ARTIKKELIT > SANASEPOT 25 VUOTTA
↶ Takaisin Artikkeleihin

Sanasepot 25 vuotta

Sanaristikkoseura Sanasepot perustettiin 21.11.1981. Sitä ennen oli seuratoimintaa ollut lähinnä 1950- ja 60-lukujen taitteessa Kuvaristikko-lehden ympärille perustetussa Viisaat pöllöt -kerhossa.

Sanaseppojen idea oli syntynyt suunnilleen yhtä aikaa kahden innokkaan ja samanhenkisen ristikkoihmisen päässä. Iisakin Julkaisut Oy:n vetäjä Paavo "Iisakki" Lukkaroinen oli pohtinut kerhon perustamista lehtiensä ympärille. Pian eläkkeelle siirtymässä ollut yli-insinööri Veikko Nurmi oli ihastellut Iisakin lehtien tasoa ja kutsui muutamia sen laatijoita yksitellen kotiinsa selvittääkseen heidän halukkuuttaan olla mukana seuran perustamisessa. Nurmen ajatuksen mukaisesti oli tärkeää, että mukana on asialleen vannoutuneita laatijoita, koska muuten ei seuraan liittyville ratkojille olisi erityisesti heitä varten suunniteltua ratkottavaa. Nyt oli siis ensi kertaa ajatuksena kerätä samaan seuraan laatijat ja ratkojat. Tätä ennen laatijoiden keskinäisetkin yhteydet olivat olleet suhteellisen vähäisiä. Kun Nurmi ja Lukkaroinen saivat ajatuksensa koottua yhteen, oli aika perustaa seura. Jouluksi 1981 ilmestyi yhteen niitattu moniste, jonka ristikoita oli tekemässä toistakymmentä laatijaa. Sen yksi tarkoitus oli, että laatijat saattoivat antaa tutuilleen tällaisen joululahjan. Toiseksi se oli uuden seuran toiminnan käynnistävä lehti, ei kuitenkaan varsinainen näytenumero. Iisakin ristikot tarjosi seuralle lisäsivut, joiden avulla Sanasepot sai nopeasti tunnettuutta Iisakin asiakkaitten parissa. Perustavassa kokouksessa mukana ollut Pirkko ”Pii” Kolbe mainitsi seuran usein Helsingin Sanomissa Piin palstalla ja varmasti teki aatetta omalta osaltaan tutummaksi.

Veikko Nurmi valittiin puheenjohtajaksi. Sanasepot otti päämääräkseen parantaa ristikoiden laatua Suomessa ja toimia uusien ideoiden temmellyskenttänä. Nurmi kirjoitti lehteen uuraasti ja eläkkeelle siirryttyään myös taittoi sitä. Aluksi avustajakunta oli pääasiassa Iisakin ristikoiden piiristä, mutta vuosien varrella yhteydet laajenivat. Mahdolliset kytkökset kustantajiin ja ryhmittymiin on pyritty minimoimaan, jotta seura voisi mahdollisimman hyvin olla koko kansan yhdistys.

Suurempana ongelmana tässä päämäärässä on ollut vaikeusasteen asettaminen Sanasepossa oikealle kohdalle. Monet jäsenet tuntuvat toivovan aina vain visaisempia ristikoita. Huutoon on yritetty vastata nostamalla vaikeusastetta mahdollisimman miellyttävällä tavalla, mutta samalla on pyritty lisäämään muunkinlaista tarjontaa, jotta helpompien ristikoiden ystävätkään eivät tuntisi seurassa oloaan vieraantuneeksi. Monenlaiset ristikkoaiheiset kirjoitukset ja tutkimukset ovat olleet Sanasepon ainutlaatuista aineistoa. Ne ovat myös edistäneet ajatustenvaihtoa laatijoiden ja ratkojien välillä.

Veikko Nurmen yhdeksänvuotisella puheenjohtajakaudella Sanasepot saavutti 700 jäsenen rajan. Seuraavat yhdeksän vuotta seuraa veti Antti Skyttä, joka liikkeenjohdon konsultin varmalla otteella johti seuran hallitusta entistä systemaattisemmin tuloksiin pyrkien. Skytän aikana jäsenmäärä nousi lukuun 1300, jossa se on pysynyt jo vuosikausia. 2000-luvun puheenjohtajia ovat olleet Jukka Voipio ja Hannes Tiira.

Sanaseppo-lehti on selvästi tärkein vastine jäsenmaksulle. Kesätapaamisessa ympäri Suomea kohtaa vuosittain puolensataa jäsentä toisensa viikonlopun mittaisen tiiviin yhteiselon parissa. Paikalliskerhoja on liki kymmenellä paikkakunnalla ja ne kokoontuvat noin kerran kuussa.

Sanaseppojen parissa on tehty mm. ristikkosanojen taajuustutkimusta ja Suomalainen sanaristikko -teos, joka on pääosassa tämän kirjan viidennestä luvussa. Useita nykyisiä ammattilaatijoitakin on autettu uralla alkuun. Uusimpana suurprojektina on Laatijamatrikkeli, joka ensimmäistä kertaa kertoisi perustiedot kaikista entisistä ja nykyisistä ristikontekijöistä.

Kaikista urakoista on selvitty paitsi aktiivipiirin myös auliin muun jäsenistön avulla.

Artikkeli on julkaistu teoksessa MMM Sanaristikot (Otava 2004), josta ilmestyy marras-joulukuussa 2006 nidottu toinen painos.



Veikko Nurmi ja Erkki Vuokila vievät sanaseppoasiaa eteenpäin Hoijakka-ohjelmassa 80-luvun alussa. Ekin vieressä Tuija Halonen-Lohikoski.


Lahjakas laatija Markku Nylund oli mukana Sanaseppojen alkutaipaleella, mutta hän kuoli 33-vuotiaana vuonna 1983.


Ristikkoa ratkotaan porukalla piirtoheittimen avulla Sanaseppojen kesätapaamisessa Porin Yyterissä 80-luvulla.


Tästä Sanaseppojen 90-luvun hallituksesta vielä n. puolet on mukana nykyhallituksessa.


Sanaseppojen tähänastiset puheenjohtajat Gaussin käyrän tapaisessa muodostelmassa.

↶ Takaisin Artikkeleihin