Älykäs sanaketjupeli
Uusia tietokilpailupelejä on täksi jouluksi tullut valtaisa määrä. Sanaseppomaisia pelejä ilmestyy harvemmin. Textra on harvinainen poikkeus.
Textran perusidea on syntynyt ristikkolegenda Pekka Joutsin päässä jo viime vuosituhannella. Merkittävän sysäyksen se sai Älyilo Oy:n perustamisen myötä. Älyilo on Pekan, minun ja tämän pelin osalta jäänyt taustalle, mutta peli on nyt viimein markkinoilla.
Älyilon puitteissa järjestimme useampiakin koepelejä, joissa pelin tarkemmat yksityiskohdat alkoivat hahmottua. Peli kulki aivan alussa työnimellä Spiraali. Sanaketju syntyi nimittäin spiraalin muotoon. Ensimmäinen heureka! oli se, että spiraali voi aivan hyvin olla suoraviivainen. Toinen selvästi myöhemmin syntynyt ja ratkaiseva ajatus oli, että vain muutaman viimeisen kirjaimen pitää olla näkyvissä, muut voidaan poistaa pelistä.
Jotain Textran tapaista on varmasti pelattu ympäri maailmaa siellä täällä, luultavasti kuitenkin omissa oloissa ja omilla säännöillä, sillä vastaavaa peliä emme ole löytäneet mistään maailmalta. Maailmalle tällä pelillä silti halajamme, sillä idea toimii useimmilla kielillä. Ensin täytyy kuitenkin katsastaa menestys kotimaassa.
Pelin saattamiseksi lopulliseen muotoon järjestimme Pekan kanssa muutaman päivän ”korkeanpaikanleirin” Luostolla heinäkuussa 2002. Pekka oli tuonut jo pitkään käyttämänsä pahviset nappulat ja hotellin baarista saimme kaksi pahvimukia, joihin jaoimme pahvikirjaimet vokaaleihin ja konsonantteihin. Tällä leirillä mm. pelasimme, pohdimme, hioimme, vaeltelimme ja kylvimme. Pelaamisen jälkeen oli hyvä lähteä tuulettumaan ja keskustelemaan uusista ajatuksista. Luostolla syntyi pieniä tai merkittäviä muutoksia, ihan miten sen haluaa nähdä. Pekan päästä syntyi paperille tuo pelipakkaus, joka yllättävästi toteutui aika pitkälti siinä muodossa, johon se Luostolla ideoitiin. Toteutuneessa pakkauksessa vokaalit ja konsonantit menevät omiin lokeroihinsa, mitä emme kyllä vielä tuolloin liki viisi vuotta sitten uskoneet tapahtuvaksi, mutta saahan ihmisillä olla haaveita ja ideaali-ideologioita.
Menihän siinä sitten aikaa, mutta kun Älyilon avulla pari MMM-tietokilpailupeliä kustantanut raisiolainen Martinex Oy ja siellä Jenni ja Risto Muinonen saivat kuulla pelistä, pyörät lähtivät heti pyörimään vauhdilla. Ensimmäinen asia oli matriisin teko pelipakkauksesta. Martinexin luottosuunnittelija tekikin työtä käskettyä. Monen muun mutkan kautta peli on saapunut rahtina Kiinasta jouluksi 2006 suomalaisten kuusien alle vietäväksi.
Peliä myydään todennäköisesti joissakin paikoissa rahtusen alle 30 euron, mutta hintaerot tuskin ovat suuria.
Säännöt löytyvät täältä. Ne ovat erittäin yksinkertaiset, vaikka eivät välttämättä ensilukemalta sellaisilta vaikuttaisikaan
Pelin ”omia juttuja” on montakin. Pisteet lasketaan kertomalla vanhan ja uuden sanan osa. Kirjaimistossa ei ole harvinaisimpia kirjaimia ja jopa y, ä ja ö puuttuvat. Kokemuksesta voin sanoa, että sama sana ei silti pelissä herkästi toistu. Sanoiksi hyväksytään vain suomen kielen yksikön perusmuodon sanat. Erisnimien ja yhdyssanojen poistaminen mahdollisuuksista rajaa sanat mielestämme sopivasti ja kiistatapausten määrä vähenee, ja ehkä suurimmaksi aiheeksi nouseekin se, mikä on yhdyssana ja mikä ei. Lasten kanssa pelatessa kannattaa rajata sanat lapsille tuttuihin sanoihin. Textraa voi pelata äärettömiin, sillä kirjainlaatat palaavat lokeroihinsa ja ne eivät voi loppua. Peli on mukava myös joukkuekilpailuna ja sääntöjen lopussa olevia vaihtoehtoisia pelitapojakin kannattaa harkita. Pelipaikaksi käy vaikka juna eikä edes pöytä ole aivan tarpeellinen.
Erkki Vuokila
Korkea paikka Luostolla.
Ametistin louhintaa.
Pyörällä päästään.