KESKUSTELUT > RISTIKOT > SK 15/2024
11532. SK 15/2024
kaplas14.4.2024 klo 07:06
Kun ei näköjään tätä vielä avattu, niin ryhdyin toimeen. Ristikko (Pallonen Kuhno) 1-tähtinen, ihan syystä. Vuokilan piiliskään ei kovin haastava. Mukavia molemmat.2. Jiikoo14.4.2024 klo 10:59
kaplas, kiitos kun muistutit! Piiliksen olin ratkonut tuoreeltaan, mutta ristikko oli yhä tyhjillään. 1-tähtisenä täyttyi kyllä joutuisasti ja kuittaukset vastaustekstareistani saapuivat saman tien. Jäädäänpä odottelemaan numeroa 16!SK:n normitahti ristikoiden vaikeusastevuorottelussa (*/**/***/** ja sama toistuen) on mielestäni oikein passeli.
3. TKu14.4.2024 klo 20:39
Vaivattomasti tosiaan täyttyivät. Piilis vaati kaksi kierrosta, viimeisenä P16, jota piti hetki pohtia. V18 oli erikoisuudessaan hauska. Ristikossa on muutama hieman erikoisempi sana ja olisipa yhdysmerkkikin ollut tarpeen.
4. kaplas15.4.2024 klo 22:33
Tämä viesti kasvatti prosentuaalisesti viestien määrää täällä dramaattisesti. Hiljaista on. Zzzz
5. Heppu16.4.2024 klo 15:41
Vähenevä rajatuotto lisää nyt prosentteja edellistä vähemmän. Ristikko oli oppikirjamaisen selkeä. Tasoa himmensi huono valinta valioliigaseuraksi, mielestäni. Olikohan viiltäjä- vaikein vihje. Siipeilijä sai hyvän sanan. Ehkä se yhdysmerkin puute ainoa miinus.
6. Jiikoo16.4.2024 klo 16:09
Yhdysmerkin käyttö asiateksteissä ja tekstimuotoisessa viestinnässä vaikuttaa rapautuneen merkittävästi, mistä on jopa syytä olla huolissaan. Havaintojeni mukaa monet ristikoiden laatijat ovat tietoisesti luopuneet sen käytöstä laadinnoissaan, vaikka sen käyttösäännöt muualla epäilemättä hallitsisivatkin. Minulle se sopii mainiosti – kunpa vain tämä ei olisi omiaan toimimaan esimerkkinä, rapauttamaan omalta osaltaan yhdysmerkin käyttöä niissä yhteyksissä, joissa sen ei todellakaan soisi häviävän käytöstä!Luulen yhdyssana- ja yhdysmerkkiosaamisen ilmiselvästi heikentyneen osaamisen olevan yhteydessä englannin kielen yleistymiseen ja ihannointiin. Unohtuu, etteivät kielioppisäännöt ja käytännöt siirry ongelmitta kielestä toiseen.
7. Eikka16.4.2024 klo 16:43
Yhdysmerkkejä näkee harvakseltaan ristikoissa ja ainakin omalle kohdalleni osuneet ovat tapauksia, joissa yhdysmerkille ei ole omaa ruutua, vaan merkki on ruutujen välissä. Tämä helpottaa melkoisesti ratkontaa, turhankin paljon. Merkin käyttö on suomelle ominainen piirre, jota ei ko. yhteydessä esiinny esim. ruotsissa. Toisaalta olisi hyvä korostaa kielioppisääntöjä, mutta ristikoista löytyy aika monta muutakin oikaisua.Jiikoo, onko mielestäsi hyvä yhdysmerkkiosata? No ei ole, koska yhdysmerkkiosaaminen ei ole yhdyssana.
8. Funny16.4.2024 klo 18:38
Yhdysmerkkiosaaminen on tärkeä taito, mutta ristikkosääntöjen mukaan yhdysmerkkejä ei ristikoissa käytetä. Joten se ei ole mikään laatijan oma valinta. Ristikoissa on omat sääntönsä, samoin kuin liikenteessä tai urheilussa. Siihen on meidän tyytyminen.
9. Eikka16.4.2024 klo 18:43
Lainaus: 8. Funny 16.4.2024 klo 18:38Yhdysmerkkiosaaminen on tärkeä taito, mutta ristikkosääntöjen mukaan yhdysmerkkejä ei ristikoissa käytetä. Joten se ei ole mikään laatijan oma valinta. Ristikoissa on omat sääntönsä, samoin kuin liikenteessä tai urheilussa. Siihen on meidän tyytyminen.
Näinhän se on, mutta ”yhdysmerkkiosaaminen” ei ole yhdyssana. Ei edes ristikoissa.
10. kaplas16.4.2024 klo 18:50
Espanjassa esim mikroaaltouuni on microonda.
11. Eikka16.4.2024 klo 19:00
Ja esim. yleisurheilu ruotsiksi friidrott.
12. Funny16.4.2024 klo 19:31
Lainaus: 9. Eikka 16.4.2024 klo 18:43Lainaus: 8. Funny 16.4.2024 klo 18:38
Yhdysmerkkiosaaminen on tärkeä taito, mutta ristikkosääntöjen mukaan yhdysmerkkejä ei ristikoissa käytetä. Joten se ei ole mikään laatijan oma valinta. Ristikoissa on omat sääntönsä, samoin kuin liikenteessä tai urheilussa. Siihen on meidän tyytyminen.
Näinhän se on, mutta ”yhdysmerkkiosaaminen” ei ole yhdyssana. Ei edes ristikoissa.
Minä kirjoitan sen yhteen, kunnes toisin todistetaan.
13. Mosse16.4.2024 klo 20:02
Lainaus: 12. Funny 16.4.2024 klo 19:31Lainaus: 9. Eikka 16.4.2024 klo 18:43
Lainaus: 8. Funny 16.4.2024 klo 18:38
Yhdysmerkkiosaaminen on tärkeä taito, mutta ristikkosääntöjen mukaan yhdysmerkkejä ei ristikoissa käytetä. Joten se ei ole mikään laatijan oma valinta. Ristikoissa on omat sääntönsä, samoin kuin liikenteessä tai urheilussa. Siihen on meidän tyytyminen.
Näinhän se on, mutta ”yhdysmerkkiosaaminen” ei ole yhdyssana. Ei edes ristikoissa.
Minä kirjoitan sen yhteen, kunnes toisin todistetaan.
Niin minäkin.
14. Eikka16.4.2024 klo 20:16
Vapaassa maassa saa jokainen varmasti kirjoittaa ihan oman halunsa ja kykynsä mukaan. "Yhdysmerkkiosaaminen" on toki sana, jota joutuu tuon tuostakin käyttämään, jopa kyllästymiseen asti.
Eiköhän nuo -minen-loppuisten substantiivien säännöt ole kuitenkin itse kullekin todistettu viimeistään lukion 1. luokalla? Lukuun ottamatta tietenkään heitä, jotka eivät ole sinne eksyneet. Sääntöjä on melkoinen määrä, osa ehkä tulkinnanvaraisia. Mukaan lukien tietysti poikkeukset, kuten allekirjoittaminen, ristiinnaulitseminen jne. Lisäksi vakiintuneet termit, yhdyssanajohdannaiset ja lyhyet sanat.
15. Funny16.4.2024 klo 20:44
Eikan yhdyssanaosaaminen on tässä kohdin hakoteillä.
16. Eikka16.4.2024 klo 21:12
Lainaus: 15. Funny 16.4.2024 klo 20:44Eikan yhdyssanaosaaminen on tässä kohdin hakoteillä.
Ja miltähän osin?
17. Eki16.4.2024 klo 21:20
aseistakieltäytyminenasuinrakentaminen
asuntorakentaminen
asuntosäästäminen
ekorakentaminen
elementtirakentaminen
ennakkoilmoittautuminen
ennakkosäästäminen
ensiesiintyminen
erikoisosaaminen
hiuksenhalkominen
hiustenhalkominen
huippuosaaminen
huipputapaaminen
humalakäyttäytyminen
jne.
18. Funny16.4.2024 klo 21:20
Osaaminen nyt sattuu olemaan sellainen sana, joka voidaan yhdistää monien substantiivien kanssa yhdyssanaksi. Kun vähän miettii, niitä on helppo löytää. Kouluosaaminen, työosaaminen, yhdyssanaosaaminen. Miksei yhdysmerkkiosaaminen?
19. kaplas16.4.2024 klo 21:36
Keskustelumäärissä expotentiaalinen kasvu...
20. Ylläpito16.4.2024 klo 21:42
Yllätyslisääntyminen?
21. Eikka16.4.2024 klo 22:03
Kotuksen sivuilta:"Aina -minen-loppuiset teonnimijohdoksetkaan eivät ole sanaliittoja. Yhdyssanoiksi nimittäin kirjoitetaan sellaiset sanayhdistelmät, joiden merkitys on abstrakti, ikään kuin termimäinen. Niinpä esimerkiksi vastoinkäyminen ja rauhaanpakottaminen ovat yhdyssanoja. Valtaosa -minen-loppuisista teonnimistä noudattaa kuitenkin pääsääntöä ja on siis kahden sanan liittoja."
Kielitoimiston ohjepankki:
"Jos yhdyssanasta tulisi kovin pitkä, esim. alueeltamuuttosuunnitelmat, kannattaa selvyyden vuoksi harkita toisenlaista muotoilua: suunnitelmat muuttaa alueelta.
• Kun sanajonon jälkimmäisenä osana on verbistä muodostettu -minen-loppuinen substantiivi, sanat kirjoitetaan tavallisesti erilleen. Erikoisalojen termin muodostavat sanat voidaan kuitenkin kirjoittaa yhteen."
-------------------------------------------------- ----------------
Jotta sanat "yhdyssanaosaaminen" tai "yllätyslisääntyminen" kirjoitettaisiin yhteen (eli eivät olisi Kotuksessa mainittuja erikseen kirjoitettavia sanaliittoja) niillä pitäisi siis olla joku abstrakti merkitys, jota ne kuvaisivat. Termejä "yhdyssanaosata" tai "yllätyslisääntyä" on kai aika mahdoton tunnistaa vakiintuneiksi sanoiksi (vrt. aiemmin mainitsemani allekirjoittaa tai ristiinnaulita). Kumpaakaan nyt lanseerattua uudissanaehdokasta ei voine myöskään luonnehtia lyhyeksi. Tällä luonnehdilla yhdyssanaksi luokittelu voisi olla perusteltua.
22. Eki16.4.2024 klo 22:13
Tarkoitatko siis:Yhdyssana osaaminen?
Tätä idioottimaista vaihtoehtoa ei ainakaan kukaan ole kehdannut vielä ottaa esiin.
Et ole myöskään tarjonnut vaihtoehtoa:
Yhdyssanojen osaaminen.
Ei se kyllä tunnukaan yhtään paremmalta.
Korva sanoo, että yhdyssanaosaaminen on ihan käypä sana. Ei huonompi kuin muut samaa tarkoittavat asiat.
Jokaiselle sallittakoon kuitenkin yksityistaaplaaminen.
23. Jiikoo16.4.2024 klo 22:15
Lainaus: 7. Eikka 16.4.2024 klo 16:43”Jiikoo, onko mielestäsi hyvä yhdysmerkkiosata? No ei ole, koska yhdysmerkkiosaaminen ei ole yhdyssana.”
Kiitos, Eikka! Tuossa minulle kävi (hyvin arvattavalla tavalla) köpelösti. Ei pitäisi lähteä varsalla heinään eikä varsinkaan leikkiä viisasta olematta sitä.
24. kaplas16.4.2024 klo 22:23
Ei tässä tohinassa kukaan taida keritä kommentoimaan sanan expotentiaalinen perustavaa laatua olevaa virhettä.kaplas(19)
25. Eikka16.4.2024 klo 22:33
Lainaus: 22. Eki 16.4.2024 klo 22:13Tarkoitatko siis:
Yhdyssana osaaminen?
Tätä idioottimaista vaihtoehtoa ei ainakaan kukaan ole kehdannut vielä ottaa esiin.
Et ole myöskään tarjonnut vaihtoehtoa:
Yhdyssanojen osaaminen.
Ei se kyllä tunnukaan yhtään paremmalta.
Korva sanoo, että yhdyssanaosaaminen on ihan käypä sana. Ei huonompi kuin muut samaa tarkoittavat asiat.
Jokaiselle sallittakoon kuitenkin yksityistaaplaaminen.
Kielitoimiston ohjeessahan tuokin oli ohjeistettu:
"Jos yhdyssanasta tulisi kovin pitkä, esim. alueeltamuuttosuunnitelmat, kannattaa selvyyden vuoksi harkita toisenlaista muotoilua: suunnitelmat muuttaa alueelta."
Eli turha tehdä asiaa liian vaikeaksi ja kirjoittaa sanoja väkisin peräkkäin, yhteen tai erikseen. Jokainen saksaa lukenut muistanee yhdyssanahirviöt. "Yhdyssanojen osaaminen" on mielestäni varsin selkeä ilmaus. Osaaminen-loppuisista yhdyssanoista saattaa muistua mieleen "ulkoaosaaminen", joka on varsin selkeästi mainitun termimäinen.
26. Heppu16.4.2024 klo 22:35
Kaplas, saitpa todella tilaamasi kasvun tähän puutarhaan. Yhdyssanoihin en puutu, mutta expotentiaalinen on todella mielenkiintoinen sana. Pitäisiköhän se kirjoittaa ex-potentiaalinen? Tuntuisi sopivan ainakin minuun. Potentiaali on enemmän entistä.
27. Eikka16.4.2024 klo 22:35
Lainaus: 24. kaplas 16.4.2024 klo 22:23Ei tässä tohinassa kukaan taida keritä kommentoimaan sanan expotentiaalinen perustavaa laatua olevaa virhettä.
kaplas(19)
Juu, siihen olisi kuulunut yhdysviiva: ex-potentiaalinen eli kasvun määrä oli entinen potentiaalinen...
28. Eikka16.4.2024 klo 22:44
No joo, tuo oletettavasti tarkoitettu eksponentiaalinen kasvu on aika mielenkiintoinen ilmaus, jolla yleisesti tarkoitettaneen jatkuvaa, lisääntyvää kasvua. Mutta mitäs sitten, jos eksponentti onkin murtoluku (
29. Jiikoo16.4.2024 klo 22:49
Jatkoa ed. postaukseeni (23.): Minun ei todellakaan kannattaisi elvistellä kielioppiosaamisellani (anteeksi, meni taas ihan automaattisesti yhdyssanaksi). Palstalta tuota osaamista löytyy varmasti moneltakin paljon enemmän. Akateeminen urani jäi opintokirjan alkumerkintöihin ja nekin sain aivan väärästä tiedekunnasta. Osakuntaelämä sen sijaan maistui, ostrobotaniikasta tuli joksikin aikaa ihan lempiaine.Tuotakin aikaa varhaisemman yo-tutkinnon äidinkielen kokeeseen menin kirjoittamaan totunnaisesti cl-tasoista ainetta. Tutkintolautakunta sitten yllättäen palkitsi puserrukseni arvosanalla, jota en olisi ansainnut. Elettiin aikaa, jolloin eximioita ja magnoja ei vielä tunnettu eikä annettu, joten paiskasivat yllättäen parhaallaan. Siitäkin onnenkantamoisesta on jo yli puoli vuosisataa. Äidinkielen oppien kertaamiset ovat sitten jääneetkin aivan satunnaisiksi, omatoimisiksi ja tapauskohtaisiksi. Tietävämpien täällä antamalle korjaavalle palautteelle on aiheellista antaa nöyränä arvoa!
30. Funny16.4.2024 klo 23:00
Jiikoo käyttäköön niin pitkiä yhdyssanoja kuin haluaa. Kyllä korva kertoo, miten voi sanoa. Pitkiä yhdyssanoja ei aina suositella, mutta ei niitä kielletty ole. Kotuksen kirjoittajakin käyttää sanaa yhdyssanaosaaminen. https://www.kotus.fi/nyt/uutistekstit/kotuksen_uut iset/muut_arkistoidut_uutiset/kieliasiaa_mediassa_ -arkisto/yhdyssanaosaaminen_vaihtelee_sen_mukaan_m issa_kirjoitus_julkaistaan.25074.news
31. Eikka16.4.2024 klo 23:02
Jiikoo, tuo on hyvä esimerkki siitä miten vanha 3 hyväksyttyä arvosanavaihtoehtoa sisältävä arviointi oli melko karkealla tavalla luokitteleva. Ennen kaikki ei ollut paremmin.
32. Jiikoo16.4.2024 klo 23:15
Lainaus: 30. Funny 16.4.2024 klo 23:00”Jiikoo käyttäköön niin pitkiä yhdyssanoja kuin haluaa. Kyllä korva kertoo, miten voi sanoa.”
Kiitos sympaattisesta tuesta, Funny!
Taisikin olla toissapäivänä, kun kirjoitin toisaalla (yksityisviestissä) syöneeni juuri lounaaksi maittavaa tarjouskirjolohenruotokeittoa.
33. eol16.4.2024 klo 23:44
Lainaus: 28. Eikka 16.4.2024 klo 22:44"No joo, tuo oletettavasti tarkoitettu eksponentiaalinen kasvu on aika mielenkiintoinen ilmaus, jolla yleisesti tarkoitettaneen jatkuvaa, lisääntyvää kasvua. Mutta mitäs sitten, jos eksponentti onkin murtoluku ("
Eksponentiaalisella kasvulla on täsmällinen matemaattinen määritelmä, johon nähden tuo kuvaus on vielä huomattavan puutteellinen ja loppukaneetin osalta peräti harhaanjohtava. Ja tässä ei ole kyse siitä, että termille "eksponentiaalinen kasvu" olisi matematiikassa annettu jollakin tapaa tiukemmin rajattu merkitys kuin normaalielämän kielenkäytössä.
34. Eikka16.4.2024 klo 23:59
Lainaus: 33. eol 16.4.2024 klo 23:44Lainaus: 28. Eikka 16.4.2024 klo 22:44
"No joo, tuo oletettavasti tarkoitettu eksponentiaalinen kasvu on aika mielenkiintoinen ilmaus, jolla yleisesti tarkoitettaneen jatkuvaa, lisääntyvää kasvua. Mutta mitäs sitten, jos eksponentti onkin murtoluku ("
Eksponentiaalisella kasvulla on täsmällinen matemaattinen määritelmä, johon nähden tuo kuvaus on vielä huomattavan puutteellinen ja loppukaneetin osalta peräti harhaanjohtava. Ja tässä ei ole kyse siitä, että termille "eksponentiaalinen kasvu" olisi matematiikassa annettu jollakin tapaa tiukemmin rajattu merkitys kuin normaalielämän kielenkäytössä.
Joo, eihän se olisi kasvu, jollei arvo kasvaisi. Näköjään tuo tekstini on lähettäessä katkennut. Pohdinta olisi jatkunut eksponentin negatiivisella arvolla. Lopputulos kuitenkin sama. Jaahas, Barcan mestaruussaldo ei näköjään kasvanut, ei ainakaan eksponentiaalisesti.
35. eol17.4.2024 klo 01:02
[Menen ehkä turhan paljon matematiikan puolelle, mutta otan pari esimerkkiä. Jos y = 3^x, eli jos y on yhtä suuri kuin 3 potenssiin x, niin silloin y kasvaa eksponentiaalisesti x:n kasvaessa (ja sama pätisi, vaikka 3:n paikalla olisi mikä tahansa 1:tä suurempi vakio). Mutta jos y = x^3, eli jos y on yhtä suuri kuin x potenssiin 3, niin silloin kyse ei ole eksponentiaalisesta kasvusta.]
36. Siru17.4.2024 klo 10:10
Eikka (14)”Eiköhän nuo -minen-loppuisten substantiivien säännöt ole kuitenkin itse kullekin todistettu viimeistään lukion 1. luokalla? Lukuun ottamatta tietenkään heitä, jotka eivät ole sinne eksyneet.”
Pitäisikö kuitenkin sanoa, ”niitä, jotka” eikä ”heitä, jotka”!
”Kun puhutaan yleistävästi ihmisistä, ihmisryhmistä tai -tyypeistä, käytetään yleiskielessä relatiivilauseen yhteydessä pronomineja se ja ne: se joka tai ne jotka (ei: hän joka tai he jotka”. kotus.fi
37. Eikka17.4.2024 klo 13:41
Siru (36.), totta tuo, mutta minä kirjoitin kaikkea muuta kuin yleistäen varsin rajatusta, tietystä (ja toivottavasti rajallisesta) täällä vaikuttavasta ihmisjoukosta. Mieluummin sanon myös ihmisestä hän ja eläimestä se. Myös naapurin räksyttävästä piskistä, jolla on joku hieno nimi olevinaan.
38. kaplas19.4.2024 klo 14:21
Onkohan yhdyssana: pakoputkenkatkeamismelutasoylityshaitta?Näin kävi minulle mökkitiellä
KOMMENTOI