Mitä? Missä? Milloin?
Kolme isoa ämmää, ne kuuluvat syksyyn 2004. Otavalta ilmestyi MMM Sanaristikot -teos ja Martinexilta MMM-peli. Edellisessä ovat olleet mukana Eki ja joukko ristikkopiireistä tunnettuja avustajia. Jälkimmäisessä on 3600 kysymystä, joiden takana on Älyilo Oy:n kolmikko Pekka Joutsi, Antti Skyttä ja Eki. Pelissä on juoksuradan muotoinen pelilauta, jonka avulla kysymyksiä on mukava käydä läpi porukalla. Pelissä pärjää tiedolla, onnella ja haastamalla taktisesti oikeissa paikoissa. Suurin osa kysymyksistä liittyy vuoteen 2003.
Kirjan ovh on noin 29 euroa ja pelin 59 euroa.
Kirjan juoni selvinnee parhaiten, kun julkaisemme tämän artikkelin lopussa sen esipuheen.
Hyvät ristikoiden vanhat ja uudet ystävät!
Tein Otavalle Ristisanakirjan vuonna 1984. Se oli ensimmäinen kattava yleisimpien ristikkosanojen kooste Suomessa. Sitä on sen jälkeen uudistettu ja eri painoksina myyty kymmeniätuhansia kappaleita. Viimeinen, vuoden 1997 versio, oli myydyin ja sitä sai myös nidottuna versiona jopa lehtipisteistä.
Kun Ristisanakirjan uudistaminen oli jälleen ajankohtainen, oli tullut aika perusteellisemmalle ristikkoteokselle. Uusi idea oli hautunut mielessäni kauan ja olin keskustellut siitä monen kollegan kanssa. Oli tarpeen paljastaa ratkonnan ja laadinnan tärkeimmät salat. Käsissänne on kirja, jota on kaivattu. Ristikoita on pidetty niin itsestään selvänä asiana, että ratkontaa tai laatimista ei kukaan ole kirjan muodossa ohjannut. Huomasin kirjaa tehdessä, että helppoa se ei olekaan.
Kirjan rakenne on pitkäaikaisen harkinnan tulos. Se pyrkii etenemään alusta loppuun mahdollisimman loogisesti. Sitä voi kuitenkin lukea myös sieltä täältä. Tekstissä ohjataan ensin ristikoiden ratkontaa huomioiden yleisimmät tehtävätyypit. Yleinen sanailu ei tuntunut – yrityksen jälkeen – kovin helppolukuiselta, joten laadin kolme esimerkkikuvaristikkoa, kaksi kryptoa, piilosanan ja valitsin tuotannostani pari muuta erikoistehtävää. Niiden avulla pyrin valaisemaan vihjetyyppejä ja vaikeusasteita parhaalla mahdollisella tavalla. Ratkonnan alkeistieto – ja paljon enemmänkin – kerrotaan mahdollisimman ymmärrettävästi ilman tarvetta tuntea etukäteen ristikoiden sääntöjä. Ne kerrotaan toisessa luvussa ja hyödyttävät astumista luvussa kolme esiteltävään laadinnan maailmaan. Luvun kolme loppuosassa eräät ristikoiden piirtäjät kertovat työskentelytavoistaan, joiden avulla jokainen voi miettiä, mitkä keinot parhaiten sopisivat itselle, kun haluaa muuttaa laadintansa julkaisukelpoiseen muotoon. Luvussa neljä kerrotaan lyhyesti ristikoiden historiasta ja asemasta nykypäivänä Suomessa.
Loppuosa kirjasta on termistöä ja sanastoa, joille on käyttöä tilannekohtaisesti. Termistöä on hankala ja myös turha opetella ulkoa. On kuitenkin tärkeää, että jokaiselle asialle on oma täsmällinen terminsä, jonka voi tarkistaa. Kirjan teksteissä on pyritty käyttämään termistön mukaisia sanoja. Sanasto-osan pohjana on ollut Ristisanakirjan aineisto, joka on saanut runsaasti lisäyksiä ja tiiviimmän muodon. Siinä ovat nyt ajantasaistettuna kaikki sanat ja nimet, joita ristikoissa useimmin käytetään ja paljon muutakin mielenkiintoista tietoa.
Kun kirja ei juurikaan perustu historiaan eikä ulkomaisiin virtauksiin, tarvitsin pääasiassa hyvän muistin. Ensimmäinen ristikkoni julkaistiin helmikuussa 1971 ollessani 13-vuotias. Siitä lähtien ei yhtään pitkää jaksoa elämästäni ole mennyt ilman ristikoiden laatimista tai muuta siihen liittyvää. Sanaristikkoseura Sanasepot ry:tä olin mukana perustamassa marraskuussa 1981. Ristikoiden tuottamiseen erikoistuvan perheyritykseni Sanaris Oy:n perustin tammikuussa 1986, josta eteenpäin kaikki lehdet ovat voineet tilata juuri sellaisen ristikon kuin haluavat. Ilta-Sanomien ja Sanaseppojen ristikonratkonnan SM-kisojen tehtävistä olen ollut päävastuussa vuodesta 1993 eli niiden uuden tulemisen ajan. Ensimmäisissä SM-kisoissa vuosina 1974–78 olin vielä mukana ratkojana saaden hopeaa 1974. Olenkin elänyt yli kolmen vuosikymmenen ajan tapahtu-mien keskipisteessä. Lisäksi Sanaseppo-lehden sidotut vuosikerrat ja Ilona Kemppaisen Suomalaisen sanaristikon historia (Finn Lectura 2002) ovat olleet kirjoitustyössä tukenani.
Kiitoksia ansaitsisivat kovin monet ihmiset vuosien varrelta. Kirjaan ratkaisevan panoksen antoivat Juha Hyvönen sääntöihin, laadintaan Markku Mäkelä, Seppo I. Lahti ja Auri Saari sekä termistöön Jouko Nyyssönen ja Veikko Nurmi. Toisen luvun sääntöihin sain ansiokkaita eväitä monelta ristikkoihmiseltä. Huippuratkoja Liisa Ritari oli oikea käteni tekstin viimeistelyssä. Perheeni uhrautuminen kirjanteon kiivaimmassa vaiheessa oli esimerkillistä. Lämmin kiitokseni kaikille!
Helsingissä Uutisristikon 18-vuotispäivänä 3.6.
Erkki Vuokila
P.S. Kirja sisältää runsaasti ratkottavia tehtäviä, sivuilla 10, 17, 22, 30, 34, 40, 44, 48, 51, 55, 65, 82, 93, 95 ja 97. Ratkaisut ovat selkeästi esillä lähisivuilla, joten kannattaa olla vilkuilematta, jos haluaa ratkontaelämyksiä.