaa mieltä olevien kanssa, että suomenkielessä synonyymi tenniksen pelaajalle on heliövaara.
15. iso S14.1.2024 klo 14:02
Lainaus: 11. Funny 14.1.2024 klo 11:51Jos tennispelaaja, entä pianosoittaja, autokuljettaja, talorakentaja, ristikkoratkoja? Huomasin logiikan, miksi ne eivät käy. Sanat voidaan kirjoittaa myös erikseen: pianon soittaja, auton kuljettaja, tenniksen pelaaja.
Tennislegenda ja tenniksen legenda lyövät jonkinlaisen loven tuohon logiikkaan. Poikkeus vahvistaa säännön? Tässä netitä poimittuja esimerkkejä elävästä elämästä ja parista kuolleesta.
Ruotsin tenniksen legenda tylyttää maansa ykköspelaajaa: ”Hän on todellinen räkänokka”.
Tenniksen legenda Nick Bollettieri on kuollut.
Tenniksen legenda Martina Navratilova on mennyt naimisiin pitkäaikaisen tyttöystävänsä Julia Lemigovan kanssa.
Caroline Wozniacki on tanskalainen tenniksen legenda.
Roger Federer on edelleen modernin tenniksen legenda.
Haastattelun edetessä tuli Kirsti Varhilasta mieleen tenniksen legenda Björn Borg alias Is Berg.
Tennislegenda Ivan Lendl palaa valmennustehtäviin.
Roger Federer nimettiin Sveitsin olympiajoukkueeseen, tennislegenda tekee päätöksen Wimbledonin jälkeen.
Tennislegenda John McEnroe otti ilon irti viime sunnuntain Laver Cupin voiton jälkeen.
Espanjalaisen tennislegenda Rafael Nadalin pelikunto on yksi kiehtovimmista kysymyksistä uuden ATP-kauden alussa.
Tennislegenda Dick Savitt on kuollut.
Tennislegenda Jari Hedman poseeraa sinkuksi siirtyneen Sanna Marinin kanssa yhdessä.
Jotkut legendat ovat legendaarisempia kuin jotkut, mutta tässä määrä korvaa laadun. Tilanne on 6-6, tarvitaan tie-break.
Elisa Viihteessä on nähtävissä kolmiosainen dokumenttisarja Tenniksen legendat.
Tennislegendan voi kirjoittaa erikseen ja tenniksen legendan yhteen. Kielioppi tosin menee silloin rikki, mutta tehdäänhän murhiakin vaikka sääntöjen mukaan ei saisi.
16. Funny14.1.2024 klo 14:16
Höh, enhän minä väittänyt, että keksimäni logiikka on mikään sääntö! Huomasin vain yhteyden. Seuraavaksi kannattaakin turvautua sellaisiin tahoihin, jotka oikeasti tietävät jotain aiheesta. Varmaan Kielikellossa on selitetty asiaa.
17. Funny14.1.2024 klo 15:02
Tuli mieleen, että tuolla aiemminhan oli kyse jonkin asian tekijöistä. Siinä on varmaankin omat sääntönsä. Ehkä ei kannata sotkea muunlaisia yhdyssanoja samaan soppaan.Erään leffan nimi on Pianonopettaja. Tuota nimitystä en ole nähnyt muuten käytettävän. Varmaankaan siinä ei kuitenkaan pianoa opeteta, vaan pianon soittamista. Alakoulunopettajakaan ei opeta alakoulua, vaan oppilaita siellä. Toisaalta voidaan sanoa, että tenniksenopettaja opettaa tennistä.
Suomen kielessä riittää ihmeteltävää. Jos ei ole parempaa tekemistä, siinä saa kyllä aikansa kulumaan. Edesmennyt tietäjä Kirsti Pajari, joka aiemmin Rautiaisena tunnettiin, kertoi, että on kaksi asiaa, joita hän ei ymmärrä. Toinen oli se, miksi jotain saadaan ilmaiseksi eikä ilmaisesti. Toinen sitten oli, miksi kellotaulun roomalaisissa numeroissa ei ole IV vaan IIII.
18. Eikka14.1.2024 klo 16:19
Lainaus: 17. Funny 14.1.2024 klo 15:02Suomen kielessä riittää ihmeteltävää. Jos ei ole parempaa tekemistä, siinä saa kyllä aikansa kulumaan. Edesmennyt tietäjä Kirsti Pajari, joka aiemmin Rautiaisena tunnettiin, kertoi, että on kaksi asiaa, joita hän ei ymmärrä. Toinen oli se, miksi jotain saadaan ilmaiseksi eikä ilmaisesti. Toinen sitten oli, miksi kellotaulun roomalaisissa numeroissa ei ole IV vaan IIII.
Tietokilpailujuontaja Pajarin julistaminen tietäjäksi on yhtä koomista kuin katolisten autuaaksi julistaminen. Pajarin tehtävähän oli seistä paperi kädessä ja naamaansa vääntäen viisastella jotain kysymyksistä. Tietäjänä hänen olisi luullut ymmärtäneen translatiivissa olevan adjektiivin ja adverbiaalin eron. Kai hänkin sai jotain lahjaksi, ehkä jopa osti jotain velaksi. Tietolähteiden lukeminenkin näyttää olleen liian haastavaa, jos nuo mainitut asiat loppun asti askarruttivat.
19. Funny14.1.2024 klo 16:36
Ajattelepa uudestaan, Eikka! Jos Kirsti Pajari kaiken muun ymmärsi, hänen on täytynyt olla maailman toiseksi älykkäin ihminen.
20. Eikka14.1.2024 klo 16:48
Lainaus: 19. Funny 14.1.2024 klo 16:36Ajattelepa uudestaan, Eikka! Jos Kirsti Pajari kaiken muun ymmärsi, hänen on täytynyt olla maailman toiseksi älykkäin ihminen.
Totta tuokin. Vain meikäläisen anoppi on häntä älykkäämpi. On saanut varmaan älyn synnyinlahjasti. Tyttärensä peri sittemmin häneltä älykkyyden, eikä äidilleen jäänyt oikein mitään vanhuuden päiviksi.
Itse yritin aikoinaan ratkoa mainittua kellokysymystä kysymällä oppikoulun äidinkielen opettajaltani asiaa. Tunnin aiheena oli siis roomalaiset numerot. Opettaja väitti, ettei IIII merkintää ole muualla kuin tukkimiehen kirjanpidossa. No, ainakin minun huoneeni laivakellossa oli 4. tunnin kohdalla IIII ja on edelleen.
21. Funny14.1.2024 klo 17:02
Minäkään en vielä ymmärrä, miksi sanotaan ilmaiseksi.
22. Eikka14.1.2024 klo 18:48
Lainaus: 21. Funny 14.1.2024 klo 17:02Minäkään en vielä ymmärrä, miksi sanotaan ilmaiseksi.
Merkityksellistä on tuolloin se mitä tai mihin tarkoitukseen annetaan, eikä niinkään tapaa miten annetaan. Ilmaiseksi annettava on saajalleen ilmainen. Samalla tavoin vaikkapa lahjaksi tai perinnöksi. Translatiivin määritelmä kertoo paljon: translatiivi on ksi-päätteinen sija, jota käytetään tyypillisesti predikatiiviadverbiaalissa muutosta ilmaistaessa.
Pajarin puolustukseksi on todettava, että hän edusti ikäluokkaa, jonka tärkein tehtävä koulussa oli oppia ulkoa asioita, eikä niinkään ymmärtää niitä. Kolmas asia, josta hän ei ymmärtänyt mitään oli tietotekniikka. Varmaan sen takia hän seurasi sivusta, kun Harri Hursti kävi 15-vuotiaana kuittaamassa Tupla tai kuitin oletettavasti helpoimman päävoiton.
23. Jaska14.1.2024 klo 19:19
21. Funny vitsailee. Teen paljastukseni ilmaiseksi, en siis vaadi Funnylta rahallista tai muuta korvausta.
24. Tuomas L.14.1.2024 klo 19:24
Tuli mieleen Veikko Huovisen novelli Matikanopettaja, jonka nimihenkilö opetti matikoita, siis niitä kaloja.
25. Funny14.1.2024 klo 19:31
Olin tyhmä kun tuon Pajarin otin esille. En arvannut, että häntä alkaa mollata joku joka oikeasti ei tiedä hänestä juuri mitään.
26. HK14.1.2024 klo 23:16
https://kielitoimistonohjepankki.fi/ohje/yhdyssana -alkuosassa-genetiivi-aidinkieli-rauhanneuvottelu- kuvankaunis/https://kielitoimistonohjepankki.fi/ohje/yhdyssana -alkuosassa-nominatiivi-vai-genetiivi-kuvaluku-kuv anluku/
https://kielitoimistonohjepankki.fi/ohje/yhdyssana -alkuosassa-nominatiivi-kotimatka-kuivapesu-aamu-u ninen/
27. Ritu14.1.2024 klo 23:34
Tuli itselleni vielä mieleen tuosta tennispelaajasta, että samankaltaisia tavallaan ovat myös esim. iskelmälaulaja, tangolaulaja, urheiluselostaja, radiotoimittaja, elokuvanäyttelijä, vaatesuunnittelija, pukuompelija, maratonjuoksija jne.
28. iso S15.1.2024 klo 10:46
Jo ammottavina aikoina kammottavat roomalaiset sekoilivat numeroissaan. Wikipediasta:IV vai IIII?
Roomalaisten numeroiden merkitsemistapa on vaihdellut vuosisatojen aikana. Roomalaiset itse suosivat tapaa merkitä nelosen IIII, koska IV tarkoitti Rooman jumalaa Juppiteria (lat. Iuppiter, roomalaiset itse merkitsivät tämän IVPPITER). Niin sanottu "vähennystapa" on yleistynyt vasta nykyaikana. Yhdessä keskiaikaisessa kirjassa saattaa nähdä nelosena merkkiä IIII tai IV ja kahdeksana VIII tai IIX. Keskiajalta on myös löydetty sellaisia roomalaisia numeroita kuin IIIII viitosena, ja VV kymmenenä.
Roomalaisten numeroiden vähennystapa sai alkunsa latinan kielestä. Numero 18 oli latinaksi ”duodeviginti” (kaksi pois kahdestakymmenestä) ja 19 ”undeviginti” (yksi pois kahdestakymmenestä). Tämä vähennystapa vaikeutti roomalaisilla numeroilla laskemista ja omalta osaltaan edisti arabialaisten numeroiden yleistymistä.
29. Funny15.1.2024 klo 11:05
Muinaisista sekoiluista huolimatta nykyisin kuitenkin on vakiintunut merkintä IV. Ainoastaan kelloissa 4 merkitään IIII. Kerran hoksasin nerokkaan selityksen tuohon, kun istuin parturissa. Mitäköhän se oli, ja miksi juuri parturissa?
30. Tuomas L.15.1.2024 klo 11:28
Liittyneekö peilikuvaan?
31. Funny15.1.2024 klo 12:52
Juuri siihen. Odotinkin, että joku älyää.
32. Funny15.1.2024 klo 16:34
Kerronkin, mitä siellä parturissa funtsailin. Vilkaisin peilissä näkyvää kelloa, ja äkkiä katsoin, että se näyttää iltapäivää, jotain 13 paikkeilla kai, ja ihmettelin missä olen aikaa kuluttanut, kun aamupäivällä lähdin liikkeelle. Tietysti sitten älysin, että peilikuvaa katson. Siinä kellossa oli kai ihan tavalliset numerot, mutta ne ehkä eivät näkyneet kovin hyvin. Joka tapauksessa siinä juolahti mieleen, että kellon roomalaisissa numeroissa peilin kautta IV olisi VI, mutta IIII ei aiheuta sekaannusta.Kenties alunperin kellomaakarit eivät ole ihan noin ajatelleet, mutta jotain sekaannusta on haluttu välttää. Myöhemmin kellojen tekijät ovat ehkä vain todenneet "näin sen kuuluu olla", asiaa sen enempää miettimättä.
KOMMENTOI